NHL 08:ssa pelaajia kaitsetaan viime vuonna lanseeratulla tattiohjauksella. Vasen tatti ohjaa pelaajan liikettä, oikea mailaa. Rannelyönnit lähtevät nykäisemällä tattia eteenpäin, lämärejä varten täytyy ensin kiskaista maila taakse, sen jälkeen lyöntisuunnan mukaisesti eteen. Kikkailu tehdään yhdistelemällä liikkumista ja mailatatin vasen–oikea-suuntaa.
Loput liikkeet, kuten kiekonriistot, heittäytymiset ja edistyneemmät kikkailut, on jemmattu liipaisimiin. Ratkaisun ansiosta peukaloita voi lepuuttaa jatkuvasti tattien päällä, mikä tekee pelaamisesta sulavaa. Tattiohjaukseen tottumisen jälkeen paluuta vanhaan tapaan ei ole.
NHL 08:ssa ohjaukseen on tuotu vielä lisää puhtia vetreyttämällä pelaajien liikkumista. Pelaajilla on nyt muitakin vauhteja kuin vapaa liuku tai täysillä, ja kaartelu on sutjakkaa puikkelehtimista. Puolustuspelissä oikeasta tatista lähtevissä taklauksissa saa olla tarkkana. Taklausten ajoittaminen on kriittistä, sillä liian innokas hötkyilijä joutuu poikkeuksetta ulos tilanteista. Loppusaldo on positiivinen: holtiton taklailu loistaa poissaolollaan ja taklaukset napsahtelevat aidonoloisesti silloin kuin niiden pitääkin.
Tekoäly on välillä tilanteista täysin pihalla. Oman joukkueen peli on täysin padin päässä roikkuvan ihmispelurin harteilla, ja kone tyytyy yksinkertaiseen myötäilyyn siihen asti, että pelaaja ottaa kontrollin. Vastustajana kone on riittävän hyvä: se osaa tehdä maaleja – pääasiassa vielä huijaamatta – ja se saa annettua parhaimmillaan uskottavan vastuksen. Puolustuspelin hajoaa kuin varpusparvi -kuvio on silti yhä tallella, kuten on myös seisotaan sumpussa -lähestymistapa.
NHL 08:n yksi uudistuksista on pelaajan toimia tarkkaileva katsomovalmentaja, joka sopeuttaa koneen pelityylin vastaamaan ihmispelurin maneereihin. Teoriassa siis parilla kuviolla jauhavat robottipelurit joutuvat pulaan, kun kone oppii tukkimaan vaikka laidat tai maalinedustan. Käytännössä en radikaaleja muutoksia huomannut. Harvoin tosin kaavapeliä pelaankaan.
Yksi osoitus NHL 08:n hyvyydestä on se, että pelaamisen hauskuuden vuoksi ei tee edes mieli lähteä hakemaan jokavuotisia maalikikkoja. Hienoja maaleja saa tehtyä monilla tavoilla, ja viihdyttävän tattiohjauksen ansiosta niistä tosiaan nauttii. Maalivahtipelikin on sen verran näyttävää ja monipuolista, että hienon hyökkäyskuvion päättyminen maaliin ilahduttaa aidosti.
Kiekolle on annettu entistä enemmän elämää. Se liikkuu ja kimpoilee uskottavasti pelaajista ja veskarin suojista. Syöttöpelissä on pakko hakea vapaita syöttösuuntia, koska pelaajien läpi on turha yrittää pelivälinettä survoa. Hyökkäyskikkailuun on tuotu mukaan kiekon irrottava mailaharhautus, joka on näyttävä ja toimiva.
On se, usko pois
Ei ole suuri uutinen, että NHL 08 näyttää ja kuulostaa hyvältä. Valikoiden taustalla pauhaava musiikkivalikoima on monipuolinen ja mukaansatempaava – pelin aikainen selostus hyvinkin uskottavan kuuloinen. Katsojamassat osaavat huutaa Suomi-kannustusta MM-kisojen aikaan ja huokailla, mylviä ja muuten vain pitää elämää. Kaukalossa rytisee ja paukkuu.
Pelaaja-animaatiot ovat pääasiassa huippuluokkaa, mutta kaikki liikkeet eivät kytkeydy saumattomasti toisiinsa. Haitta on tosin lähinnä kosmeettinen. Kiekonriistoissa verkkainen ja kankeannäköinen mailanojennus sen sijaan yltää jo huvittavan puolelle. Lähikuvat, hidastukset ja maalikoosteet ovat tutun televisiomaisia. Kamerakulman saa kiskaistua ylös kattoon, jolloin kentän hahmottaa leveyssuunnassa erinomaisesti. Näyttävyys tosin kärsii, ja pikku-ukkojen ohjastaminen vaatii totuttelua.
Aiempien osien tapaan pelaamisen eri osa-alueita voi hienosäätää. Tappelut voi karsia minimiin, ja pelaajien eri kykyjä voi tehostaa tai laimentaa haluamallaan tavalla. Oletuksena yksittäisissä pelaajissa on eroja, mutta ei ratkaisevan paljon. Selänteen tapaiset pikakiiturit eivät erotu riittävän hyvin massasta, ja kovanaamat paljastuvat turhan usein pehmopojiksi.
NHL 08 on oikeasti hauska lätkäpeli, jota pelaa pelottavan innoissaan. Jo yksi kunnolla osunut taklaus saa hihittelemään maanisesti pelin aikana. Vaikka NHL-sarjalaisilla on ollut tapana ajan kuluessa menettää hohtoaan hölmöihin pikkuvirheisiin, en jaksa vaipua pessimismiin. Aika näyttää, onko NHL 08 uusi legendaarisena muisteltu NHL 95. Sitä odotellessa otan vielä pari matsia.
88
