Paettuani mielisairaalasta reilu vuosi sitten en koskaan uskonut eläväni näin kauan. Päästyäni kansainvälisen "siivousfirman" palkkalistoille elintasoni on parantunut huomattavasti vuoden takaisiin olosuhteisiin nähden. Tämä on minun tarinani. Tarinastani on olemassa useita eri versioita, mutta mikä niistä on se oikea on sinun päätettävissäsi.
Tehtäväni Hong Kongissa oli tappaa triadipomo nimeltä Lee Hong. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä Lee Hongia vartioimassa oli pieni armeija aseistettuja vartijoita. Ajattelin aiheuttaa hieman kitkaa toistaiseksi sovussa elävien Red Dragon- ja Blue Lotus -triadien välille, jotta Lee Hongin rautainen ote heltyisi tarpeeksi ja mahtuisin hiipimään sisään jostain raosta. Kierreltyäni jonkin aikaa Hong Kongin nähtävyyksiä katselemassa, sain tehtäväkseni päästää Red Dragon -triadin neuvottelijan päiviltä.
Kowloonin triadien jengisota
Saamani ennakkotietojen mukaan paikalla tulisi olemaan julmettu määrä henkivartijoita, joten ajattelin varovaisen lähestymistavan olevan paras. Havaitsin aukion idänpuoleisen talon katon olevan ideaalinen moraalisesti arveluttavan päämääräni saavuttamiseksi. Käväisin myös aukion länsipuolella sijaitsevan talon katolla, mutta ikäväkseni huomasin lamppujen ja oksien olevan pahasti tulilinjalla.
Löysin tieni idänpuoleisen talon katolle. Hetken odoteltuani kohde saapui paikalle, tunnistin hänet helposti puna-mustasta Red Dragon -puvusta. Kokosin kiikarikiväärini pikaisesti ja hetken kuluttua neuvottelija sai pahan päänsäryn - päätti mennä makuulle. Kauhukseni kuulin helikopterin äänen ja otin jalat alleni - pakoautolle sentään oli jonkinverran matkaa. Selvisin miltei naarmuitta autolle ja seuraavana aamuna olikin jo uusi tehtävä kiikarissa.
Ansa Wang Foun ravintolassa
Kaikki eteni suunnitelmien mukaan. Lee Hong epäili Blue Lotuksen tappaneen hänen neuvottelijansa. Blue Lotus -triadi kumminkin oli syytöksistä ihmeissään ja päätti lähettää sovittelijan hieromaan rauhaa triadien välille. Minun tehtävänäni oli tappaa sovittelija ja jokainen Blue Lotuksen jäsen.
Saavuin hyvissä ajoin paikalle ja huomasin paikan tulvivan Red Dragonin jäseniä. Siirryin tarkkailemaan ravintolan edustaa ja ennen pitkää näin pitkähkön auton saapuvan paikalle. "Maltti on valttia", totesin itsekseni ja jatkoin tarkkailua vielä kohteen siirryttyä ravintolaan. Vähän ajan kuluttua kuljettaja jätti paikkansa ja siirtyi läheiselle kujalle.
Seurattuani kuljettajaa huomasin tämän vastanneen luonnon kutsuun, virtsaus tosin loppui lyhyeen kun oikaisin hänen kaulustaan pianolangalla. Vaihdoin ylleni kuljettajalta lainaamani vaatteet, ja kävelin takaisin auton luokse. Hetken aikaa ihmeteltyäni mitä seuraavaksi, autoa kiertävä vartija siirtyi auton toiselle puolen ja antoi minulle tarvitsemani tilaisuuden. Istahdin autoon ja asensin autopommin paikalleen.
Omahyväinen hymy kasvoillani lähdin talsimaan omaa autoani kohti, vain huomatakseni että kourallinen Blue Lotus -miehiä seisoi vartioimassa sovittelijan poistumisreittiä. Limusiinin kiitäessä ohitseni huomasin tilaisuuteni tulleen, ja hyvän ajoitukseni ansiosta onnistuin räjäyttämään sen avopallossa pyörivien Blue Lotus -jäsenten kohdalla. Sotkettuani käteni jälleen kerran rikollisten vereen, päätin hypätä autooni ja ajaa hotellini aulabaariin tukahduttamaan ääniä päässäni.
Verilöyly kalaravintolassa
Seuraavan aamun mandoliini kaikkosi nopeasti saamieni ilouutisten myötä. Triadit olivat nyt ilmiriidoissa keskenään. Paikallinen poliisipäällikkö tosin oli hieman huonossa asemassa ollessaan molempien triadien palkkalistoilla, joten hän yritti saada aselepoa aikaan triadien välille. Neuvottelupaikkana oli pieni kalaravintola, ja minun teki yllättäen mieli hieman sushia.
