Killer is Dead (PS) – Tapa tappaja

Älä ärsytä Mondo Zappaa, Mondo lyö ja tappaa.

Tarvitsetko pelien naiskuvaa käsittelevään esitelmääsi kunnon materiaalia? Goichi Suda hoitaa homman!

Suda on agenttiseikkailunsa kanssa täysin kuutamolla, ja se on hienoa!

Japanilainen pelintekijä Goichi Suda tunnetaan taiteilijanimellä Suda 51. Se on nokkela sanaleikki, sillä 5 on japaniksi go ja 1 on ichi.  Suda 51 on nokkela muutenkin. Hän on nykyajan Don Quijote, mies joka taistelee tuulimyllyjä vastaan.

Sudan omaperäiset toimintatykitykset ovat antiteesi kylmän laskelmoidulle rahastukselle, jota valitettavan monet pelifirmat nykyään harrastavat. Killer is Dead on ehkä aavistuksen helpommin lähestyttävä teos kuin Sudan aiemmat tuotokset, kuten Lollipop Chainsaw ja No More Heroes, mutta takaapäin kuvatun toimintaseikkailun lähtöasetelma on edelleen sudamaisen vinksahtanut.

Tulevaisuuteen sijoittuvan tarinan tähti on Mondo Zappa, kolmekymppinen palkkamurhaaja, joka työskentelee hallituksen laskuun Bryanin etsivätoimistossa. Mondo on japanilainen vastine James Bondille: pukuun sonnustautunut agentti on aina tyylikäs, tehtävissään peloton ja vapaa-ajallaan parantumaton naistennaurattaja. Pistoolin sijaan agentti Mondo käyttää katanaa, lisäksi hänen vasen kätensä on korvattu kyberneettisellä kouralla.

Killer is Dead on tyyliltään ja teemoiltaan tuttua Sudaa. Sarjakuvamainen ja virtaviivainen cel-shading-grafiikka antaa pelille omaleimaisen ilmeen, joka tuo mieleen film noir -aikakauden. Teemoiltaan Killer is Dead on käsittämätön sekamelska, sillä peli yhdistelee sarjakuvaväkivaltaa, nörttihuumoria, japanilaista tirkistelyä ja eriskummallista dialogia. Vielä oudompaa on se, että kakofonia oikeasti toimii.

Tirkistelevä tappaja

Huolellinen pohjustus ei kuulu Sudan tyyliin. Mondon menneisyyttä avataan niukasti. Tarinan alussa palkkamurhaaja ei edes muista, mistä on saanut robottikätensä. Onneksi salaperäisyyden verhoa raotetaan joidenkin tehtävien yhteydessä. Killer is Deadin juoni koostuu toimeksiannoista, jotka liittyvät löyhästi toisiinsa. Bryanin etsivätoimiston asiakkaat ovat toinen toistaan oudompaa sakkia, mutta Mondon toimenkuva on tehtävästä toiseen sama: tapa tappaja.

Ja taistelua Killer is Deadissa riittää. Lähietäisyydellä olevat vastustajat Mondo silpoo katanallaan ja kauempana liihottavat tykittää alas robottikädellään. Riviviholliset kaatuvat suoraviivaisella mättämisellä, kun isompiin mölleihin tepsii suojauksen avaava voimaisku. Pomojen päihittäminen vaatii torjunnan ja väistön oikea-aikaista käyttöä. Jos Mondo isketään kenttään, agentin apulainen Mika ryntää elvyttämään pomonsa.

Vastustajan iskun väistäminen viime hetkellä avaa paikan iskusarjaan, jolloin aika hidastuu ja pelin värimaailma muuttuu punavalkosiniseksi. Taistelujärjestelmä on varsin helppo sisäistää, mutta kamppailut ovat silti nautinnollisia. Mondon mekaaninen käsi kerää taistelun aikana verta, joka toimii tykin ja erikoishyökkäysten polttoaineena. Agentin taistelutaitoja voi puolestaan päivittää kentistä löytyvillä kristalleilla.

Idi suda 51, nihkeät pikku tirkistelijät.

Poika joka huusi ”Suda!”

Toimintaseikkailun miljööt ovat omaperäisiä, toisinaan lähes psykedeelisiä. Tappokeikat kuljettavat Mondon muun muassa kuuhun, lisäksi hän vierailee karkkitalossa ja käy listimässä musiikkiyhtiön demonisen pomon tuhatkerroksisen tornin ylimmässä kerroksessa. Ympäristöt voivat muuttua villisti kesken tehtävän, eikä etenemisreitti ole aina selvä, vaikka mätkintäseikkailu onkin rakenteeltaan putkimainen.

Ympäristöt kannattaa nuohota tarkasti, sillä kenttiin on piilotettu salaisuuksia ja haastetehtäviä. Sairaanhoitaja Scarlett leikkii Mondon kanssa kentissä kuurupiiloa. Paljastuessaan vaaleaverikkö antaa agentille sivutehtäviä ja verta. Hieman typerästi Scarlett saattaa pompata esiin vaikka rikotusta ruukusta, joten haastetehtäviä halajavan on oltava tarkkana.

Varsinaisten toimeksiantojen välissä suoritettavat gigolotehtävät ovat juuri sitä miltä kuulostavat. Niissä Mondo yrittää pokata naisia baaritiskiltä. Itsevarmuus ja verenpaine kasvavat naisia tuijottamalla, ja tarpeeksi rohkeutta kerättyään Mondo lahjoo daamit mukaansa. Onnistunut gigolointi palkitaan päivityksillä. Eräästä tehtävästä Mondo saa esimerkiksi poran vasempaan käteensä. Hienovarainen vertauskuva, herra Suda.

Killeriä syytetään sovinismista, vaikka tällä käsityksellä naisista sitä voisi syyttää shivanismista.

Kurkista kuun pimeälle puolelle

Killer is Dead on kuin taideteos, jota ei aivan ymmärrä, mutta jonka visuaalisuus, rytmi ja tunnelma vangitsevat pauloihinsa. Film noirista ammentava hurmeinen seikkailu on sarjakuvamaisen tyylikäs, Akira Yamaokan musiikki sopii oivallisesti tunnelmaan ja taistelutkin soljuvat sujuvasti. Joukkotaisteluissa kamera on tosin välillä hukassa eikä kuvakulmaa saa lukittua yksittäiseen viholliseen.

Yleensä japanilaisten pelien englanninkielinen ääninäyttely on ponnetonta. Killer is Dead on kuitenkin piristävä poikkeus. Erityisesti Mondoa tulkitseva Patrick Seitz onnistuu mainiosti. Tarina ei ole pelin suurimpia vahvuuksia, mutta viilipyttymäinen Mondo on hahmona tarpeeksi kiinnostava, jotta juonta jaksaa seurata. Seikkailu ei ole pitkä. Urakka kestää pelitavasta riippuen kymmenisen tuntia.

Palkkamurhaajateemainen Killer is Dead on taistelultaan sekoitus Vanquishia ja Bayonettaa, dialogissa on sävyjä Deadly Premonitionista ja muut teemat muistuttavat Catherinea. Suda olisi voinut kerrankin jättää seksistisen tirkistelyn ja naisten esineellistämisen vähemmälle, mutta tästäkin huolimatta Killer is Dead onnistuu viihdyttämään. Toimintaseikkailu on lähes hypnoottinen kokemus.

Sudan tinkimätön tyyli ei miellytä kaikkia, mutta minut hän vakuutti lahjakkuudestaan. Mieluummin reipas ylilyönti kuin harmaa keskinkertaisuus!

Markus Lukkarinen

85