Terroristien kanssa ei neuvotella, ei tänään eikä tulevaisuudessa. Heidät pommitetaan takaisin kivikaudelle.
Maailma muuttuu, Teroseni. Viidessäkymmenessä vuodessa kulttuurillinen maanosamme laajenee niin, että keskisen Euroopan helmeksi kutsutaan Kazakstania, tuota öljystä vaurasta alueellista suurvaltaa.
Päivänpolttavien ongelmien ratkaisuun puoli vuosisataa osoittautuu liian lyhyeksi ajaksi, sillä roistovaltiot majoittavat yhä alueilleen länsimaista hapatusta väkivalloin vastustavia terroristeja. Nuorisoamme koukuttavat huumekartellit pitävät hovia Etelä-Amerikassa, eivätkä vallan- ja verenhimoiset sotilasjohtajat ole haipuneet suosiolla historian hämärään atomiaseillaan elvistelemästä.
Näihin haasteisiin vastaa YK:n ja kansainvälisten palkkasoturijärjestöjen yhteensulauma UPF, maailman ainoa globaali sotilaallinen organisaatio. Muiden modernien aseiden lisäksi järjestöllä on käytössään dropship, tulevaisuuden monitoimihävittäjä, joka paitsi paahtaa jälkipolttimensa kiidättämänä hurjaa vauhtia, myös nousee puiden takaa kohtisuoraan yläilmoihin yllättäen konnuuden kätyrit. Suurin osa viidestä dropship-mallista kykenee kuljettamaan pienen määrän maajoukkoja.
Seuraava tankki ruumasta ulos
Dropshipin ominaisuudet yhdistämällä saadaan lopputulokseksi lentoräiskintäpelin yksittäisen tehtävän perusyhtälö: ilmataistelua, maamaalien lanaamista ja joukkojen kuljetusta erikseen, tai useimmiten kaikkia samassa operaatiossa. Monipuolista sotakonetta käytetään luovasti.
Syytä onkin, sillä UPF:n toimintaa tarkkailtuani tiedän ainakin, keitä en palkkaa häätämään naapuriini majoittuvaa wannabe-Osamaa. Yksikään lineaarisiin viiden operaation kampanjoihin jaetuista tehtävistä ei tunnu etenevän suunnitelmien mukaan. UPF kärsii paitsi taktisesti köyhästä sodanjohdosta myös hirvittävästä resurssipulasta. Pahoilla pojilla on enemmän leluja ja vain pelaajan alter egon, ihailtavan mielikuvituksettomasti nimetyn Ässän, yli-inhimilliset ponnistelut pitävät oikeuden voimat pinnalla.
Tiukat aikarajat ja vihollisen määrällinen ylivoima lisäävät haastetta ja tavallaan kompensoivat kampanjoiden surkeaa lyhyyttä, mutta johtavat tiettyjen tehtävien loputtomaan toistoon. Homma on valitettavan usein osattava hoitaa supernopeasti ja juuri tietyssä järjestyksessä.
Ongelma kärjistyy niissä muutamassa operaatiossa, joissa ohjataan lentokoneen sijasta jotain muuta. Vakoilukeikka autolla kirvoittaa kieleltä pitkästä aikaa kirosanoja, eikä täysin samanlainen ampumarata tykin takana jaksa innostaa enää sadannella yrityskerralla.
Ajankohtaisiin aiheisiin pureutuminen tekee kampanjoista uskottavia ja mielenkiintoisia, mutta ne kärsivät hirvittävästi lyhyestä kestostaan. Naapurimaahan joukkonsa marssittavan kazakkijuntan murskaaminen olisi paljon tyydyttävämpää pitkässä ja armottomassa konfliktissa kuin Dropshipin vesitetyssä salamasodassa. Nyt jää kaipaamaan savuavia panssarikiilojen jäännöksiä talvisilla aroilla, massiivisia päiväpommituksia ja perääntyvien joukkojen palamaan sytyttämiä taloja.
Poltetun potentiaalin maa
Mahtipontisten milintanttifantasioiden takana piilee se tosiseikka, että Dropshipin pelimoottori todistaa sellaisiin taipuvansa. Monissa tehtävissä taistelevia joukkoja riittää niin maan, meren kuin taivaankin täydeltä. Taistelualueet ovat valtavia, ja on silkkaa vääryyttä käyttää niistä vain pientä osaa ja sitäkin vain yhden ainoan kerran.
Näyttävyydeltään horisonttiin asti piirtyvä kumpuileva maasto vesistöineen ja muine maamerkkeineen iskee erityisen komeana silmään. Kun ruudunpäivityskin pysyy täydellisen sulavana, nytkähtämättä havaittavasti edes silloin, kun töllötin täyttyy savusta ja tulesta, ja äänet kajahtavat kaiuttimista kumeina ja kirkkaina, ei tekniselle toteutukselle voi kuin nostaa barettia. Mukavana bonuksena pelistä löytyy tuki kuuteenkymmeneen hertsiin taipuville televisioille.
Pelattavuus on kunnossa sekin, lukuunottamatta muutamaa ongelmaa, joista suurinta osaa on padin nappimäärällä lähes mahdoton korjata. Kun toimintoja on paljon, jää kohteiden skannaukselle yksi nappi, jolla vaihtaminen käy vain yhteen suuntaan ja oikeaa maalia saa ajoittain hakemalla hakea. Lentokoneella on myös ärsyttävä tapa vaihtaa kohde itsestään lähimpään tai sen mielestä muuten vaan kivaan maaliin, varsinkin silloin kun mukana on siipimiehiä ja heille pitäisi määrätä tuhottavaa.
Sitä en kiistä, etteikö Dropship olisi reippaan kevyenä lentoräiskyttelynä ja lyhyin lineaarisin kampanjoin mukavaa pelattavaa. Mutta se voisi olla niin paljon enemmän, jos kampanjat olisivat pitkiä, monisyisiä ja täynnä sodan raadollisuutta. Nyt olisi jatko-osan tai vaikkapa yhteen isoon konfliktiin sijoittuvan lisälevyn paikka.
84
