Baldureiden ajoista asti Biowarelta on manguttu ryhmävetoista fantasiaroolipeliä. Dragon Age tuli, mutta marina jatkui. Dragon Age 2:n tehtävä on lopettaa kitinä.
Dragon Age 2 -roolipeli jatkaa ensimmäisessä Dragon Age: Originsissa alkanutta tarinaa. Mutta ei siitä mihin jäätiin, vaan siitä mistä aloitettiin. Kakkososa sijoittuu samaan hetkeen kuin ykkönen, mutta jatkaa juonta vuosikymmenen kauemmas päivään, jolloin örkki-invaasio vasta todenteolla uhkaa maailmaa.
Ykkösen tapahtumat olivat vasta alkusoittoa todellisille ongelmille, mutta eivät onneksi pelillisille.
Ajan lyhyt historia
Ennakkoon kerrontatyyli tuntuu kiinnostavalta, sillä tarina on tapahtunut ja kerrotaan takaumana. Se on legenda pelin päähenkilön ja suuren sankarin Hawken urotöistä. Koska legendoissa tapahtumia on tapana paisutella ja koristella, pelihahmot Cassandra ja Verik yrittävät selvittää, mitä oikeasti tapahtuikaan. Päämääränä on selvittää, missä Hawke nykyään oleskelee. Hawkea kun tarvitaan pelastamaan kokonainen manner ratkaisutaistelussa darkspawneja vastaan.
Tapahtumien päälinja on tiedossa, mutta pelaajan ratkaisut vaikuttavat yksityiskohtiin, kuten sivuhahmojen kohtaloihin. Taru ja todellisuus eivät aina vastaa toisiaan, mitä käytetään hienosti yllätysmomenttina.
Päähenkilön valinta pelaajan puolesta sotii roolipelaamisen perusideaa vastaan, mutta biowarelaiset vannovat tärkeissä päätöksissä vapauden säilyvän pelaajalla. Hawken on oltava ihminen, mutta pelaaja saa itse päättää sukupuolen, uran ja ratkaisunsa avainkohtauksissa.
Ykkösosasta poiketen päähenkilön rooli ääninäytellään. Dragon Age 2 käyttää Mass Effecteistä tuttua vuorosanasysteemiä, jossa pelaaja päättää vain kommenttien yleislinjan tyyliin ystävällinen, uhkaileva, sarkastinen, flirttaileva.
Mutkat suoriksi
Kakkososan pelimekaniikan tekijät ammensivat ykkösosan opeista. Kykysysteemiä on parannettu laittamalla tasonnousun myötä tulevat taidot yhdelle kykysivulle aikaisemman taidot ja kyvyt -jaottelun sijaan. Haaroittuvissa taitopuissa valitaan joko uusia taitoja tai vahvistetaan jo osattuja kikkoja entisestään.
Taistelusysteemiä virtaviivaistetaan selvästi. Selkäänpuukotus ei vaadi enää piiloutumista varjoihin ja ukon kuljetusta vihollisen taakse, vaan backstab-käskyllä varas ilmestyy vihollisen taakse viuhtomaan.
Vaikka systeemi kuulostaa pelätyltä tyhmentämiseltä, suoraviivainen käyttöliittymä päinvastoin luo kuvan älykkäiden ryhmäläisten kanssa toimimisesta. Hahmoja ei tarvitsekaan paimentaa kädestä pitäen oikeaan paikkaan, vaan ne osaavat taktiikkasäätöjen jälkeen toimia itsenäisesti jopa pomotaisteluissa.
Aitoa tyhmentämistäkin toki on. Vain Hawken panssaroinnin saa päättää itse, sivuhahmot liikkuvat valmisvarusteissa. Ryhmäläisten kamoista saa itse valita ainoastaan aseet, vyön ja sormukset, mikä on pois kamanhaalimisen fiiliksestä. Uudesta panssarista on iloa vain jos se sopii päähenkilölle.
