iRacing
www.iracing.com
Mörppi
Missä kiidätkään, OiRacing?
iRacing, tuo moottoriurheilun simuloinnin suvereeni valtias, kehittyy ja laajenee.
iRacing on kuukausimaksullinen ajosimulaattoripalvelu, jossa maksetaan lisäksi esimerkiksi autoista ja radoista. Vaikka iRacing on pelipalveluksi suht’ kallis, sitä saa mistä maksaa, maailman parhaan autosimulaattorin. Simulaattorin isä on David Kaemmer, entinen amatööritason kilpakuski ja yksi edesmenneen, legendaarisista autopeleistä tunnetun pelinkehittäjä Papyruksen nokkamiehistä.
Ajosimulaattoreiden kuningas on ollut jo viisi vuotta toiminnassa. Vaikka jäseniä palvelussa on vain 45 000, pikkurahasta ei ole puutetta. iRacingin taustalla vaikuttaa aito miljardööri, muun muassa Boston Red Soxin ja Liverpool Football Clubin omistava John W. Henry. Olemme muutaman kerran kiertäneet yhdessä ovaalia. Henry ajelee Chevrolet Impala A -virtuaaliautonsa ratissa hitaasti mutta varmasti jälkipakassa.
Se iRacingissa onkin niin hienoa. Samassa kisassa voi olla rikkaita ja kuuluisia ammattikuskeja sekä pahimpia punaniskoja, teinejä, nörttejä ja muita stereotypioita. Yksi pelaajista on suomalainen Greger Huttu, joka on voittanut palvelun järjestämän moottorirata-pääsarjan kahdesti, tullut kerran toiseksi ja on jälleen viemässä mestaruutta itselleen.
Jos viralliset sarjat turvaluokituksineen ja lisenssivaatimuksineen alkavat tympiä, niin iRacingissa voi järjestää myös omia kisoja ja harjoituksia (dollari kahdelta tunnilta) tai järjestää vaikka omia turnauksia. Epävirallisia iRacing-sarjoja järjestää läpi vuoden muun muassa suomalainen sivusto Trellet. Siellä on juuri alkanut Silverado-ovaalisarja ja käynnistymässä on Lotus 49 -sarja moottoriradoille. Astetta leppoisammasta ilmapiiristä huolimatta perussäännöt pitävät hommaa kasassa. Kovatasoisia Trelletin kisoja striimataan usein suorana selostuksen kera. Jälkilähetyksiä voi katsoa YouTubessa.
Kisoja ajamalla saa vuodessa maksimissaan 40 taalaa hyvitystä, ja kun seuraa alennuksia, ei vuosi ajo-aikaa lopulta kustanna muutamaa kymppiä enempää.
Adrian Newey antaa siivet
Sitten Ismo Toiviaisen arvostelun (Pelit 2/09) iRacing on saanut uutta sisältöä ja ominaisuuksia ämpärikaupalla. Mukana ovat vihdoin esimerkiksi säätilat, tosin edelleen ilman sadetta. Lämpötila ja tuulen vaihtelut tuovat mukavaa vaihtelua ajotuntumaan mutta ovat (ilmeisesti) vielä pois käytöstä virallisissa kisoissa. Grafiikkaa on parannettu. Esimerkiksi tuulilasiin kasautuu kivasti likaa, kun edellä ajava ruopii sitä ilmaan. Ratatekstuureja päivitellään koko ajan aidompaan mutta raskaampaan suuntaan, ja vastapainoksi pelimoottoria optimoidaan. Meidän eurooppalaisten suureksi iloksi Hollantiin on sijoitettu serverifarmi.
iRacingin tärkeintä ominaisuutta, loistavaa ajotuntumaa, on paranneltu tarkemmalla ohjausmallinnuksella. Kokonaisuutena autot hahmottaa joka päivityksen jälkeen yhä paremmin.
