NBA 2K5 on täynnä NBA:n tunnelmaa. Vain katsomossa nyrkkeileminen puuttuu.

ESPN NBA 2K5 on sarjapeli niin hyvässä kuin pahassa. Pohjana on edellisen vuoden painos, mutta sen kulmia on viilattu hienovaraisesti. Viilaaminen on ulotettu aina hintalappuun asti. Kaikki ESPN 2K5 -sarjalaiset heltiävät pelikaupasta noin kolmellakymmenellä eurolla.

Hyökkäyspainotteista realismia

NBA 2K5:stä saa tuhannella ja yhdellä liukusäätimellä juuri sellaisen koriskokemuksen kuin haluaa, mutta oletusarvoilla se suuntautuu enemmän simulaatioon kuin arcadeen.

Kontrollit ovat loppuun asti harkitut. Neljällä perusnapilla pääsee pitkälle ja edistyneemmät toiminnot oppii nopeasti loogisen toiminnan ja sijoittelun ansiosta.

NBA Liven freestyle-ohjausta muistuttava isomotion-kikkailutila on kätketty oikeaan tattiin, ja kikkailla voi turbon kanssa tai ilman. Tuloksena on kädenvaihdon, perääntymisen tai pyörähdyksen kaltaisia temppuja, jotka ovat uskottavia ja auttavat ohittamaan tiiviin puolustuksen.

Hyökkäyspelissä on käytössä järeämpiä aseita kuin puolustuksessa, ja tasatilanteessa (esimerkiksi heiton blokkaamisissa) etu on aina hyökkääjällä. Tämä saattaa häiritä puristeja, mutta viihdyttävyyden kannalta valinta on oikea.

Ainoastaan viimeinen hyppäys kohti koria on lähellä rikkoa tasapainon: pomppaamalla pääsee lähes aina hyvään asemaan parin puolustajan ohi. Onneksi korkeammilla vaikeusasteilla tuskallisen hyvin pelaava tietokone ei osaa käyttää puolihuijausta hyväkseen.

Joukkuetoverit osaavat hakea paikkaa kiitettävästi ilman erillisiä taktiikoitakin. Lisäksi joukkueelleen voi valita kattavasta listasta neljä lennossa aktivoitavaa kuviota sekä hyökkäykseen että puolustukseen.

Moodeja moneen makuun

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sarjapelien muotti on vähitellen vakiintunut eikä NBA 2K5:ssa ole suuria yllätyksiä. On harjoittelu, yksittäinen ottelu, turnaus, katukorista sekä uratila.

NBA 2K5:n erikoisuus on tamagotchimainen 24/7, jossa hahmoaan täytyy harjoittaa jatkuvasti tai se taantuu hiljakseen takaisin eläimen tasolle. Hauska konsepti, mutta vaatii toimiakseen aikaa ja innostusta päivä päivän jälkeen.

Uratila toimii jouhevasti. Monimutkaisuudeltaan se kulkee keskitietä: harjoitteluohjelmista, budjetista ja palkkalaisista täytyy huolehtia budjetin puitteissa, mutta täysipainoisesta manageroinnista ei kehtaa puhua.

Moraali mallinnetaan, mutta päälle liimatun oloisesti. Moraaliin vaikuttavat pelaajien jauhamille satunnaisille latteuksille annetut vastaukset sekä harjoittelun kovuus. Vastaavasti moraali vaikuttaa kummallisiin asioihin, kuten valittavissa oleviin harjoitusohjelmiin. Kuka mahtaa loppujen lopuksi olla joukkueen pomo?

Jos räsynuket saisin, enemmän jaksaisin

NBA 2K5 soljuu tyylikkäänä niin yksin kuin kaksin. Grafiikka on terävää, siistiä ja sulavasti pyörivää. Äänimaailma on kentällä elävä ja muutenkin mainio, jos unohdetaan mitäänsanomaton musiikkiraita. ESPN:n puitteet ovat televisiomaiset ja selostajat puhuvat sympaattisen sekavia.

Koska teknisesti kaikki on kunnossa, esipurkitettuihin animaatioihin kiinnittää vääjäämättä huomiota. Tilanne on parempi kuin NBA Livessä, jossa pelaajat liukuvat kentällä kävellessäänkin. NBA 2K5:n animaatiot pysyvät saumattomina niin kauan kun lähikontaktia ei synny.

Kontaktitilanteessa ongelmat putkahtavat pintaan sitä voimakkaammin mitä enemmän pelaajia on kasassa. Animaatiot liukuvat, töksyvät ja toistuvat identtisinä, ruumiinosat läpäisevät toisiaan epäpyhin tavoin, uskottavuus katoaa. Lisäharmina donkkianimaatiot ovat usein täysin pysäyttämättömiä.

Tökkivistä animaatioista huolimatta NBA 2K5 on kaikin puolin viihdyttävä paketti, jonka vieläpä saa tavallista edullisemmin. Jos mieli halajaa koripalloa, ei ole syytä kävellä onnensa ohitse.