Päästyäni paikalle huomasin ravintolan olevan poliisivartiossa, joten aseistettuna sisään pääseminen olisi mahdottomuus. Red Dragonin neuvottelija ei ollut vielä saapunut paikalle, niinpä päätin lähteä häntä vastaan. Pienen etsiskelyn jälkeen mies löytyi ja tarkistettuani ettei poliiseja tai siviilejä ollut näkemässä, suoritin hänelle pikalobotomian vaimennetulla Beretalla.
Piilottaessani ruumista viemäriin korjasin talteen myös Red Dragon -amuletin, jonka löysin mieheltä. Upouusissa Red Dragon -vaatteissani saavuin ravintolan luokse takapihan kautta, ja huomasin vessan ikkunan olevan hieman raollaan. Vartijan kierrettyä nurkan taakse loikkasin ikkunasta sisään.
Vessan ovi oli lukossa. Manattuani hetken päätin kuitenkin jättää Berettani vessaan, portsari korjaisi sen luultavasti ovella talteen. Loikattuani ikkunasta pihalle kävelin muina miehinä etuovesta sisään. Valeasuni meni täydestä ja kaikki uskoivat minun olevan Lee Hongin neuvottelija. Kun kerroin baarimikolle että luonto kutsuu, hän ojensi minulle ystävällisesti vessan avaimen.
Suoritettuani tarpeeni otin vessasta vaimennetun Berettani mukaan. Kolmen sekunnin kiivaan taiston jälkeen poliisipäällikkö, Blue Lotuksen neuvottelija ja jopa baarimikko lojuivat hengettöminä. Päätin suorittaa lavastuksen loppuun asti ja jätin Red Dragon -amuletin lojumaan lattialle kaikkien nähtäväksi. Perhanan poliisit kumminkin kuulivat baarimikon haulikon ja kävivät turhan kuumina kimppuun, joten pienen hölkän jälkeen löysin autoni ja suunnistin hotelliin.
Lee Hongin matkan pää
Poliisivoimat pelästyivät kahakkaa ja Lee Hong ei ollut enää poliisin suojeluksessa. Tilaisuuteni oli koittanut. Tiesin tehtävän olevan miltei mahdoton, mutta en ollut asemassa kieltäytyä. Firma ei suvaitse pelkuruutta.
Saavuttuani paikan päälle vietin jonkin aikaa pelkästään kierrellen ja ihmetellen paikan valtavaa kokoa. Baarin viereisen ravintolan yrttikaupan pitäjä tuntui olevan jotain vailla, ehkäpä Lee Hongin kallisarvoinen jade-patsas saisi miehen hieman paremmalle tuulelle.
Hetken harhailtuani löysin vessan, myöskin sitä vartioivan pukumiehen. "Asiallinen kostyymi", totesin ja kuristin miehen siihen paikkaan. Piilotin miehen ruumiin vessakoppiin ja vaihdoin vaatteet. Uuden pukuni myötä minut päästettiin nyt melkein mihin vaan, joten päätin hieman kierrellä. Baarimikko suositteli yläkerran bordellia, joten ajattelin käydä siellä myöhemmin.
Ensiksi eksyin kuitenkin kellariin, jossa vapautin erään Red Dragon -jäsenen epämukavasta univormustaan. Huomasin, että kellarista kulkee hissi vartijoiden asuintiloihin joten uuden valepukuni turvin päätin käväistä tervehtimässä poikia. Hetken aikaa siellä harhailtuani löysin tieni katolle, josta suureksi yllätyksekseni pääsi suoraan bordelliin.
"Pieni rentoutuminen olisi kieltämättä paikallaan", ajattelin ja etsin käsiini bordellin parittajan, joka paljastui luotaantyöntävän näköiseksi vanhaksi eukoksi. Onneksi hän suositteli minulle parasta tuotettaan, ja otin tarjouksen vastaan. Saavuttuani prostituoidun huoneeseen hän lupasi antaa minulle (tietoja), jos auttaisin hänet pakoon.
Pikaisen pakomatkan päätteeksi hän antoi minulle kassakaapin yhdistelmän, jonka oli löytänyt Lee Hongin housuntaskusta. Hän kertoi myös, että kellarissa on vankina Agentti, joka oli yrittänyt murtautua Lee Hongin kassakaappiin ja luultavasti myös tietäisi sen sijainnin. Tuumasta toimeen.
Keittiön kautta pääsi kellariin, ja pienen harhailun jälkeen löytyi ovi, jota vartioi äksynoloinen vartija. Hän yritti komentaa minua pois oven luota, joten jouduin hieman rankaisemaan häntä. Avasin oven raahaten ruumista perässäni, ja hetken aikaa ainoastaan ihmettelin mitä ne triadimiehet itse asiassa olivat tehneet Agentille?
Pelkkiin boxereihin sonnustautunut Agentti kertoi minulle iloisesti kassakaapin sijainnin päästyään vapaaksi. Noudettuani patsaan Agentin ilmoittamasta paikasta vein sen yrttikauppiaalle, joka tuntui olevan mielissään eleestäni. Ja sitten illan pääohjelman pariin, eli ystävämme Lee Hongin vapautus elintoiminnoistaan.
