Megami Tensei: Jumalista ja demoneista

Megami Tensei -historiikki

Jumalista ja demoneista

Ultima, Wizardry ja Might & Magic, siinä läntisiä roolipelisarjoja, jotka kaikki tuntevat. Japanin superjättiläisistä tunnetaan Final Fantasyt, mutta Megami Tensei on monelle tuntematon. Vaikka yhdessä osassa loppubossina on Jumala.

Kaikki japanilaiset roolipelit eivät ole teinidraamaa fantasiamaailmassa. Ehei, toiset ovat teinidraamaa oikeassa maailmassa, ja ne loput Megami Tenseitä.

Megami Tensei -sarja on pitkän linjan outolintu. Sarja hylkää Dungeons & Dragonsin ikiaikaiset traditiot, luo omat sääntönsä, oman maailmansa ja täysin oman tunnelmansa. Megami Tensei oli syntyessään japanilaisen roolipelisuunnittelun kapinallinen ja sitä se on edelleen, yli neljännesvuosisata myöhemmin.

Tänä vuonna Euroopassa julkaistaan ennätyksellinen määrä sarjan pää- ja sivupelejä: Persona 4 Golden, Persona 4 Arena, Shin Megami Tensei: Devil Survivor Overclocked, Shin Megami Tensei: Devil Summoner – Soul Hackers ja Shin Megami Tensei IV. On korkea aika tutustua pitkäikäisen sarjan historiaan, sillä Megami Tensei -otsikon alla on vuosien saatossa julkaistu kaikkea ihmeellistä.

Lohikäärmeen jälkeläiset

Koko japanilaisen roolipelibuumin yhteinen kantaisä on peli nimeltä Dragon Quest. Toukokuussa 1986 julkaistu yksinkertainen grindausseikkailu kopioi surutta länsimaisten roolipelien ominaisuuksia, mutta muutti ne yksinkertaisemmiksi, helpommin ymmärrettäviksi.

Kun Dragon Questista tuli hitti, se sai lukuisia jäljittelijöitä. Jo marras-joulukuussa 1987, vain puolisentoista vuotta Dragon Questin julkaisun jälkeen, ilmestyi huimat kolme ikonista perillistä, jotka loivat oman kohtalonsa. Siinä missä kaikille tutut Squaren Final Fantasy ja Segan Phantasy Star olivat lähempänä perinteistä fantasiaa ja kevytmielistä seikkailua, Atlusin Digital Devil Story: Megami Tensei oli jotain aivan muuta.

Nintendon Famicomille julkaistun Digital Devil Storyn tarina perustui Aya Nishitanin samannimiseen kirjatrilogiaan. Pelin tapahtumat sijoittuivat toisen kirjan jälkeiseen aikaan, jossa itse Lucifer oli kaapannut Izanami-jumalattaren ja vienyt hänet jättimäisen labyrintin perukoille. Päähahmon oli navigoitava labyrintissa, joka kuvattiin Dungeon Masteria muistuttavassa ensimmäisessä persoonassa, kutsuttava tietokoneestaan demoneita avukseen ja pelastettava neitokainen pulasta.

Pelin toinen pelattava hahmo Yumiko on vastuussa koko pelisarjan nimestä. Megami Tensei tarkoittaa vapaasti käännettynä jumalattaren uudestisyntymistä, millä viitataan Yumikon oikeaan persoonaan, jumalatar Izanamiin.

Megami Tensei jatkoi Famicomilla pelillä Digital Devil Story: Megami Tensei II, joka nimestään huolimatta ei enää perustunut kirjoihin. Se kertoi tarinan ydintuhon jälkeisestä Tokiosta, jossa suojakuvuissa asustelevat kaverukset saavat voiman kutsua demoneita. Pelin viimeisenä pomona kohdataan itse JHVH, eli tuttavallisemmin Tetragrammi, Jahve, Jehova tai Jumala.

