Paljastan salaliiton. Hollywoodissa on päätetty, että suuren budjetin elokuvalisenssipeli ei saa olla omaperäinen tai kokeileva, vaan se tehdään varman päälle keskivertomaun mukaan. Säännön uhmaajat joutuvat katsomaan Visa Mäkisen koko tuotannon kertaistumalta.

Ensin hyvät uutiset. Mikäli muistatte yhä Acclaimin PSOnelle tekemän käsittämättömän kamalan Fantastic Fourin (ei arvosteltu), voitte huokaista helpotuksesta. Uudessa Fantastic Fourissa on peruslaatu kohdallaan: peli toimii sujuvasti ja tuottaa enemmän iloa kuin tuskaa.

Sitten huonot uutiset. Maailma on pullollaan parempia toimintapelejä. Julkaisun ainoa valtti on se, että niistä yksikään muu ei ole Fantastic Four -teemainen.

Ihmepoppoo

Joko saa sanoa, että Ihmenelosten supervoimat ovat typeriä? Möykky/Thing on kuin Hulkin pikkuserkku. Näkymätön nainen voisi emännöidä muiden näkymättömien popkulttuurisankareiden klubia. Herra Fantastisen kumimainen venyvyys suorastaan kerjää rivoja vitsejä. Human Torch palaa valtavan kuumalla liekillä: ominaisuus, josta on apua lähinnä tupakoitsijalle tai grillaajalle.

Peli ottaa hahmot kiitettävän tosissaan. Jokaisen erikoiskyvyt on toteutettu huolellisesti, jokaista hahmoa pääsee pelaamaan ja jokaisella heistä on omat tähtihetkensä. Usein tarvitaan oikeaoppista tiivistä yhteistyötä.

Fantastic Four -peli on tehty lähinnä fanituotteeksi. Hahmoille ja heidän mytologialleen tehdään kunniaa, joten niin sarjakuvan kuin elokuvankin ystävät ovat tyytyväisiä. Ääninäyttelijöistä kaikki eivät ole samoja kuin leffassa, mutta dubbaus on hieman keskivertoa parempaa.

Pelaaminen on käytännössä eri miljöissä taistelemista. Lievää seikkailupelimäisyyttä syntyy siitä, että toisinaan eteneminen vaatii tietyn hahmon erikoiskykyjen käyttämistä. Nämä paikat on toki merkitty selkeästi. Aivot saavat levätä, kun sormet hoitavat varsinaisen pelaamisen. Parin kombon ulkoa muistamalla pärjää pitkälle.

Hintansa arvoiseksi hankinnaksi Fantastic Four nousee vasta kimppapelinä. Tarinamoodin voi käydä läpi myös kahdestaan, jota todella kannattaakin kokeilla. Arena Fight on ihan oma juttunsa. Siinä käydään joukkotappeluita roistohahmoja vastaan. Ei hassumpi lisuke tämäkään.

* * * * *

Sankareita boksissa

Fantastic Fourin PS2- ja Xbox-versiot ovat aivan samanlaisia. Xboxin valoefektit ovat himpun verran hienompia ja grafiikka 7,45 prosenttia komeampaa. Erojen etsiminen on nipotusta, jolla ei ole mitään merkitystä pelikokemuksen kannalta. Jos kotoa löytyy kummatkin konsolit ja pelien hinta on sama, osta Xbox-versio. Jos ostit jo PS2-version, olet tehnyt merkityksettömän pienen virheen.

Marko Ahonen

* * * * *

Ihan ihmeporukkaa

Ohjaaja: Tim Story

Pääosissa: Ioan Gruffudd, Michael Chiklis, Jessica Alba, Chris Evans, Julian McMahon, Kerry Washington

Kesto: 1 t 47 min

Ensi-ilta: 29.7.2005

Ikäraja: 11

Ihmenelosten (Fantastic Four) kaltaiset elokuvat ovat kriitikolle vaikea pala. En nyt tarkoita supersankari- tai sarjakuvaelokuvia, vaan elokuvia, joiden juonessa ei ole järjen hiventäkään.

Sankarit: Reed Richards/Mr. Fantastic (Ioan Gruffudd) on lähes loputtomasti venyvä kumiukko. Ben Grimm/Thing (Michael Chiklis) on miehen muotoinen kivimöykky, jolla on Hulkin voimat. Vain hän herättää jonkinlaista sympatiaa, koska vain hänet on käsikirjoitettu jotenkuten järkevästi ja inhimillisesti.

Sue Storm/Näkymätön nainen (Jessica Alba) osaa - yllätys, yllätys - muuttua näkymättömäksi ja rakentaa suojakilpiä tahdonvoimallaan. Johnny Storm/Human Torch (Chris Evans) pystyy lentämään samalla, kun on yltäpäältä liekeissä. Mies kuumenee jopa supernovalämpötiloihin, mikä kuulemma tuhoaisi koko maapallon. Paitsi että ei tuhoakaan, kun sellainen tilanne todella sattuu kohdalle.

Roisto: Victor Von Doom/Dr. Doom (Julian McMahon). Hänen supervoimansa jäivät hieman epäselviksi. Mies muuttuu metalliseksi ja saa aikaan kaikenlaista kaaosta. Ihmeneloset eivät ole ruudinkeksijöitä. Sen verran kauan heiltä kestää tajuta, että mieheen nimeltään Victor Von Doom ei voi luottaa. Eivätkö ne taulapäät katso lainkaan elokuvia? Roistolla ei voisi roistomaisempaa nimeä olla!

Useimmista kesän suurelokuvista Ihmeneloset poikkeaa siten, että se on rehtiä vauhtiviihdettä ilman muodikasta synkistelyä. Tämä on piristävää. Harmi vain, että käsikirjoitus on todella lapsellinen ja juoni olematon ja typerä. Näin elokuva jää pelkäksi silmäkarkiksi, eikä se tunnu yhtään miltään missään.

Marko Ahonen