Tärkeää rengasmallinnusta on päivitetty jo viisi kertaa. Vanhassa rengasmallinnuksessa tuntuma oli tasainen, auto oli kiinni radassa kuin pyyhekumi ja mutkissa sai vapaasti vetää tasaisessa sladissa ilman yllätyksiä. Uudessa mallinnuksessa jokainen rengas elää omaa elämäänsä. Sladittaa voi edelleen, mutta renkaisiin voi kertyä lämpöä, joka ei hetkessä haihdukaan pois. Ylikuumentunut rengas kadottaa pidon pahimmillaan kokonaan, ja sladin jälkeen seuraavissa mutkissa edessä on todella liukasta selviytymistaistelua, jossa korjausliikkeiden on parempi olla hallussa.
Rengasmallinnus on nyt erinomainen, mutta edelleen osin keskeneräinen. Nopeimman kierrosajan saa usein ajettua kylmillä renkailla, joskin tähän lienee viimein tulossa muutos. Renkaat myös kuluvat hitaasti ja niiden ylikäyttö näkyy ja tuntuu vain ylikuumentumisena.
Uutta näkökulmaa
Yhä kapeammaksi käyvää kuilua oikeaan kisa-autoiluun kaventavat 3D-kuvaa pään asennon mukaan muokkaavat Oculus Rift -virtuaalilasit. Ne toimivat myös iRacingissa, mutta kehitysversion 1280×800-resoluutio on kuulemma vielä hieman liian rakeinen ratatekstuurien erottamiseen. Ensi vuonna lasit päivittyvät 1080p-aikaan, jolloin niiden kanssa ajeleminen tulee olemaan jotain todella kokemisen arvoista. Toivottavasti Oculus Rift -projektiin liittynyt John Carmack ei räjäytä luvattua 300 euron hintalappua uusiin sfääreihin.
Ilman virtuaalilasejakin iRacing on täysin suvereeni ajosimulaattoreiden ylivaltias. Koko palvelu on täysin vertaansa vailla. Jaksan valittaa vain etanavauhtia matelevasta kehitystahdista, mutta senkin Kaemmer saa anteeksi, kun julkaisee taas jotain mullistavaa uutta mallinnusta ajofysiikoihin.
Maltti on todellakin valttia, sillä iRacingissa kaikki blogeissa kaavaillut, hengähdystä vaille valmiit uudistukset ovat yleensä vuoden tai parin päässä. Ja sitten suuresti odotetun rengasmallinnuspäivityksen tilalle tuleekin viime hetkellä joku teippiviritelty lokkimallinnus tai täysin turha tuki kosketusnäytöille.
iRacingin jälkeen on aika vaikea ajaa mitään muuta autosimulaatiota.
#109 Santeri Oksanen
Massa spinnailemassa, Maldonado seinässä
iRacingin ratavalikoima kasvaa tasaisesti, ja moderneja leveitä F1-ratoja on useita. Kaikkien suosikki, Spa-Francorchamps, tarjoaa mitä parhaimpia nopeita mutkia. Myös Suzukassa riittää vauhtia ja alkusykeriköstä selviämistä saa treenata kunnolla. Interlagos on leppoisan helppo, kun pääsee ensimmäisestä mutkasta läpi. Pirullisen haastavia shikaaneja täynnä oleva Montreal yllättää vaikeudellaan, varsinkin kun yksi mutka nojaa pahasti ulospäin, vaikka pitäisi pysyä kiinni sisäreunassa seuraavaa mutkaa varten. Tiukassa shikaanissa millin virhe vie korkeiden kanttarien päältä suoraan turmioon. Ensimmäistä kertaa ymmärtää, miten vaikea maalisuoran Mestarien-muuri on välttää.
Legendaarisia vanhempia ja ahtaampia ratoja on myös lisätty. Zolder ei tarjoa ohituspaikkoja, vaan haastavia pätkiä ja shikaaneja yksi toisensa perään. Brands Hatch ja Mosport taas ovat mäkiä täynnä. Jälkimmäisessä haluan varoittaa varikon jälkeisestä alamäestä, jossa ulosajo on varma, ennen kuin radan oppii. F1-kalenterissa nimellä Aida joskus tunnettu, ilmainen Okayama on sopivan haastava ja sopii mille tahansa autolle. Yksi omista suosikeistani on Oulton Park, jossa joko nopeat terävät käännökset heittävät ulos radalta tai shikaaniversiossa omat renkaat kolisevat rengaspaaleihin. Oran Park on koppiautoille sopivaa sykeröistä hiekkamonttupyörimistä ja Twin Ring Motegi puolestaan tilkemäisen kulmikas ja liukas rata.