Alusta asti Megami Tensei -pelit hakivat vauhtia oikean maailman uskonnoista, taruista ja mytologiasta, mikä loi harvinaisen mielenkiintoisen viitekehyksen rooliseikkailuille. Mukana ovat myös kaikki kristityt taruolennot, eivätkä musta ja valkoinen ole koskaan täysin puhtaita. Pyhimmissä sankareissa ja pahimmissa perkeleissä on enemmän kuin tarpeeksi harmaansävyjä, jotta tarinat pysyvät mielenkiintoisina.

Pelimekaniikka nojasi ensimmäisen persoonan luolastojen lisäksi vihollisdemonien suostuttelemiseen omalle puolelle joko tuttavallisen rupattelun, uhkailun tai lahjonnan keinoin. Kerättäviä demoneja oli parhaimmillaan satoja, joten Megami Tenseitä voi hyvällä omallatunnolla pitää Pokémoninkin synkkänä edeltäjänä. Monet ensimmäisten pelien oivalluksista elävät vielä tuoreimmissa MegaTeneissä.

Molemmat Famicomin Megami Tenseit pakattiin myöhemmin yhteen, paranneltiin ja julkaistiin Super Famicomille nimellä Kyuyaku Megami Tensei (vanhan testamentin jumalattaren uudestisyntymä).

Jos ihmettelet, miksei Nintendo-lehti koskaan kertonut näistä, syy on se, että yhtäkään ei julkaistu lännessä.

Uusi aika

Kun Megami Tensein nimi päivittyi Super Famicomilla muotoon Shin Megami Tensei (todellisen jumalattaren uudestisyntymä), avautuivat taivaan portit, ja sarjan pelinimikkeiden määrä räjähti jyrkkään kasvuun.

Super Famicomin esikoinen Shin Megami Tensei julkaistiin vuonna 1992 ja sen suora tarinallinen jatko-osa Shin Megami Tensei II kaksi vuotta myöhemmin. Ensimmäisessä osassa demoneita käytettiin sodanlietsontaan, toisessa osassa elettiin uhoamisen seurauksia ydintuhon jälkeisessä Japanissa. Vaikka molemmat on julkaistu uusiksi monille laitteille aina ensimmäisestä Pleikkarista Gameboy Advanceen, ei kumpaakaan ole virallisesti julkaistu lännessä. Onneksi tehokkaat fanikääntäjät pelastivat päivän.

Länteen saatiin vasta PlayStation 2:n Shin Megami Tensei III: Nocturne, joka Euroopassa sai lisänimen Lucifer’s Call (Pelit 9/2005, 87 pistettä). Peli sijoittui maailmaan keskellä mullistusta, jossa vanha maailma oli kuolemassa ja uusi syntymässä. Puolidemoninen päähenkilö pääsi vaikuttamaan siihen, millä ideologialla uutta maailmaa rakennettiin. Pelissä joutui miettimään muutakin kuin kamojen paremmuusjärjestystä, esimerkiksi niinkin ylimaallisia asioita kuin pitäisikö vanhan maailman moraalikäsitysten päteä sellaisenaan seuraavassakin maailmanjärjestyksessä.

Pääsarjaan lasketaan myös vuonna 2010 Amerikassa DS:lle julkaistu Shin Megami Tensei: Strange Journey, jossa ihmiskunta oli kadotuksen partaalla kulutettuaan maailman luonnonvarat yli palautumiskyvyn. Rakas planeettamme luo ihmisinfestaation vastavoimaksi alati laajenevan plasmavyöhykkeen puhdistamaan maan pinnan. Sotilaiden erikoistiimi lähetettiin vyöhykkeen sisään selvittämään, voisiko laajenemista estää ja ihmiskuntaa pelastaa, mutta sen sisältä paljastuikin demoneita, enkeleitä, jumalia ja useampikin rinnakkaistodellisuus.

