Electronic Arts - Se epätavallinen tarina

Maailman suurin pelitalo Electronic Arts teki ensimmäiset pelit jo lähes 20 vuotta sitten. Vuonna 2000 EA julkaisi yli 100 peliä eri koneille. PS2:n ilmestyttyä talo on ollut yksi uuden koneen vahvimmista tukijoista.

Nykyään ehkä parhaiten urheilupeleistään tunnettu Electronic Arts syntyi kotitietokone Commodore 64:n menestyksen ansiosta. Laitetta myytiin paljon, joten sen peleillekin oli markkinarako. Asian ymmärsi myös Trip Hawkins, jota voidaan myös kutsua nimellä herra EA.

Hawkins oli, ja on kenties yhä, aikaansa edellä ollut visionääri. Hän näki pelibisneksen tulevaisuuden ja veikkasi, että vielä joskus se olisi rahallisesti elokuviakin merkittävämpi teollisuudenala. Näin myös tapahtui. Hawkins näki ennen muita myös cd-formaatin mullistavan pelialan musiikkibisneksen lisäksi.

Nuori miljonääri

Trip Hawkins opiskeli Harvardissa, missä hän sai pohjakoulutuksen markkinointiin. Harvardista Hawkins jatkoi Stanfordiin, jonka jälkeen miehestä tuli Applen 68. työntekijä. Kun Apple menestyi ja meni pörssiin, Hawkins huomasi yllättäin olevansa 26-vuotias miljonääri. Oli aika jatkaa uralla eteenpäin.

Riskisijoittaja Don Valentine luotti Hawkinsin selvästi mietittyyn liikeideaan ja pisti omaa rahaa likoon. Uuden pelifirman alkupääomaksi riitti viisi miljoonaa dollaria. Seuraavaksi Hawkins marssi tietokonemessuille ja palkkasi kolme ohjelmoijaa eli Bill Budgen, David Maynardin ja Dan Buntenin. EA:n ydintiimi oli valmis.

Nimi Electronic Arts valittiin, koska haluttiin korostaa nimenomaan pelien tekemisen taiteellista puolta. EA ei ollut pelkkä rahantekokone, vaan sen takana oli myös vankka ideologia. Ohjelmoijat ja suunnittelijat olisivat kuin rock-tähtiä, jotka saisivat sen mukaisen kohtelun. Pelien piti olla parempia, kunnianhimoisempia ja omaperäisempiä kuin muiden tekemät. Niiden piti olla taidetta ja viihdettä samanaikaisesti.

EA:n oli määrä olla työympäristönä anti-Atari. Tavasta, jolla Atarissa tarinoiden mukaan kohdeltiin suunnittelijoita, olisi syntynyt kohtalaisen hyvä kauhuelokuva, joten ei ihme, että moni lahjakkuus valitsi mieluummin Electronic Artsin.

EA:n ja Hawkinsin tärkein idea koski pelien esillepanoa kaupoissa. EA:n tuotteet pakattiin värikkäisiin koviin pahvilaatikoihin, joissa oli ammattilaisen piirtämä kansikuva ja suunnittelijoiden nimet selvästi näkyvissä. Hawkins myös kyseenalaisti perinteisen jakelusysteemin ja saikin kaupan tyytymään hieman pienempää voittoprosenttiin.

Alussa kiitos seisoi

Ensimmäiset pelit saapuivat kauppojen hyllyille toukokuussa 1983. Kuudesta lanseeraustuotteesta kolmesta tuli hitti. Se on erinomainen osumatarkkuus vaikealla alalla. Veteraanit kenties yhä muistavat Hard Hat Mackin ja Pinball Construction Setin. Tuohon aikaan EA tuki Apple II:sta, Commodore 64:sta ja Atari 800:sta.

Maailman parhaaksi strategiapeliksi kehuttu M.U.L.E. kuului myös EA:n alkuaikojen tuotantoon. Nykytyyliin M.U.L.E:sta piti tehdä jatko-osia ja käännöksiä muille koneille, mutta EA:n johto halusi tappelua mukaan. Pelin luoja Bunten kuitenkin kieltätyi eikä jatkoa koskaan tehty.

