Taulukoista, numeroista, listoista ja valikoista, niistä on Football Manager tehty. Kuten nimi kertoo, perinteistä pallottelua kaipaavien pitää vaihtaa peliä tai avata tyhmistyslaatikko.

Kannettava futismanageri on mainio idea, varsinkin kun tekijä on sama kuin alan käsitteeksi muodostuneessa Football Managerissa. Potkupallomanageri ei kaipaa minkään sortin grafiikkaa tilastojaan sulostuttamaan.

Ahkeralle managerille riittää tehtävää yllin kyllin. Omia pelaajia voi treenauttaa muutamilla eri tavoilla, keskittyä vaikkapa kunnon kohottamiseen tai tekniikan hiomiseen, heitä voi panna siirtolistalle myyntiin ja aiheuttaa siten pahaa mieltä ja mökötystä, uusia pelaajia voi ostaa joko suoraan siirtolistalta tai sen ulkopuolelta. Pelaajaluettelosta voi valita suoraan, kenet haluaa yrittää saada riveihinsä tai liikkeelle voi laskea scoutin, joka skannaa valitun maanosan pelaajista mielestään parhaita ja tiedottaa niistä managerille. Huipputason pelaajia siirtolistan ulkopuolelta ei tosin niin vain pääse hankkimaan, ei edes reilua ylihintaa tarjoamalla. Välillä pitää vastata muilta seuroilta tuleviin ostotarjouksiin, ja uutiset on hyvä lukea sitä mukaa, kun niitä ilmestyy.

Jos oma joukkue alkaa kyllästyttää, uutta managerinvirkaa pystyy tavoittelemaan pitkin kautta eri seuroissa avautuvista vapaista vakansseista. Kuukausittain julkaistaan parhaitten managereitten lista, ja sille pitää yrittää omaa arvoaan ja palkkaansa nostattamaan.

Ranskan, Englannin ja muutamien muiden huippumaiden liigajoukkueista luulisi löytyvän jokaiselle mieluisa ohjastettava poppoo, vaikka suomalaisia seuroja ei mukana olekaan. Pelaajat ja seurat ovat oikeita, jopa meikäläiset ääkköselliset nimet on oikein kirjoitettu. Ihan tarkka kopio todellisuudesta Football Manager ei ole, sillä esimerkiksi Englannin Valioliiga ei ole Premiere League vaan Premiere Division, eikä otteluita pelata siinä järjestyksessä tai niinä päivinä kuin tosielämässä pelattiin.

Jalat täynnä työtä

Ottelut ovat se odotetuin hetki. Englanninliiga alkaa syksyllä kuten pitääkin ja jatkuu läpi talven Erilaiset kansainväliset cup-ottelut pelataan siinä sivussa, ja kaikkien näiden tulokset näkyvät ruudulla ja valikoissa, jos niitä haluaa silmäillä myöhemminkin.

Pelikokoonpanon voi valita itse tai tyytyä avustavan managerin valintoihin. Jos jalkapallo on vieras maailma ja omat pelaajat pelkkiä tuntemattomia nimiä listassa, kannattaa turvata avustajaan. Ellei sitten halua hävitä kaikkia otteluitaan, mikä sekin on sallittua. Itse annoin tekoälylle ensin vapaat kädet ja noukin sen jälkeen muutamia valittuja miehiä pois kokoonpanosta tai vaihtopenkiltä reserviin omien suosikkieni eduksi.

Pelaajat voi sijoittaa kentällä minne haluaa, mutta tappioita ei kannata ihmetellä, jos maalivahdin laittaa hyökkäyksen kärkeen ja kärjen maalivahdiksi. Ja totta kai taktiikkaakin pitää päästä valitsemaan, ja yllättää koko jalkapalloileva maailma päätymällä joskus johonkin muuhun kuin 4-4-2-systeemiin.

Jokaisesta pelaajasta kerrotaan liuta todenmukaisia perustietoja ja pelihistoria eri seuroissa, jos sitä on, sekä ominaisuuksia, vahvuuksia ja fysioterapeutin ja valmentajan kommentit. Käytännössä pelaajat pitää oppia tuntemaan erilaisten valikkojen ja numeroiden avulla, joita Football Manager tunkee ruudulle taulukko taulukon jälkeen. Olisin mielelläni nähnyt pari naamakuvaa ja jotakin pelaajien persoonasta kertovaa infoa.

Sopiva huippupelaajan turhauttaminen jättämällä mies kerta toisensa jälkeen jopa vaihtopenkin ulkopuolelle laskee poloisen pelimoraalia, mutta kasvattaa hänen pelinälkäänsä vallan hirmuiseksi. Kun kaverin vihdoin viimein päästää kentälle näyttöhalut ovat kasvaneet niin suureksi, että muut eivät juuri pääse palloon koskemaan ja jälki on sen mukaista. Kivaa!

Football Managerissa ei nähdä vilaustakaan pelaajista, pallosta eikä huikeista maaleista muuten kuin sielun silmillä. Matsit seurataan lyhyiden pelitapahtumia kuvaavien kommenttien avulla, jotka vierivät alareunan palkissa. Samalla ruudusta voi katsoa erilaisia pelitapahtumia kuvaavia tilastoja, kuten vaikkapa oman joukkueen pelaajien toimia pallon ja vastustajien kanssa. Maalit ja syötöt ovat itsestään selviä tilastomerkintöjä, ja niiden lisäksi silmien eteen päivittyy tietoja pääpelistä, laukauksista maalia kohti ja onnistuneista taklauksista.

Verkot tötterölle pojat!

Football Manager vaatii perusmieltymystä jalkapalloon, jotta managerointi miellyttää.. Vaan on se mukava tutustella pelaajiinsa pikkuhiljaa, keskittyä vaikkapa nuorimman ja lupaavimman puolustajan kasvattamiseen ja peluuttamiseen muiden kustannuksella, tai pyrkiä haalimaan kaikki maailman kuuluisimmat futaajat Aston Villaan. Omaan joukkueeseen kiintyy ja ruudulla vilkkuva GOAL FOR ASTON VILLA!! -teksti saa aikaan tuuletusta siinä missä oikeankin suosikkijoukkueen menestys oikeassa elämässä.

Ai miksi valitsin juuri Aston Villan manageroitavakseni? Koska tosielämässä joukkue jäi tällä kaudella Valioliigan häntäpäähän ja Football Managerin mukaan seura suorastaan uiskenteli rahassa liigakauden alussa, joten arvelin että jopa kaltaiseni kökömpi aloitteleva manageri saattaisi pystyä luotsaamaan seuran todellisuutta parempiin tuloksiin. Kauden puolivälissä Aston Villa onkin liigan neljänneksi paras joukkue, kiitos minun.

Toisaalta olisihan se ollut saavutus sekin, jos olisin romahduttanut Chelsean liigajumboksi.