MTV Sports: Snowboarding on kuin räätälin tekemä mittatilauspuku. Se tuntuu heti hyvältä ja siihen on helppo päästä sisään.
Radical Entertainment teki suhteellisen onnistuneen X Games Pro Boarder -snoukkauspelin. MTV Sports: Snowbording on jatkoa sille ja vanhaa softapohjaa on hiottu ja kehitetty.
Tarjolla on kuusi kilpailijaa ja neljä rataa ympäri maailmaa: Yhdysvallat, Japani, Norja ja Uusi-Seelanti. Lisää ratoja ja reittejä löytyy menestyksen myötä. Lumilautojen mallit on lainattu suoraan todellisuudesta, vaikka täytyy tunnustaa, että en minä ainakaan suuria eroja niissä havainnut. Samoin hahmot voisivat erottautua selvemmin toisistaan, sillä erot ovat lähinnä kosmeettisia.
Rakenna oma ratasi
Pelimuotoja on viisi. Qualifyingissä pitää kerätä kolmessa laskussa tarpeeksi pisteitä, jotta pääsee etenemään Challenge-moodiin saakka, jolloin kisaan liittyy myös muita snoukkaajia. Pisteitä saa laskun aikana tehdyistä tempuista, joita on kymmeniä, ellei peräti satakunta erilaista. Viisas pelaaja aloittaa perusjipoista ja yrittää vasta sitten monen näppäimen komboja. Snowboardingin aloituskynnys on matala, mutta taituriksi pääsee vain kovalla harjoittelulla.
Head-to-head on tietenkin kisailua kaveria vastaan. Training-moodissa voi harjoitella temppuja rauhassa ennen tosikoitosta. Ratoja voi tehdä myös itse editorilla, joka on helppokäyttöinen joskin rajoittunut. Puolivahingossa tajusin, että hyppyjä on hyvä harjoitella itse tehdyllä radalla, jossa on hyppyri hyppyrin perään.
Jokainen valmis rata on avara ja suuri, eikä ahtaan paikan kammo vaivaa missään kohdin. Päinvastoin, kun aurinko nousee rinteen takaa ja edessä on kaunis luminen alamäki, pienellä itsesuggestiolla voi haistaa vuoristoilman tuoksun.
Maisemat ja snoukkaajat ovat vähintäänkin kohtalaista nykytasoa, jos eivät aivan henkeä salpaakaan. Ajan hengen mukaisesti kisat voi katsoa myös uusintoina, mikä on pari kertaa ihan hauskaa.
Kontrollit kohdallaan
Ei kannata heti yrittää hallita kaikkia erikoistemppuja, sillä moinen tuskin onnistuu. Ohjainnapeilla tai tatilla snoukkaaja liikkuu sutjakkaasti. Jyrkätkin käännökset onnistuvat vaivatta ja ohjaus on heti luontevaa.
Kontrollinäppäimet merkitsevät eri asiaa sen mukaan, onko lumilautailija ilmassa vai maassa. Hartianäppäinten ja kontrollinäppäinten yhdistelmillä pystyy tekemään komeimmat temput, joista saa parhaimmat pisteet. Näyttävimmät jipot syntyvät hypyissä. Hyppyreissä ei onneksi ole säästelty, vaan niitä on edessä jatkuvasti.
Kivet ja puut puut on syytä kiertää. Radan reunoilla on myös paljasta maata, johon osuminen ei ole viisasta. Tosin kaatumiseen ei suurta dramatiikkaa liity, hetken kuluttua lautailija on taas matkalla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tärinää on käytetty kumman säästeliäästi, mutta jatkuva ohjaimen vapina olisi kenties ärsyttävää.
Sähköä ja syntikkaa
Kun pelin nimessä on lyhenne MTV, sen soundtrackilta on lupa odottaa poikkeuksellisen paljon. Lupaukset myös toteutuvat. Snowboardingin musapuoli on parasta, mitä WipeOut-sarjan jälkeen on kuultu.
Levyllä on 12 biisiä, jotka pääsee kuuntelemaan myös erikseen. Musiikki on yleensä sähkökitaravetoista punk-poppia, mutta välillä käydään tyylillisesti jopa 80-lukulaisen syntikkapopin puolella. Tunnetuimmista esiintyjistä mainittakoon Face to Face, Fear Factory ja Ministry.
Snowboarding maistuu muillekin kuin lajia tosielämässä harrastaville. Mikään mestariteos Snowboarding ei ole, mutta kaikki oleellinen on kohdallaan ja pelattavuus huipputasoa.
85