Herra Dan Buntenin, myöhemmin rouva Dani Buntenin, ensimmäinen klassikko käsitteli maanviljelystä kaukaisella planeetalla. Pääosassa M.U.L.E, äksy robottimuuli. Bunten oli moninpelien pioneeri ja M.U.L.E:ssa oli moninpeli neljälle.

Myös Archon, eräänlainen shakin action-versio on monille lähes pyhää pelihistoriaa, joka aiheuttaa nostalgiakohtauksen. Pelin shakkilaudalla mustilla ruuduilla pahat olivat vahvempia ja valkoisilla hyvät. Ruutujen väri tietysti muuttui koko ajan. Taistelut ratkaistiin toiminnalla eikä shakkimaisilla syöntisäännöillä.

80-luvun muutos

Hyvän alun jälkeen koko bisnes romahti. Vuonna 1984 Commodore ilmoitti valtavista tappioista ja huonosti käyvästä laitekaupasta. Tämä näkyi tietenkin myös pelimyynnissä. Alan firmoja kaatui kymmenittäin.

Myös EA joutui uusimaan toimintatapojaan. Yritys lopetti pelisuunnittelijoiden tähtikultin. Samoihin aikoihin Trip Hawkins sai neronleimauksen. Hän päätti ostaa lisenssejä kuuluisiin urheilijoihin ja tehdä heistä pelejä.

Ensimmäiseksi hankittiin NBA-pelaaja Julius Irving eli Dr. J., koska Hawkinsin kaverin kaveri tunsi pelaajan agentin. Larry Birds hommattiin kakkosnimeksi, koska mies oli aikanaan lähes ainoa pelitaitoinen valkoinen.

EA:n ensimmäiseksi lisenssipeliksi tuli Dr. J and Larry Bird Go One on One -koripallopeli. Huvittavasti EA Sportsin tuoreimissa NBA-peleissä on taas keksitty uudeksi ominaisuudeksi yksi vastaan yksi -pelimuoto, jolla koko touhu oikeasti aloitettiin.

Myöhemmin urheilupelilisenssi-ideaa laajennettiin kaikkiin Amerikan suurin ammattilaissarjoihin sekä nyrkkeilyyn ja autourheiluun. Lisenssien hienous EA:n kannalta oli siinä, että pelejä ostetaan tasaisen varmasti ja tuttuihin urheilunimiin tarttuvat helposti tavallisetkin kuluttajat. Ihmiset, jotka eivät peleistä mitään tiedä saati niitä osta.

Lisenssipeli-idean ansiosta EA on yhä hengissä. Mutta voidaan myös sanoa, että samaan aikaan EA menetti ideologisen perustansa ja siitä tuli liikeyritys liikeyritysten joukkoon.

Vuonna 1992 Trip Hawkins jätti EA:n ja perusti 3DO Companyn tarkoituksenaan kehittää huippuluokan pelikone. Konetta ei koskaan julkaistu, mutta kohtalaisen arvostettu pelifirma syntyi kuitenkin.

Nykytilanne

Nykyään Electronic Arts on peliteollisuuden Disney niin hyvässä kuin pahassakin. Yrityksellä on 3800 työntekijää, 13 pelistudiota viidessä maassa ja myyntitoimintaa 75 maassa. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna noin 1,4 miljardia dollaria. Euroopasta tulee 38 prosenttia liikevaihdosta. Euroopan-myynnin odotetaan kasvavan 20-25 prosenttia vuodessa.

Euroopan toimintojen ylpeyden aihe on yli 20 miljoonaa puntaa maksanut Euroopan päämaja Surreyssä, Lontoon ulkopuolella. Siellä tekee työtään yli 550 kehittäjää, ohjelmoijaa ja johtajaa. Euroopan-studion vastuulla on muun muassa yrityksen tämän hetken kuumin uusi lisenssi: Harry Potter.

Pohjoismaissa toimiva EA Norden perustettiin vuonna 1995. Vuonna 2000 Oslon, Kööpenhaminan, Helsingin ja Turun vähän yli 50 työntekijää tekivät liikevaihtoa 41,5 miljoonaa taalaa. Toiminta oli selkeästi voitollista.