Sata sarjaa iskee tulta

Vaikka pääsarjan MegaTen-pelejä on julkaistu maltillisesti, on sarjassa kymmeniä sivupelejä, jopa useampi kokonainen sivupelien sarja.

Kahden ensimmäisen Shin Megami Tensein maailmaan sijoittuu peräti kolme sivupeliä. Toiminnallisempi Shin Megami Tensei: NINE julkaistiin vuonna 2002 ainoastaan Japanissa, yksinoikeudella Xboxille, kun taas Shin Megami Tensei: IMAGINE on ilmainen pc-nettirope, jota pysyi pelaamaan myös lännessä ja englanniksi. Perinteisempi Giten Megami Tensei: Tokyo Apocalypse julkaistiin japanilaisille pc-koneille 90-luvun lopussa.

Super Famicomille ehdittiin vielä julkaista Shin Megami Tensei: if..., jossa kiusattu japanilainen lukiolainen Hazama kiroaa koko koulunsa Helvetin syvyyksiin ja ryhtyy alamaailman hallitsijaksi. Pelaaja joutuu komppaamaan Helvettiä etsiessään tapaa nujertaa Hazama. Samalla hän selvittää seitsemän kuolemansynnin syitä ja seurauksia. If... sai 2000-luvulla kännykkäjatkoa pelissä Shin Megami Tensei: if... Hazama’s Chapter.

Lähimpänä pääsarjan pelejä ovat Devil Summonerit, joissa postapokalyptisen maailman sijaan seikkaillaan yleensä nykypäivän Tokiossa. Shin Megami Tensei: Devil Summoner julkaistiin vuonna 2005 Sega Saturnille Japanissa, mutta vuoden 2005 PSP-uusversiosta huolimatta sitä ei julkaistu lännessä. Sama kohtalo vaani myös Saturn-jatko-osaa Shin Megami Tensei: Devil Summoner - Soul Hackers, mutta sen 3DS-uusversio julkaistaan Euroopassa tulevana syksynä.

Kaksi tuoreempaa Devil Summoneria julkaistiin PlayStation 2:lle. Ne erosivat muista MegaTeneistä puhtaan toimintapitoisilla taisteluillaan. Shin Megami Tensei: Devil Summoner - Raidou Kuzunoha vs. The Soulless Army ja Shin Megami Tensei: Devil Summoner 2 - Raidou Kuzunoha vs. King Abaddon -nimihirviöt jakoivat fanien mielipiteet, mutta päätyivät jopa länsimarkkinoille viime vuosikymmenen lopussa.

Koska sarjan yhtenä tavaramerkkinä on oikean maailman henkilöt ja paikat, oli yllättävää, että PlayStation 2 sai parikin puhtaaseen mielikuvitusmaailmaan sijoittuvaa MegaTenia. Shin Megami Tensei: Digital Devil Saga noudatti Lucifer’s Callin logiikkaa ja käytti sen pelimoottoria, mutta jätti tarinansa kesken. Serphin ja kumppaneiden tarina vietiin päätökseen Digital Devil Saga 2:ssa (Pelit 5/2007, 83 pistettä).

MegaTenit yrittivät lännen valloitusta ensimmäistä kertaa vuosituhannen lopulla, kokonaan eri nimellä. Revelations: The Demon Slayer oli alkuperäiseltä nimeltään Megami Tensei Gaiden: The Last Bible. Last Bible oli kevyempi fantasiaversio MegaTeneistä Nintendon Gameboylle. Sille sikisi kolme jatko-osaakin, mutta vain Japanin-markkinoille.

Toinen Revelations-nimellä julkaistu peli oli sen kuuluisimman sivusarjan esikoinen, Revelations: Persona. Parin Revelations-yrityksen jälkeen kaikki länsimaihin tuodut MegaTenit ovat kulkeneet Shin Megami Tensei -tittelin alla.