Melo vastavirtaan
Peliä esitteli Biowaren Fernando Melo. Mies tekee työtä, jota ei pari vuotta sitten ollut olemassakaan, sillä DLC Producerina kaveri vastaa Dragon Age 2:n ladattavasta lisämateriaalista.
Miehellä oli erinomaisia pointteja. Melo esimerkiksi puolusti Dragon Agen geneeristä fantasiamaailmaa sillä, että arkkityypeissä pitäytymällä maailma on heti tutumpi pelaajalle ja tuntuu kuin sillä olisi oma historiansa. Kultaa kaivavat kääpiöt ja puunhalaajahaltiat antavat nopean tarttumapinnan vieraaseen ympäristöön. Samasta syystä Biowaren luotti aikaisemmin valmiisiin lisenssimaailmoihin Baldureissa ja Knight of the Old Republicissa.
Puheeni perusfantsusta jäivät vaivaamaan sen verran, että Melo palasi aiheeseen vielä haastattelun päätyttyä: ”Yksi juttu vielä. Originsissa hahmomallit ja grafiikka saattoivat olla välillä vähän liian geneerisiä, jolloin yksittäisen kuvan saattoi sotkea mihin tahansa muuhun fantasiamaailmaan. Kakkososassa tyyli on vahvempi ja tummempi kuin alkuperäisessä eikä mikään muu peli näytä samalta kuin Dragon Age 2.”
Ensiostajan etu
Dragon Age 2:n julkaisua tuetaan DLC:nä julkaistavilla lisäseikkailuilla, ja julkaisupäivänä ilmestyvät DLC:t ovat jo tiedossa. Black Emporiumin saa jokainen ensiostaja, Exiled Princen erikoispainoksen ostaja. Black Emporium avaa Kirkwalliin harvinaisten esineiden kaupan, mahdollisuuden muuttaa hahmon ulkonäköä taikapeilillä ja sotakoiran. Exiled Princessä avautuu sivuhahmo Sebastian Vael kostoretkitehtäväpuineen. Ainakin ennakkoon Exiled Princen tarina istuu kokonaisuuteen, sillä Dragon Age 2:n pääjuonen teemaksi nimetään perhe ja menetys.
Jo virkansa puolesta Melo näkee DLC:t mahdollisuutena eikä uhkana: ”Avauspäivänä ilmestyvät DLC:t eivät ole lopullisesta pelistä pois, sillä varsinkin konsoliversioissa julkaisupäivän, koodin hyväksyttämisen ja levyjen painamisen välissä voi olla useammankin kuukauden tauko. Julkaisupäivänä ilmestyvät DLC:t myös ratkaisevat ajoitusongelman, sillä ihmiset haluavat lisämateriaalin pelatessaan peliä. Jos odottaisimme kuukausia, valtaosa pelaajista olisi jo siirtynyt muiden pelien kimppuun.”
”Dragon Age 2 on ilman DLC-materiaalia kokonainen tarina, josta ei puutu mitään. Se kuvaa myös tehtävän vaativuutta, sillä lisämateriaali pitää suunnitella osaksi tarinaa, vaikka se ei saa vaikuttaa pääjuoneen. Yritämme tehdä lisämateriaalista kiinnostavia niissä olevien hahmojen ja varusteiden kautta, vaikka tarinat jäävät sivupoluiksi.”
”Tiimin kannalta DLC:t ovat elinehto, sillä ne ratkaisevat useita ongelmia. Pelinteko vaatii ison tiimin, mutta julkaisun jälkeen ihmisten lomauttaminen ja myöhemmin takaisinmaanittelu ei ole pidemmän päälle järkevää. DLC:t takaavat työt ja rahoituksen, mutta ne eivät vain tasoita tulovirtaa, vaan sallivat uusien ideoiden nopean käyttöönoton ja testaamisen.”