EA:n markkinaosuus PSonen peleistä on 13,3 prosenttia ja PlayStation 2:n jopa kolmannes. Tosin jälkimmäiseen lukuun kannattaa suhtautua varauksella. PlayStation 2 on sen verran uusi laite, että markkinatilanne muuttuu julkaisu julkaisulta.

Syksyllä 2000 lanseeratulta EA.comilta odotetaan tulevaisuudessa paljon ja siitä on aikomus tehdä netin pelisaitti numero 1. Ultima Online on nettipelaamisen huippusuosittu pioneeri, joka erottuu muista nettipeleistä siinä, että Ultima Online tuottaa kaiken aikaa voittoa.

Numerot ovat vakuuttavia, mutta siitä huolimatta yrityksessä jaellaan juuri nyt potkuja. Päämajassa Redwoodissa on irtisanottu lukuisia suunnittelijoita. Bond-peli World is Not Enoughtin PC-versio on peruttu, mutta PlayStation 2 -version kehittelyä jatketaan yhä. Tosin nimi vaihtunee toiseksi elokuvan ikääntymisen vuoksi. Irtisanomisia perustellaan uudelleenorganisoinnilla.

EA:ta puolesta ja vastaan

+ Electronic Artsilla on osaava ja yritykselle omistautunut liikkeenjohto, mikä on alalla enemmän poikkeus kuin sääntö. Yritys tuottaa voittoa, siksi se on yhä pystyssä ja siksi se tekee ja julkaisee yhä pelejä. EA:lla on pitkän

linjan suunnitelmia, eikä se elä vain peli kerrallaan.

+ Tutut brandit kuten Command & Conquer, Wing Commander, Sims ja eri urheilupelisarjat ovat kivijalkoja, joiden varaan voidaan rakentaa tulevaisuutta. Samoin tuotevalikoiman laajuus luo turvallisuutta. Vaikka yksi haara kituisi, toiset pitävät firman hengissä.

+ Yrityksellä on tehokkaat jakelukanavat kaikkialle pelaavaan maailmaan. Maailman paras peli ei auta mitään, mikäli se ei ole kuluttajien saataville. Yritys on tunnettu kaikkialla showbisneksessä, mikä takaa hyvien lisenssien saamisen myös jatkossa.

+ Ultima Onlinella on vahva asema nettipelimarkkinoilla. Tätä asiantuntemusta voidaan käyttää tulevaisuudessa hyväksi vaikkapa PlayStation 2:n nettipelejä luotaessa.

- Electronic Arts on pörssiyritys, jota johtavat pukutyypit. Sen tehtävä ei ole tehdä hyviä pelejä, vaan tuottaa voittoa osakkeenomistajille. EA on konservatiivinen kömpelys, mikä ei ole nopeasti muuttuvalla alalla eduksi. Pelit ovat paremminkin ammattitaitoisesti tehtyjä kuin erinomaisia. Burgeripelit myyvät paremmin kuin omaperäisyys.

- Kilpailijoita ostamalla voi laajentaa liiketoimintaa ja parantaa tunnuslukuja, mutta sillä tiellä ei voida kulkea ikuisesti. Pelialan voima ei ole yritysten nimissä tai niiden julkaisulistoissa, vaan luovissa ja asiantuntevissa ihmisissä. Yrityksiä voi ostaa, ihmisiä vain vuokrata.

- Lisenssien käytössä huijataan kuluttajaa. Joka vuosi tuodaan markkinoille tutulla kirjainlyhenteellä varustettu urheilupeli, jonka perässä vain vuosiluku vaihtuu. Tämä menestysresepti ei voi toimia ikuisesti. Ennemmin tai myöhemmin kuluttajat kyllästyvät ostamaan lähes saman pelin vuoden välein.

Kaksi peliä viikossa

Historiansa aikana Electronic Arts on tehnyt pelejä peräti 38 erilaiselle laitteelle ja tallennusmuodolle. Vuosien mittaan EA:n julkaisemat pelit ovat keränneet yli 700 erilaista palkintoa.

