Middle-Earth: Shadow of Mordor - Murheellisten laulujen Keski-Maa

boxshot_uk_large

Syyttömänä kuolemaan sattui hän,

tähän maahan pohjoiseen ja kylmään,

jossa jo esiörkit, juovuksissa totta kai,

nirhasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai.

Eppu Normaali kairautui syvälle suomalaiseen sielunmaisemaan kertomalla viinasta, työttömyydestä, lumihangesta ja perheestä. Suomalaisesta heimoperinteestä ammentaa tämäkin Tolkien-lisensoitu toimintaseikkailu, jossa ensin listitään perhe, sitten sankari. Lopulta kuoleman rajatilaan jäänyt Einari Epätoivo herää ilmiselvästi Kouvolasta inspiraationsa ammentaneesta Mordorista.

Kun alkudemossa päähenkilön perhe nirhattiin varsin graafisesti, suljin konsolin ja rauhoittelin hysteeristä vaimoa, joka pelkäsi syöttötuolissa istuvalle lapsellemme aiheutuvia traumoja. Todistelin, että vaikka latausruudussa pelin sankari roikotti irti leikattua örkinpäätä, tytär tulkitsee sen nauriiksi.

Ennen mua pelotti,nyt mä olen pilotti.

Pahuus soikoon

Gondorin joukot ovat vartioineet Mordorin Mustaa porttia 2500 vuoden ajan. Aragornahtavan Talionin tympeä puomivartio muuttuu hetkessä surmanloukuksi, kun muinainen pahuus leijuu rajan ylitse aiheuttamaan hämminkiä. Koska portilla on ollut vuosisatoja rauhallista, on Talion ottanut perheensä mukaan työpaikalle.

Voimiaan keräilevän Sauronin kätyrit pamahtavat portille ja panevat kerralla kylmäksi koko perheyksikön. Perheenpäälle kuolema on pelkkä hidaste, sillä miekaniskun jälkeen Talion herää keskeltä Mordoria ikivanhan haltiahaamun huhuiluun. Kirous on sitonut kaksikon yhteen.

Pahasti Nazgûl-aavetta muistuttava vanha jarru lahjoittaa Talionille kyvyn lukea ajatuksia ja lähtee superselitysmiehen roolissa mukaan matkalle. Höppänä on menettänyt muistinsa, joten mielikuvitusystävällä on omat motiivinsa peesata päähahmon kintereillä. Sankari nimetään uudelleen tittelinsä mukaan Samoojaksi ja seikkailu alkaa.

Parasta kylmänä

Talionia motivoi kosto, mutta mukana kulkevan kummituskaverin taustat tarjoavat kokonaan oman mausteensa matkalle. Nimi on parempi jättää mysteeriksi, jotta kirja-autistit eivät ilmesty ovelle soihtujen ja talikoiden kera. Muistan vielä vuosien takaisen “keskustelun” Legolasin hiusten väristä.

Pikaisen juonialustuksen jälkeen alkavat etsiväleikit, sillä Gondorin Samooja etsii murhaajaansa liikkumalla Sauronin kätyriorganisaatiossa kohde kohteelta ylöspäin. Mukana kulkevalla aaveella on oma kytköksensä Sauroniin sekä muihin Mordorin salaisuuksiin. Tarjolla on matkustusta avoimessa pelimaailmassa örkkejä muksien ja tarinaa edistäen.

Ajallisesti peli sijoittuu Höpötti-leffojen ja Sormus-trilogian välimaastoon. Pahuus on hiljalleen vasta heräilemässä,  ja seikkailun Mordor tuntuu varsin arkipäiväiseltä paikalta. Kansalaiset ovat örkkejä, harvat ihmiset on valjastettu orgaanisiksi työkoneiksi. Hiekkalaatikkoversio Mordorista on peliympäristönä valju, pahuuden tyyssija on pelissä muuttunut  tehtäväautomaattiörkeillä täplitetyksi lähiöksi.

Peli ei pohjaudu kirjoihin eikä elokuviin, vaan lähestyy aihettaan kuten Rocksteadyn Arkham-pelit, joissa Batmanin ympärille rakennettiin uutta sisältöä. Käsikirjoittaja on noukkinut osan hahmoista Tolkienin tuotannosta, mutta juonikuvio on itse keksitty.

Siltaa elokuvien, kirjojen ja pelin välille luodaan esimerkiksi Klonkun avulla. Talionilla ja tuolla isosilmäisellä taskuvarkaalla on paljon yhteistä. Kiiltokuvamaisen fantsupelisankarin sijaan Talioniin on hiottu särmää, kostoretkellä olevalle sankarille ei tuota tunnontuskia murhata laumoittain örkkejä.

Batmanisnsa pelaanneella Talionin tappoataidot ovat tuttuja. Talion voi nirhata viholliset joko hiippailemalla selustaan, rehdillä käsikähmällä tai pitkän matkan aseita käyttäen. Mättämisestä on tehty sujuvaa ja syytä onkin, sillä turpakeikat eivät lopu kesken.

Arkham-peleistä apinoitu mättäminen on sujuvaa ja vauhdikasta nappijumppaa.

Silmä silmästä, hammas torahampaasta

Avoimella maailmankartalla voi listiä väkeä huvikseen, varsinaiset tehtävät käynnistetään kävelemällä pitkin mantuja kylvettyjen aloituspisteiden päälle. Peliä markkinoidaan toimintaroolipelinä, mutta Samoojan seikkailu on enemmänkin roolipelimausteilla ryyditetty toimintaseikkailu.