Sinne ja takaisin
Dragon Age 2:sta oli pelattavana nopeita tuokiokuvia sekä konsoleilla että PC:llä. Varsinkin konsolikäyttöliittymää oli parannettu selvästi, sillä aikaisemmin valikoita vaatineet asiat sujuivat nyt napinpainalluksella. Aluevahinkoloitsujen osuma-alueeksi esimerkiksi ehdotetaan suoraan lähimpiä vihollisia eikä tatilla hienosäätöä vaadita.
Pidin jo ykkösosasta, mutta olisin kaivannut menoon parempaa rytmitystä taistelun ja juoniosuuksien suhteen plus mielenkiintoisempaa maailmaa. Kappas, Fernando Melo vannoo molempien ongelmien olevan kakkososassa historiaa. Asiat tiedostettiin jo fanipalautteesta, joka on vaikuttanut kakkososan suunnittelupainotuksiin.
Dragon Age 2:n maaliskuun julkaisu PC:lle, PS3:lle ja Xbox 360:lle käynnistää poikkeuksellisen lupaavan roolipelivuoden. Dragon Agen jälkeen putkessa ovat vielä Witcher 2, Elder Scrolls V ja Mass Effect 3.
The Sims uudistuu heittäytymällä keskiaikaiseksi.
Kun mikään arkipäiväinen ei ole The Simsille enää vierasta, Electronic Arts on päättänyt siirtää kotileikkinsä nykypäivän materialismin keskeltä yksinkertaisten ilojen keskiaikaan. Aikakaudelta on turha odottaa puutteen ja tautien näännyttämän maaorjan elämää, sillä The Simsin keskiaikaan kuuluvat uroteot, magia ja hassut hurjat hirviöt. Pelin nimi johtaa siis harhaan, sillä kyse on historiallisen keskiajan sijaan tuiki tavallisesta keskiaikaisesta fantasiasta.
Keskiaikaisen elämän keskipiste on kotilinna ja sitä ympäröivä kylä. Linnaa voi kalustaa aikakaudelle ominaisilla kalusteilla ja maagisilla vempaimilla. Seinälle ei voi sentään ripustaa magialla käyvää plasmatelkkaria.
The Sims Medieval hämmentää tuttua pelikonseptia muutenkin kuin linnanherran kamasetillä. Keskiajan sims-hahmot ovat oman elämänsä sankareita, jotka suorittavat taustakertomusta edistäviä tehtäviä ja keräävät kokemustasoja. Alussa valittu ammatti määrittää tehtävien laadun – ritari puolustaa kuningaskuntaansa, taikuri taikoo, henkiparantaja parantaa, pappi huolehtii seurakunnastaan, bardi musisoi ja seppä nikkaroi pajassaan. Sepän ammattia voi pitää erityisen tärkeänä, sillä pelin ratkaisutaisteluihin ei ole asiaa ilman pajassa nikkaroituja huippuvarusteita. Jos ei ole seppä syntyessään, niin ammattimiehestä on taivuteltava ainakin paras kaveri.
Vaikka The Sims Medieval voi vaikuttaa pintapuolisesti suorastaan roolipeliltä, sen varsinaiset pelilliset aktiviteetit ovat ehtaa Simsiä. Sarjakuvamaisen pölypilven alle peittyviä taisteluita voi vain seurata sivusta ja toivoa parasta. Vastaavasti kristallipalloaan tutkiva taikuri ei tee muuta kuin odottaa suoritusta kuvastavan palkin täyttymistä. Urotekojen suorittamista hidastavat päivittäiset hanttihommat, kuten kylän keskelle kuoppaan vangitun hirviön ruokkiminen. Toisinaan hirviötä ruokitaan kuolemaan tuomituilla rikollisilla – mikä ikävä tapa lähteä!
Jos jotain The Sims Medieval vaikuttaa ainakin virkistävän erilaiselta. Tiedä sitten, kestääkö peli pidempiaikaista pelaamista, jos samat kyläläinen hädässä -tyyppiset juonenkäänteet toistuvat jokaisella pelikerralla.