Mutkitteleva Phillip Island sopii joka autolle, mutta varsinkin V8 Supercarin kanssa se on tosi koukuttava yhdistelmä. Pitkään odotettu katurata Long Beach julkaistiin alehintaan keskeneräisenä Tech Versiona, jossa rataa ympäröi vain noen värinen laserskannattu pikselimössö. Betonivallien välissä ajaessa maiseman yksityiskohdat unohtuvat nopeasti. Harmittavasti rata ei ole omaperäisestä tuntumastaan huolimatta mukana virallisissa sarjoissa.
Ovaaleille on tullut monia uusia, turhaan kieroon katsottuja betonikaukaloita. Uskokaa tai älkää, ovaaleissa on ihan yhtä isoja eroja kuin moottoriradoissa. NASCAR-sarjojen epäsymmetrisesti säädetyt, painavat heikon pidon truckit ja tehokkaammat National/Sprint Cup-kärryt pitää viedä kaarteisiin harjoittelua vaativalla millin tarkkuudella. Kaarteen eri kohdissa nopeus, auton kulma, jarrun määrä, ajolinja, pomput, radan kallistuskulma ja muiden autojen aiheuttama draft-imuefekti vaikuttavat armottomasti, minne matka vie. Renkaiden kuumeneminen taas määrää sen, miten auto seuraavassa kurvissa puskee tai lipsuu.
Ajaminen on yhtä haastavaa kuin moottoriradoilla, kisaaminen usein jopa parempaa ja hektisempää. Turva-autottomissa kolme rinnan -tilanteita tarjoavissa kisoissa renkaiden säästeleminen, bensalla taktikointi, toisen draftissa auton säästeleminen ja varikkokäynnit ovat menoa parhaimmillaan.
iRacingiin on tullut useita uusia keskipitkiä ovaaliratoja, joiden kaarteita ei kaasu pohjassa suoriteta. On tilava ja liukas Chicagoland (1.5 mi, 18°), raastavan haastava kapeakaarteinen Darlington (1.4 mi, 23–25°), helpohko mutta ahdas Dover (1.0 mi, 24°) sekä radoista kuuluisin ja haastavin Indianapolis Speedway (2.5 mi, 9°). Lisäksi löytyy ahdas Iowa (7/8 mi, 12–14°), tasainen, yllätyksetön ja helppo Kansas (1.5 mi, 17–20°), kivan pomppuinen ja lipsuvan haastava Kentucky (1.5 mi, 14°), loistava Pocono (2.5 mi, 6–14°), liian pomppuinen ja kallistettu Rockingham (1 mi, 22–25°) sekä tylsähkö Twin Ring Motegi (2.5 mi, 10°), joka toimisi ehkä paremmin IndyCarin kanssa.
Kimillä homma aina hanskassa
Autotalliin on ilmestynyt uusia asukkaita. Ilmainen Cadillac CTS-V on mitä mainioin kisa-auto, räväkän tehokas mutta helposti hallittava sladittelija, joskin jarrutuksissa epävakaa. Kia Optima taas on vähän hidas, jatkuvasti puskeva kaara. Se on vakaa mutta etäiseksi jäävä auto. Legendaarinen Ford GT jakaa mielipiteet. Siinä on erittäin herkkä on/off-tyyppinen ohjaustuntuma. Monet fanittavat, mutta minä itse en tämmöistä pulkkaa voi sietää.