Roolipelimäisyys näkyy kokemustasoissa ja tasoportaissa kiipeäminen palkitaan tuttuun tapaan erikoistaidoilla. Vaikka nujakointi on aika geneeristä, jokaisen tasonnousun yhteydessä palkinnoksi saatavat perkit pitävät toiminnan tuoreena.

Aluksi taistelusysteemi vaikuttaa sekavalta. Erilaisia nippeleitä ja toimintoja on niin paljon, että itse asiassa aika simppeli toiminta aluksi hukkuu niiden Kalmansuohon.

Talion lukittuu automaattisesti vihollisiin, jonka jälkeen hakataan nappeja, ase heiluu ja näyttäviä komboja syntyy. Kolmiosta lähtee vastaisku, vihollisen selustaan loikataan äksää näpäyttämällä. Näyttävien lopetusliikkeiden suorittaminen tekee sankarista hetkeksi haavoittuvan.

Kummituskaveri osallistuu puukkohippaan omalla taitokattauksellaan. Haamuenergialla voi löydä vihut kanveesiin ja henget auttavat jousipyssyhommissa hidastamalla aikaa, aivan kuin takavuosien suomalaisessa toimintapelissä.

Haltiakummitus auttaa myös kapteeniörkkien metsästämisessä, sillä mielenluku ja vihujen stalkkaaminen haamutilassa yleensä paljastavat Talionille seuraavan kohteen. Ja haltian haamuvisio toimii vielä tutkanakin, sillä aaveiden maassa lihalliset näkyvät kirkkaina siluetteina vasten tummaa maastoa.

Sujuvaa rymistelyä haittaa oikeastaan vain kamera, joka toisinaan seilailee pitkin pituuksia ja tekee kokonaiskuvan hahmottamisesta hankalaa.

Mordor blockparty.

Uruk Meditation Error Tyhmät örkit!

Tekijöiden mukaan pelissä on panostettu tekoälyyn, mutta örkkiarmeija on suhteellisen helppo jallittaa hengiltä. Vihollislaumaa kannattaa harventaa hiipimällä selustaan, ja poimia ensin helpot tapaukset. Sen jälkeen loppupopulaation hoitelu rehellisellä miekkailulla käy helpommin.

Kauempana olevia vihollisia voi listiä jousipyssyn avulla, mutta jouskari kuluttaa haamuenergiaa, jota pitää imeä kaatuneista vihollisista.

Isoa massaa vastaan toimii hiippailun lisäksi myös ahtaiden paikkojen hyödyntäminen, jolloin viherpiipertäjät saapuvat teurastettavaksi kiltisti jonossa. Haastetta syntyy vasta avomaastossa, jolloin päälle hönkiviä vihumassan yksilöitä on hankala erotella toisistaan. Peli armollisesti kertoo vihollisten päälle piirretyin symbolein, milloin kannattaa painaa vastaiskupainiketta tai hypätä lekan alta pois.

Nemesis-järjestelmäksi ristitty tekoälykokonaisuus arpoo jokaiselle pelikerralle uniikkeja vihollisia, joilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Tällä pyritään siihen, ettei yksikään pelikerta olisi samanlainen kuin toinen. Jos kuolo korjaa kesken taistelun, pelaajan tappanut vihulainen kerää expaa. Mitä useammin saman vihun niittaamaksi joutuu, sitä vaarallisempi siitä tulee. Niiden pitäisi muuten taistella keskenäänkin, jolloin henkiinjäänyt nousee taas arvossa.

Minä en Nemesistä kauheasti arvostanut. Mikään ei ole niin mieltä ylentävää kuin joutua saman koulukius... anteeksi, örkin mukiloimaksi kerta toisensa jälkeen heti aloituspisteen lähimaastossa.

Pelimekaniikka on siis taistelultaan silkkaa Arkhamia, ja Talion kiitää paikasta toiseen kuin Assassin’s Creedin Tolkien-versiossa konsanaan. Mordor-parkour (mordour?) on aavistuksen kolhompaa kuin esikuvissaan, mutta snadisti kulmikkaisiin kontrolleihin tottuu nopeasti.

Mordorin lakeuksille sijoittuva seikkailu on komeisiin puitteisiin ahdettu, helposti sulava hiekkalaatikkoleikki, joka lisenssipelinä sijoittuu ylempään keskikastiin. Keski-Maan kähinöihin oman sivujuonensa kirjoittava tarina on kynäilty hyvin ja istuu ainakin minun ummikkosilmissäni hyvin Tolkienin luomaan maailmaan.

Shadow of Mordor on tasaista brändiravia askeltava burgeripeli, jossa on naapurilta lainattu pihvi, mutta sen sämpylät ovat omalla reseptillä tehtyä lembas-leipää.

 

Juho Kuorikoski

 

Middle-Earth: Shadow of Mordor

https://www.shadowofmordor.com/

Monolith Productions/Behaviour Interactive/Warner Bros. Interactive Entertainment

PS4, saatavilla: PS3, Xbox 360, Xbox One, PC

 

Mordorin varjo on antilisenssipeli. Se keksii itse sisältönsä, mutta lainaa pelimekaniikkansa muualta.

85