Electronic Arts julkaisi vuonna 2000 yli sata peliä Nintendolle, PlayStationeille ja PC:lle. Huomattavassa osassa julkaisuja EA oli vain jakelija. Firmalle kuuluu muun muassa Pohjois-Amerikan levitysoikeudet huippusuosittuihin SquareSoftin laatutuotteisiin, joista tunnetuin on Final Fantasy -sarja.

Electronic Arts on vuosien mittaan ostanut useita pelitaloja. Nykyisin EA markkinoi tuotteitaan vain kahdella nimellä: EA Games ja EA Sports. Pelitalojen ostolistalle ovat kuuluneet Maxis, Origin, Dreamworks Interactive, Bullfrog Productions, Westwood Studios, Jane's Combat Simulations ja Gonzo Games.

EA Studios ja Electronic Arts

EA:n pääkallopaikalla ei tehdä juuri muuta kuin urheilupelejä. Toiminta oli ahkerinta PlayStationin alkuvuosina 1995-1996.

EA Studiosin Shockwave Assault saattoi olla jotakin vuonna 1995, mutta enää siitä on turha edes puhua. EA Studiosin uusin ja tunnetuin peli on äskettäin ilmestynyt Bond Racer.

Varsinaisen Electronic Artsin ura pelien tekijänä on vaatimaton. PC:n Space Hulk ei koskaan noussut massojen suosioon, mutta hyvätunnelmainen peli saavutti vahvan kulttimaineen. Lautapeliin perustunut Warhammer: Dark Omen -reaalistrategia erottui mukavasti aiheeltaan ja genreltään tavanomaisimmasta konsolitarjonnasta.

EA onkin toiminut pääasiassa pelien jakelijana ja tuottajana. Pelit aika harvon ohjelmoidaan alusta loppuun talon sisällä. Poikkeuksen tekee EA Sports, jonka päämaja on Kanadan Vancouverissa. Firma ohjelmoi kaikki EA:n julkaisemat urheilupelit. EA Sportsin vaiheet ja tuotanto käsitellään omassa historiikissään myöhemmin.

Maxis

Jo 1980-luvulla perustettu Maxis on mielenkiintoinen peliyritys, vaikka ei ainakaan toistaiseksi ole PlayStation-puolella vaikuttanutkaan. SimCity on klassikko, jota on yhä iloa pelata, vaikka softalelu on jo murrosiän saavuttanut.

Voin sieluni silmin nähdä Maxiksen toisen perustajan Will Wrightin selittämässä joskus aikoinaan tyyliin "Se on sellainen kaupunginrakennusjuttu, ei oikeastaan peli lainkaan". On siinä ollut vastapuolella ihmettelemistä. Sen jälkeen SimCity on saanut lisä- ja jatko-osia, joista tuorein on SimCity 3000, joka on siis PC-peli.

Vuonna 1997 kahdensadan työntekijän Maxis teki runsaasti tappiota, jolloin Electronic Arts ilmoittautui apuun lompakkonsa kanssa. EA löi pöytää 125 miljoonan taalan verran osakkeitaan ja homma oli sillä selvä.

Viime vuonna Maxis onnistui jälleen kehittämään jotain aivan uutta. The Simsiä on kutsuttu saippuoopperapeliksi ja elämäsimulaattoriksi, mutta kumpikin termi on aika huono. Enemmänkin The Sims on tekoälyllä varustettu virtuaalinen nukkekoti lähialueineen, jossa käyttäjän tehtävä oli tyydyttää ihmishahmojen perustarpeet valintoja tehden. (Joidenkin mielestä idea tosin oli täsmälleen päinvastainen, hahmojen kiduttaminen.)

The Sims oli valtava hitti, joka vietti viikkokausia, joillakin alueilla jopa kuukausia myyntilistojen kärjessä.

Origin

Sano Ultima ja katso, kun peliveteraanin kasvoille ilmaantuu hymy. Ultima on Originin lapsi. Nykyään firmassa on yli 200 työntekijää, mutta alku oli vaatimaton. Veljekset Richard ja Robert Garriott perustivat Originin vanhempiensa autotalliin vuonna 1983. Sen jälkeen firma on tuottanut yli 80 peliä, joista merkittävä osa kiistämättömiä klassikoita. Parhaiten tunnettuja brandeja ovat Ultiman lisäksi Wing Commander, Privateer ja Crusader.