Nimestään lähtien vahvasti jungilaiseen psykologiaan nojaava Persona-sarja on niittänyt mainetta erinomaisilla tarinoillaan, toimivalla tunnelmallaan ja oivaltavalla pelisuunnittelullaan. Ensimmäisen Personan lisäksi Persona 2:n molemmat puolikkaat julkaistiin PlayStationille. Oudosti ensimmäinen puolikas Innocent Sin jäi alunperin ilman länsijulkaisua, mutta toinen, Eternal Punishment ilmestyi Amerikassa. Eurooppaan Persona 2 saatiin vasta tuoreen PSP-uusversion avulla. Todelliseen maineeseen Personat nousivat PlayStation 2:lle julkaistujen osien 3 (Pelit 3/2008, 87 pistettä) ja 4 (Pelit 5/2009, 92 pistettä) myötä.

Lapsiystävällisimmillään MegaTen oli Shin Megami Tensei: Devil Children (amerikkalaisittain DemiKids) -sarjassa. Gameboy Colorilta PlayStationin kautta Gameboy Advancelle ja kännyköihin levinneeseen MegaTen-liteen on julkaistu hurjat 10 peliä. Amerikkalaiset saivat niistä kaksi, eurooppalaiset nolla.

Muutakin kuin roolipeliä

Kaikki MegaTenit eivät edes seuraa japanilaisten roolipelien kaavaa.

Miten olisi taktiikka? Super Famicomin Majin Tensei (demonijumalan uudestisyntymä) vuodelta 1994 plus jatko-osa Majin Tensei II: Spiral Nemes siirsivät peruspelien demonien keräilyn ja taisteluttamisen onnistuneesti yläviiston vuoropohjaiseksi taktiseksi ropeiluksi. Majin Tenseit saivat jatkoa myös Sega Saturnin RONDEn ja kännyköiden Majin Tensei: Blind Thinkerin muodossa.

Majin Tensein ideaa jalosti myös länsimaissa tunnetut DS:n Shin Megami Tensei: Devil Survivor 1 ja 2. Molemmista on myös parannellut 3DS-versiot, joista Devil Survivor Overclocked julkaistiin juuri meilläkin. Devil Survivor 2 Break Recordin julkaisusta Japanin ulkopuolella ei ole vielä tietoa.

Tuorein MegaTen-julkaisu on PS3:n ja Xbox 360:n Persona 4 Arena, joka jatkaa tarinaa pari kuukautta Persona 4:n päättymisen jälkeen. Koko nelosen päähenkilökaartin ja pari kolmosen suosikkia yhteisiin turpakäräjiin sekoittava mätkintä paitsi näyttää hurjan hyvältä, on myös sujuva kuin kielikylpyluokan englannin osaaminen.

Korkein kuriositeettiarvo kaikista MegaTen-peleistä on Nintendon surullisen kuuluisan Virtual Boyn pienestä pelikirjastosta löytyvällä tasoloikalla Jack Bros. MegaTenien maskottihahmoihin, eli lumimies Jack Frostiin, kurpitsapäiseen Pyro Jackiin ja veitseä heiluttavaan Jack Ripperiin perustuva loikinta on harvinaisen Virtual Boyn harvinaisin peli.

Maininnan ansaitsee myös Atlusin Persona-tiimin tekemä eriskummallinen kauhupuzzleilu Catherine (Pelit 10/2011, 84 pistettä), vaikkei MegaTen-sarjaan kuulukaan. Synkkään ja yllättävän aikuismaisesti ihmissuhteita käsittelevään peliin upotettiin roppakaupalla viitteitä Personoihin, mutta onnistuu se toisinkin päin: Catherinen päähenkilö Vincent teki cameo-roolin Persona 3:n PSP-versiossa, ennen kuin koko Catherinea oltiin edes julkistettu.

