Megaman Legends -sarja vie pelihahmon kolmiuloitteiseen pelimaailmaan, jossa perinteiset tasohyppelyainekset sekoitetaan rooliseikkailuun. Juoni on sentään tyypillisen megamanmainen: tehtävänä on maailman pelastaminen. Tarkemmin sanottuna pelastettavana on se osa maailmasta, joka on vielä jäljellä suuren vedenpaisumuksen jäljiltä.
Megaman Legends 2:ssa seikkaillaan kaupungeissa, jotka sijaitsevat eri saarilla. Saarten välit luovitaan ilmalaivalla ja välillä haetaan neuvoja ja toimeksiantoja Sulphur Bottom -päämajasta, joka on rikkaan tiedemies von Mullerin rakentama valtava ilmalaiva.
Pelimaailma on elävä. Kaupungit ovat pullollaan tutkittavaa ja lisäksi kaikkia vastaantulijoita voi jututtaa. Käytännössä jokaisen nurkan koluaminen ei etenemisen kannalta ole välttämätöntä, sillä juoni etenee ennaltamäärättyjä raiteita.
Tasohyppelylle ominaista loikkaa ja räiskettä on mukana riittävästi, eikä pikkupuzzlejakaan ole unohdettu. Rooliseikkailun tuovat mieleen hahmon kehitys ja keskustelut vastaantulijoiden kanssa, jolloin valitaan sopivin lause vaihtoehdoista. Hahmoaan voi parannella muun muassa ostamalla suojia ja tehostamalla aseita. Rahaa tarttuu mukaan tuhotuilta pahiksilta ja lisäksi kaupungeista löytyy kaikenlaista roinaa, josta Roll voi rakentaa tarpeellisia vempaimia.
Ohjaus ei toimi
Ilman kiivastahtisia toimintaosuuksia ohjaussysteemi saattaisi menetellä, mutta tusinan vihulaisen keskellä pomppiessa ei aina tahdo muistaa, mitä mistäkin nappiyhdistelmästä tapahtuu. Harmaita hiuksia aiheuttaa myös automaattinen tähtäin, jonka pitäisi lukkiutua aina lähimpään vastustajaan, mutta joka useimmiten seilaa missä sattuu, kunnes on jo liian myöhäistä.
Pelin tallentaminen olisi voitu tehdä toimivammaksi. Periaatteessa tallentaminen onnistuu milloin vain, mutta edellytyksenä on Data-apinan löytyminen. Raivostuttavasti kimittävä pikkuapina ilmestyy satunnaisesti tallentamista varten, mutta muutoin se majailee ilmalaivassa, jolloin sen luokse jolkuttelu saattaa viedä kohtuuttoman kauan. Tuona aikana jo tapetut pahikset heräävät yleensä henkiin.
Monimuotoisuus ja lukuisat pienet yksityiskohdat tekevät Megaman Legendsista nautittavan. Valitettavasti kehnot kontrollit verottavat fiilistä sen verran, ettei kokonaisuus nouse huippupeliksi.
83