Hongin yksityisasunto löytyi ulkoa, sellainen huvilan näköinen mökki pienen sillan päässä. Eikä ollut yllätys, että myös vartijoita löytyi melkoinen määrä. Alakerran vartijat listittyäni en vieläkään löytänyt Lee Hongia, joten otin rappuset yläkertaan.
Lee Hong menetti järkensä nähdessään minut ja säntäsi minua kohti miekka kädessä. "PAIKKA!", herjasin miestä samalla kun AK-47 lauloi häneen ilmastointiaukkoja. Lee Hongin vihdoin ja viimein kuoltua tulin siihen tulokseen, ettei Lee varmaankaan pahastu jos lainaan hänen moottorivenettään. Iloisesti vihellellen kävelin alakertaan, menin hissillä venelaiturille ja takavarikoin veneen parempaan talteen. Ansaitulle lomalle, mars.
U'Wa-heimo hukassa
Lomamatkani Kolumbiaan ei osoittautunutkaan järin rentouttavaksi. Sain tehtäväkseni huumelordi Pablo Belisario Ochoan eliminoimisen. Pablon leirin sijainti oli hieman epäselvä, joten kaipasin paikallista matkaopasta. Pablo käyttää artifaktien kuljetusta kulissina huumekaupalleen, ja on varastanut niitä jopa paikalliselta heimolta.
Omaksi onnekseni ja Pablon harmiksi yksi kuljetuskone putosi viidakkoon lasteineen kaikkineen. Tuumin, että jos palauttaisin koneessa olleen artifaktin heimolle, he ehkä suostuisivat opastamaan minut Pablon leirille. Eteläamerikkalainen viidakko ei ollut lempipaikkojani. Koko ajan sai olla varpaillaan Pablon Partioiden varalta.
Löysin lentokoneenraadon kartan osoittamasta paikasta, ja artifakti oli kätevästi pudonnut koneesta ulos. Poimin sen mukaan ja aloin ihmetellä missä ihmeessä se heimo oikein on? Seurattuani aikani jokea pohjoiseen löysin vihdoin ja viimein kyläläiset.
Yllättävän hyvää englantia puhuvat heimolaiset olivat riemuissaan patsaan paluusta. Mutta heimopäällikkö, tuo kiittämätön kuvatus, ei vieläkään suostunut opastamaan minua Pablon jalanjäljille ennen kuin olin pelastanut hänen sukulaisensa, joka oli toheloinut itsensä Pablon vangiksi. Laskin kymmeneen ja lähdin tetsaamaan jokea etelään päin.
Hetken kuluttua tuli päällikön mainitsema silta näkyviin ja vanki myös. Ja Pablon miehet, useita. Heitä oli vahtitorneista lähtien joka puolella. Naama arskamaisessa irveessä lahtasin jok'ikisen eteen tulevan saastan ja vapautin päällikön sukulaisen ilkeiden vartijoiden kynsistä. Sännättyäni vasta pelastamani tyypin kanssa takaisin kylään, päällikkö tervehti minua hymyillen ja kertoi tietävänsä salaisesta tunnelista, joka johtaa Pablon leirin lähettyville.
Viidakon jumala
Päällikkö varoitti minua tosin vihastuttamasta viidakon jumalaa, joka tarkemmin sanottuna on suurehko jaguaari (tassuilla, ei pyörillä). Vapautin yhden siltaa vartioineista Pablon miehistä univormustaan, hän ei enää tarvinnut sitä ja kaipasin valeasua.
Löysin sisäänkäynnin sieltä mistä jaguaarinkin. Harmikseni kissaeläin ei ollut järin yhteistyöhaluinen, joten minun piti lopettaa se. Siitähän alkuasukkaat vasta pillastuivatkin, ja ryntäsin luolan suuaukkoa kohti nuolisateessa huudellen kirouksia heimolaisille.
Tervehdi pientä ystävääni
Herranjumala mikä vartiointi Pablolla oli. Kokonainen armeija suojelemassa tuota saastaa minunlaisiltani luonnonvoimilta. Hipsin valeasussa sisään pääportista ja kävin koluamassa telttoja aseiden toivossa. Kerättyäni talteen luotiliivin, pistoolinpanokset ja vaimennetun pistoolin suunnistin kohti Pablon taloa.
Hoidettuani kaikki vartijat talossa, löysin vihdoin kokaiinihuuruisen Pablon yläkerrasta. Ilmiselvänä Scarface-fanina Pabloa sai ampua todella kauan, ja siinä sivussa kuunnella hänen avautumistaan. Listittyäni Pablon korjasin pommin pöydältä parempaan talteen ja suunnistin kohti bunkkeria.
Bunkkerissa oli jokunen vartija, mutta ei heillä ollut tarvittavaa taitoa saati aseistusta minun pysäyttämiseksi. Asensin pommin paikoilleen ja juoksin minkä koivistani pääsin kohti lentokonehangaaria. Tarkistin pikaisesti onko passi mukana ja loikkasin koneeseen. Pikaiseen suihkuun ja kohti Budapestia.