Ultima Onlinessa on yli 150 000 rekisteröitynyttä pelaajaa. Se on nettipeleistä kaikkein tunnetuin; arvostettu ja matkittu veteraani. Kunhan PlayStation 2:n modeemi ilmestyy myyntiin, on hyvin mahdollista, että Ultima Online ei sitten enää olekaan vain PC-pelaajien yksinoikeus. Tätä ei kuitenkaan ole varmistettu.

PlayStation-pelaajien mielissä Origin on lähinnä tulevaisuuden lupaus. Vuonna 1997 ilmestynyt avaruustaistelu Wing Commander 4 ei paljoa toimenpiteitä aiheuttanut. Siinähän kaikki Originin tekemät Pleikkari-pelit tulikin jo lueteltua.

EA sai otteen Originin pikkusormesta vuonna 1984 jakelusopimuksen myötä. Vuonna 1992 EA osti Originin ja vei koko käden plus muutkin ruumiinosat. Tosin pää pääsi karkuun, sillä pelimaailman legenda, Ultiman isä, Richard Garriot jätti Originin ja koko pelimaailman ja siirtyi eläkkeelle (= naimisiin).

DreamWorks Interactive

Kun Steven Spielberg, David Geffen ja Jeffrey Katzenberg vuonna 1995 perustivat DreamWorks SKG:n, se oli suuri tapahtuma Hollywoodissa. Ensimmäistä kertaa sitten 1920-luvun oli syntynyt uusi todella merkittävä elokuvastudio.

Nykyään ei yksikään studio keskity pelkästään leffoihin, vaan liiketoimintaan kuuluu muutakin, kuten juuri esimerkiksi videopelit. Yhdessä DreamWorks SKG:n kanssa syntyi DreamWorks Interactive, joka nimensä mukaisesti keskittyy kaikenlaiseen interaktiiviseen viihteeseen. Alunperin firmassa oli mukana osakkaana myös Microsoft ja Bill Gates.

DreamWorks Interactive ja EA tekivät yhteistyötä alusta alkaen, kunnes EA noin vuosi sitten hankki Spielbergin ja kumppaneiden yrityksen kokonaan itselleen.

Pleikkari-markkinoilla DreamWorksin alku oli vaatimaton. Lisenssipeli Small Soldiersille kävi kuten itse elokuvallekin: myyntiodotukset eivät täyttyneet. Samoin tasohyppelyä, tappelua ja toimintaa yhdistänyt Tai Fu oli itämaisista teemoistaan huolimatta suuri keskinkertaisuus, joka ei massasta erottunut.

Mutta lopulta Dreamworks iski kultasuoneen. Toiseen maailmansotaan sijoittunut toiminta- ja ampumispeli Medal of Honor oli tyylikkään näköinen ja kuuloinen, tu

nnelmallinen ja pelattavuudeltaan huippuluokkaa. Natsia painettiin turpiin niin innokkaasti, että Medal of Honor pääsi myös Platinium-halpapelisarjaan. Se on ehdottomasti hintansa arvoinen ostos yhä.

Vuoden alussa ilmestynyt jatko-osa Medal of Honor Underground täytti kaikki odotukset, vaikka ne olivat erittäin korkealla. Medal of Honor Underground jatkaa samoilla linjoilla, eikä tarjoa varsinaisesti mitään uutta, mutta siitä on turha valittaa, koska valitut linjat ovat juuri oikeat. Paljon enempää PSonesta ei enää irti saa.

PlayStation 2:lle on luvassa 3D-kauhuammuskelu Clive Barker's Undying, joka ainakin alkuperäisten lupausten mukaan pitäisi olla jo ilmestynyt Yhdysvalloissa. Jos tunnelma osuu tässäkin kohdalleen, toimintapelien ystävät saavat olla tyytyväisiä. Lienee melko varmaa, että peli ainakin näyttää komealta.

Bullfrog

Bullfrogin perustivat vuonna 1987 Les Edgar ja Peter Molyneux. Heistä jälkimmäinen on yksi harvoista alan nimeltä tunnetuista supertähdistä. Molyneux jätti Bullfrogin huhtikuussa vuonna 1997 ja perusti uuden pelitalon nimeltään Lionhead Productions.