Koska Megami Tensei -pelit ovat vakiinnuttaneet jalansijansa läntisellä pallonpuoliskolla muutenkin kuin Persona-muodossa, voi toivoa tulevaisuuden julkaisulistan näyttävän valoisammalta kuin menneisyyden. Tietysti kaikki riippuu tulevien pelien laadusta, mutta MegaTenin menneisyyden perusteella tulevaltakin voi odottaa hyvää.

Voi Shin Megami Tensei IV, tule jo!

Juho Penttilä

Kuvatekstit:

megaten1: Sarjan alku oli simppeli, vaikka iso osa pelimekaniikasta olikin jo paikallaan. (Digital Devil Story: Megami Tensei)

megaten2: Iso pommi sanoi pum alkuvideossa. (Digital Devil Story: Megami Tensei II)

megaten3: Sarjassa lainataan hahmoja paitsi nykyuskonnoista, myös menneistä. Tässäkin Thor on vastuussa Japaniin suunnatusta ydiniskusta. (Shin Megami Tensei)

megaten4: Kolmas Shin Megami Tensei jätti ensimmäisen persoonan taakseen ja siirtyi kolmanteen. (Lucifer’s Call)

megaten5: Epäonnistunut liehittely-yritys voi päättyä aikaiseen hautaan. (Strange Journey)

megaten6: Demonia havitellessa kannattaa pohtia, mistä vastausvaihtoehdosta juuri tuo tykkäisi. (Devil Summoner)

megaten7: Tätä peliä pääsivät pelaamaan vain japanilaiset Xbox-pelaajat. Toivottavasti molemmat käyttivät tilaisuuden hyväkseen. (NINE)

megaten8: Mörppi-MegaTen näyttää ihan mörpiltä. Kuka olisi uskonut? (IMAGINE)

megaten9: Koululaisia kouluineen helvetissä. (if...)

megaten10: Raidou Kuzunoha ei rivissä seisonut, vaan antoi säilän puhua puolestaan. (Raidou Kuzunoha vs. The Soulless Army)

megaten11: Jos löydät tämän boksin kirpparilta, osta se. Et tule löytämään sitä toiste. (Jack Bros.)

megaten12: Digital Devil Sagassa ei värvätty demoneja, vaan hyödynnettiin päähahmojen demonimuotoja. (Digital Devil Saga)

megaten13: Last Bible -sarjaa ei olisi uskonut MegaTeniksi, ellei kannessa olisi lukenut. (The Last Bible II)

megaten14: Persona hylkäsi demonit. Nyt koko tiimi oli ihmisiä, mutta apuna käytettiin sisällä asuvia Persoonia. (Persona)

megaten15: Pitkänenäinen Igor tuppaa paikalle aina kun tarvitsee apua Persoonien kanssa. (Persona 2: Innocent Sin)

megaten16: Persona 3 oli muutakin kuin pukeutumisleikkejä. Oikeasti! (Persona 3)

megaten17: Ihmisten sielujen synkät puolet joutuu kohtaamaan Personoissa. (Persona 4)

megaten18: Devil Children halusi Pokémoniksi Pokémonin paikalle animaatiosarjallaan ja peliarmadallaan. Jännä, että nimi kuitenkin vaihdettiin länsijulkaisun yhteydessä DemiKidsiksi. (Devil Children Black Book/Red Book)

megaten19: Aina ei jaksa grindata, joskus on kiva rentoutua kunnon taktikoinnin ääressä. (Majin Tensei II: Spiral Nemesis)

megaten20: Devil Survivorin nuorilla on kiire pois lukitusta Tokiosta. (Devil Survivor Overclocked)

megaten21: Persona 4 tappelupelinä on niin nätti että pahaa tekee. (Persona 4 Arena)

megaten22: Vincent sai painajaisia isyysuutisista. Harmi, että pelaaja joutuu pelaamaan Vincentin painajaiset. (Catherine)

Lisää aiheesta