Maailma on kirjaimellisesti uppoamassa nesteeseen, kun neljä kelluvaa mannerta alkavat vajota mereen ja taikuuskin vähenee. Vain kunkin mantereen viisaiden miesten jälkeläiset voivat pelastaa maailman magian avulla, mutta miten?
Granstream Saga on käännös japanilaisesta rooliseikkailusta, mikä näkyy niin animaatiossa kuin käyttöliittymässäkin. Hahmot ovat suurisilmäisiä animesankareita, jotka pukeutuvat japanilaisen fantasiakäsityksen mukaisesti värikkäisiin vaatteisiin ja näyttävät pörröpäineen vallan söpöiltä. Useammankin japanilaisseikkailun mukaisesti pelin kuvakulma on suoraan ylhäältä, joskin se muuttuu tarpeen vaatiessa taisteluiden aikana.
Animeseikkailu
Pelin juoni on suoraviivainen. Orpopoika Eonin adoptoinut vanha mies Valos yrittää pelastaa vajoavan Shilfin mantereen pilkkomalla siitä paloja reunoista keventääkseen laattaa. Eon on auttanut tehtävässä, mutta saa eräänä päivänä kuulla, ettei maan pilkkominen enää onnistukaan, koska taika on vähissä. Uppoamassa ovat myös Aqua, Volcos ja Zephere ja jonkun olisi autettava niitäkin.
Eonin tehtäväksi lankeaa vajoavien mannerten pelastaminen apunaan käsivarressaan oleva salaperäinen valtikka, jolla voi monistaa esineitä ja tarpeen vaatiessa taistellakin. Hän kohtaa matkan varrella uusia ystäviä ja saa apua tehtäväänsä papukaijaa muistuttavasta henkiolento Korkysta, muinaisen viisaan miehen tyttärestä Arciasta ja piraattityttö Larameesta.
Miekka ja magia
Monen muun rooliseikkailun tapaan keskeistä osaa Granstream Sagassa esittävät maagiset kivet, joita tulee vastaan milloin missäkin. Eonin valtikka hallitsee mainiosti taianomaisten jalokivien monistamisen, joten piankin sankarimme inventaario täyttyy erilaisista kivistä.
Roolipelimäistä otetta seikkailuun tuovat Eonin elämä- ja kestopisteet, jotka luonnollisesti hupenevat taisteluissa ja haavoja voi paikkailla niin taialla kuin yrteilläkin. Reaaliaikainen taistelusysteemi on helppo oppia eikä pärjääminen ole liian hankalaa. Ötiäisiä tulee vastaan välillä vähän turhankin usein ja ne vieläpä heräävät henkiin taaksejääneissä huoneissa, mikä pännii enemmän kuin hieman silloin kun käytäviä joutuu koluamaan takaisin päin.
Itse pelaaminen koostuu maastossa, kylissä ja luolastoissa kulkemisesta, muutamien harvojen esineiden poimimisesta, niiden käyttämisestä, taistelusta ja puheesta. Pelissä ei kuulla itse puhetta, vaan se näytetään klikkailtavina tekstilaatikoina. Sanomisiaan ei voi valita, vaan tekohauskaa, tekodramaattista ja teennäistä keskustelua tuntuu jatkuvan loputtomasti.
Peli etenee hyvin lineaarisesti. Yhden tehtävän jälkeen on edessä vääjämättä toinen, eikä mitään muuta voi ajatellakaan. Jos jokin pieni palanen on suorittamatta, homma ei etene. Tietyt keskustelut on käytävä, tietyt esineet löydettävä ennen kuin voi jatkaa tarkoitettuun suuntaan.
Kasvoton mies
Grafiikka voisi olla kauniimpaakin. Maailmaa tarkastellaan suoraan ylhäältäpäin, mikä rajoittaa kovasti ympäristön hahmottamista. Monet alueet ovat luvattoman suttuisia ja autioita eikä interaktiivisuutta siis juuri ole. Pelin hahmotkaan eivät juuri persoonina vakuuta. Jostakin syystä hahmoille ei ole lainkaan piirretty kasvoja, vaan niiden paikalla on vain tyhjä vaalea alue. Melkoinen kontrasti verrattuna kauniisti piirrettyihin välianimaatioihin.
Jotenkin Granstream Saga vaikuttaa hutaisten tehdyltä tusinaseikkailulta, jolla olisi ollut mahdollisuuksia mielenkiintoiseksikin peliksi. Nyt se tukahtuu omaan keskinkertaisuuteensa ja muutamiin ärsyttäviin suunnitteluvirheisiin. Kaunista japanilaisanimaatiota sen sijaan katselisi yksinäänkin. Milloinkahan pääsemme pelaamaan niitä oikeasti laadukkaita japanilaisia seikkailuja, niitäkin kun kuulemma on?
69