Bullfrogin ensimmäinen tuote oli nimeltään Populous. Se loi ilmestyessään aivan uuden pelilajin. Ns. jumala-peleissä pelaaja on kaikkivoiva hahmo, eikä etenemistä ole rajoitettu tietyille poluille. Hallitsija voi ryhtyä tyranniksi tai sitten hän voi olla arvostettu hyväntekijä. Ideana on, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta miten, se selviää vain kokeilemalla.

Kaikki tärkeät julkaisijat hylkäsivät Populousin, paitsi Electronic Arts. Se oli viisas päätös, sillä Populous on sittemmin myynyt kolme miljoonaa kappaletta ja peli on sovitettu yhteensä 20 formaatille. Niistä PSone on yksi uusimpia. Jopa arvostettu tiedelehti OMNI palkitsi aikoinaan Populousin sen simulaattoriominaisuuksien vuoksi.

Omaperäinen saavutus oli myös Magic Carpet, joka oli PlayStationin ensimmäisiä pelejä. Vaikka maasto olikin graafisesti karkeaa, lentävällä matolla oli ilo liidellä ja käytössä oli myös aseita.

Yksi parhaiten tunnettuja ja omaperäisimpiä pelejä on Theme Park, josta on versiot kummallekin PlayStationille. Idea ja sen toteutus ovat hyvin härkäsammakkomaisia. Pelaajan tehtävä on rakentaa huvipuistoja ja saada ihmiset viihtymään niissä.

Menestys tuo rahaa, mutta laajentaminen ja puiston pyörittäminen maksaa. Pelaaja pakotetaan kompromisseihin ja miettimään liiketaloudellisesti. Tärkeintä kuitenkin on, että Theme Park on pirun hauska lelu, jossa on maagista vetovoimaa. Theme Hospital jatkaa samoilla linjoilla eri miljöössä, mutta ei aivan yhtä onnistuneesti.

Syndicate Wars on kohtalainen Command & Conquer -kopio, eikä kaikessa tavanomaisuudessaan paras esimerkki Bullfrogin tyylistä.

Bullfrogilla on ollut jakelusopimus Electronic Artsin kanssa syntymästään saakka, mutta vuonna 1995 EA osti koko firman itselleen. Molyneux'n menetys oli EA:lle takaisku, mutta ei katastrofi. EA levittää myös Lionheadin pelejä.

Westwood Studios

Kuinka monta kertaa ruudin voi keksiä uudelleen? Monta, ainakin Westwood on siinä onnistunut. Reaaliaikainen strategiapeli Command & Conquer oli valtava hitti, jota muut ovat myöhemmin kopioineet kymmeniä kertoja.

Yksi innokkaimmista kopioijista on Westwood itse. Pelkästään PlayStationille on ilmestynyt kolme C&C-peliä: alkuperäinen Command & Conquer, Command & Conquer: Red Alert ja Command & Conquer: Red Alert: Retaliation.

PC:n valikoima on vielä suurempi ja siihen on hyvä syykin. Hiirtä parempaa ohjainta C&C-kloonien pelaamiseen ei olekaan ja harvalla on Pleikkarissaan oma siimahäntä. Lisäksi reaaliaikaiset strategiapelit vaativat rutkasti muisti.

Nykyään 185 työntekijän yritys perustettiin vuonna 1985 Las Vegasissa klassiseen tyyliin autotalliin. Varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1992, kun Dune II: The Building of the Dynasty julkaistiin. Itse asiassa Dune II oli lähtölaukaus tyylilajille, jonka lopullinen läpimurto tapahtui hieman myöhemmin C&C:n julkaisun myötä.

Electronic Arts nielaisi Westwoodin vuonna 1998. Yritys tekee pelejä PlayStationin lisäksi PC:lle ja Nintendo 64:lle. Westwoodilla on vahva edustus internetissä, mikä on mielenkiintoista PlayStation 2:n modeemipelitulevaisuutta ajatellen.

EA ja PS2

Mielenkiintoiseksi EA:n suhteen PS2:een tekee se, että pelitalo oli ensimmäinen länsimainen firma, joka ilmoitti tukevansa uusista konsoleista vain PS2:ta. Dreamcast jätettäisiin syrjään.