Helposti opittava McLaren MP4-12C GT3 on iRacingin suosituimpia kilpureita. Se onkin mitä parhain kisa-auto ja todella vakaa joka tilanteessa. Toinen hyvä vaihtoehto on kevyt prototyyppi HPD ARX 01c. Se on iRacingin nopein auto (poislukien formulat), mutta erittäin vakaa ja helppo ajettava. HPD on yksi suosikkiautoistani eikä vaadi juuri harjoittelua, ennen kuin mennään äärirajoille.
iRacingin uusin jäsen ja ehdoton merkkipaalu on todellinen hirviö, Lotus 49. Tämä täysin ilman downforcea kiitävä ruumisarkku lähtee suorillakin käsistä, jos käyttää hiemankin liikaa kaasua epätasaisella rataosuudella. Heikot jarrut synnyttävät joka mutkassa hyytävää kauhua. Lotus 49 on ajotuntumaltaan ja fysiikoiltaan parasta simu-laatua mitä löytyy, koska se lähes ainoana autona käyttää rengasmallinnuksen uusinta versiota.
Myös ovaaleille saatiin kunnolliset Sprint Cup -autot Chevrolet SS ja Ford Fusion-Gen6, jotka korvaavat järjettömästi puskevan Impala COT:n. NASCAR-pääsarja onkin nyt todella kokemisen arvoinen, sillä unettavan köröttelyn korvaa haastavuus. Miesten ovaaleilla, kuten Darlingtonissa, jo yhdestä kierroksesta selviytyminen on työn takana. Kokonaisen kisan ajaminen ilman virhepisteitä on todella kova suoritus. Muita uusia ovaaliautoja ovat 820 hevosvoimalla pyörivä Sprint Car, jonka pystyy hallitsemaan vain harva superkuski, sekä pienempiin ovaaleihin sopiva vauhdikas Modified Tour.
Uusi rengasmallinnus virittää huippukuntoon kasoittain vanhojakin autoja. Omasta mielestäni koko palvelun paras auto on räjähtävä, jatkuvasti elävä sladittelija Lotus 79, joka on tarjonnut minulle pelin parhaan kisakokemuksen Suzukassa. Tylsäksi jäänyt on/off-F1, Williams FW31, on myös saanut elävyyttä, ehkä jopa liikaakin.
Laatua löytyy muistakin autoista, ja vaikeinta onkin valita, mihin autoon keskittyy, jotta pärjää kisoissa.
Kristallipallossa Webberin uudet ympyrät
IRacing ei lepää kuulalaakereillaan. Työn alla ovat dynaaminen ratapinta, sadekeli, kuskin vaihtaminen kisan aikana sekä muuttuva vuorokaudenaika kestävyyskisoineen. Nyt kun peli pyörii 64-bittisenä ja DX10:llä, graafisia yksityiskohtia tullaan lisäämään. Myös ääniefektejä lisätään ja vauriomallinnusta parannellaan. Radan varteen pitäisi ilmestyä animoituja liputtajia ja varikolle työntekijöitä.
Uusia ratoja ja autoja on tulossa. Ensimmäisenä tulee arvostettu, ahdas kukkulabetonisyherikkö Bathurst ja sille Porsche-kopio RUF RT12R. Lisenssoituja, mallintamista odottavia autoja ovat BMW 320si BTCC, E92 M3 GT2, Z4 GT3, Honda HSV-010, Civic NGTC, Indycar 2012 (DW12), NASCAR Ford Mustang, RUF CTR3 sekä Super Late Model. Uusiksi radoiksi on tulossa Fontana, Lucas Oil Raceway, Mosport-ovaali, uusittu Phoenix-ovaali, Montgomery, Donington, Miller Motorsports Park, Moroso, New Jersey Motorsports Park, Tsukuba, Willow Springs, Croft Circuit, Mallory Park, Snetterton, Thruxton sekä uusittu Lime Rock. Lisäksi hankinnassa on lisenssit radoille LeMans, Hungaroring ja Monza.
Mutta niitä odotellessa ei kannata vielä pidättää henkeä.
iRacing.com
Motorsport Simulations LCC
Versio: 15. päivä elokuuta 2013
Minimi: 2 GHz Intel Core2 Duo/2 Gt RAM, GeForce 7800 tai Radeon HD 1800XT, nettiyhteys.
Moninpeli: 2– noin 60
Muuta: Rattiohjain olisi syytä olla
Testattu: Intel i7 2600k (3,4 GHz), 8 Gt, GeForce 670 GTX, Windows 7 64bit
Ikäraja: 3