Samantapaisen ratkaisun EA teki jo 90-luvun alussa, kun se ilmoitti julkaisevansa pelejä vain Segan Megadrivelle. Nintendo sivuutettiin kokonaan. Segan konsoli osoittautui silloin vääräksi valinnaksi, eikä kone noussut koskaan merkittäväksi pelikoneeksi.

Aikaisempi epäonnistuminen vaikutti EA:n johdon päätökseen myöhemmin myös Dreamcastin kohdalla. Tulevaisuudessa EA on ilmoittanut tekevänsä pelejä kaikille koneille eli PS2:lle, Xboxille, Gamecubelle ja PC:lle.

Electronic Artsin PlayStation 2:n lanseerauspelit ovat kovin urheiluvoittoisia. Tutut sarjat jatkavat myös uudella konsolilla, joukkoon mahtuu vain kolme ei-urheilupeliä.

X Squad

Suoraviivainen räiskimispeli X Squad jatkaa Doomin ja Quaken linjoilla. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2037 sotilastukikohtaan, jossa neljä antiterroristia pistää roistoja halki, poikki ja pinoon. Vaikka pelissä pelastetaan myös panttivankeja, pääasia on toiminta ja suuri valikoima aseita. Peruspeli omassa sarjassaan, mutta ei mikään pelihistorian käännekohta.

Kessen

Parhaimmillaan Kessen on kaunis kuin pienten porsaiden missikisat. Muinaiseen Japaniin sijoittuvassa kevyessä strategiapelissä voi komentaa jopa tuhansia sotilaita kerralla. Kun siirrytään lähikuviin itse taistelusta, hunaja alkaa valua suupielestä rinnuksille. Ainakin aikansa, sillä loppujen lopuksi Kessenissä ei ole tarpeeksi tekemistä vaan pelaaminen on lähinnä valmiiden videoiden tuijottamista.

Idea konsolistrategiapelistä on kuitenkin kunnianhimoinen, joten jatko-osa voi hyvinkin olla positiivinen yllätys.

Theme Park World

Bullfrogin Theme Park World on EA:n PlayStation 2 -peleistä hauskin, monien mielestä myös paras. Idea on tuttu jo PC:stä ja PSonesta. Huvipuistosimulaatio on melkein yhtä lysti keksintö kuin oikeassa huvipuistossa käyminen. Laitteita pääsee myös itse kokeilemaan, mistä ei ole sinällään mitään hyötyä, mutta iloa senkin edestä. Varsinkin vuoristoratojen rakentamiseen on panostettu runsaasti, mikä on hyvä idea.

SSX

SSX on EA Sportsin onnistunut ensiaskel laajentaa tuotevalikoimaa lumilautapeleihin. Peli ei edes yritä olla realistinen vaan se on ennen kaikkea näyttävä ja arcademaisen vauhdikas. Hyvä niin, sillä valtaosaa muita PS2-julkaisupelejä vaivasi juuri vähäverisyys.

Pelin hienoutena ovat pitkät ja persoonalliset radat. Huimia syöksyjä seuraa Tokion rinteen futuristiset ilmahissit, jotka sinkoavatkin pelaajan takaisin mäen huipulle. Eniten SSX:ssä harmittaa se, että pelistä nähdään satavarmasti uusi versio marraskuussa.

Madden NFL 2001

EA Sportsin toinen onnistunut PS2-julkaisu oli Madden 2001, joka jäi Suomessa aihevalintansa takia turhan vähälle huomiolle. Peli on edelleen yksi PS2:n näyttävimmistä ja varsinkin hienot animaatiot tekevät vaikutuksen. NHL:n kankea luistelu näyttää alkeelliselta verrattuna Maddenin pelaajien liikkeisiin. Pelillinen si

sältö ei edes jää pelkkään ulkoasuun, sillä NFL 2001 pidetään EA Sportsin peleistä realistisimpana.

Suomalaisittain pelin suurin ongelma lienee aihe. Madden vaatii pelaajaltaan vähintään amerikkalaisen jalkapallon perussääntöjen muistamista.

Lisää aiheesta