Tasan vuosikymmen sitten Nintendo 64:lle julkaistu Perfect Dark oli rutkasti aikaansa edellä verrattuna muihin kampakeraamisen peliaikakauden konsoliräiskintöihin. Retrokokemuksena Darkkis onnistuu yllättämään, sillä tenho ei ole vuosien saatossa kadonnut mihinkään.
Bond-henkisen agenttiseikkailun pääosassa on tehotyttö Joanna Dark, jonka varusteisiin kuuluu vaikuttavan asekatraan lisäksi jos jonkinlaista agenttilelua. Raren aikaisempi N64-peli Golden Eye paistaa vahvasti perusmekanismeista. Luotihipan lisäksi agenttikokelailta vaaditaan yksinkertaista ongelmanratkaisutaitoa ja suuntavaistoa sokkeloisten kenttien selättämiseen.
Vaikka sooloilu on kivaa, kaverin kanssa Perfect Dark paljastaa parhaat puolensa. Nopeatempoinen räiskyttely sopii erinomaisesti yhteistyössä pelattavaksi, mutta vaikeustaso on syytä hilata heti kättelyssä tappiin tai laakista kaatuvat vastustajat tekevät pelistä ylihelpon läpijuoksun.
Vaikeusasteen mukaan skaalautuvat tähtäysavut kannattaa poistaa kokonaan, sillä helpoimmilla tasoilla automaattitähtäys hakee viholliset ristikkoon, vaikka puolen ruudun päästä. Tähtäysjärjestelmä lienee Nipa Kuusnepan peruja, sillä antiikkisen kolmisarven yksinäinen tatti ei ole niin tarkka kuin nykyajan ohjainten tuplasauvat.
Aikanaan jumalaisen kaunis grafiikka on kestänyt vuosia yllättävän hyvin. Pelkkä resoluution kasvattaminen riittää kasvojen kohotukseksi, eikä yksityiskohtaisempaa grafiikkaa huomaa edes kaipaavansa. Perfect Dark on edelleen aivan riittävän sievä, mutta ei missään nimessä mikään kaunotar.
Veitsenterävän pelattavuuden ohella esiin nousee erinomaisen psykedeelinen ääniraita, sillä raikuvan syntikkaorgian kuumimmat tilutukset saavat Zarkus Poussankin vihreäksi kateudesta. Musiikin vastapainoksi puhuttu dialogi on hirveintä koskaan kuulemaani. Peräseinäjoen harrastajateatterikin jää kakkoseksi lahjakkuuksille, jotka lukevat vuorosanoja välillä lakonisesti paperista, toisinaan sheridanmaisesti paatostaen.
Minulla on ollut muinaisjäänteen kanssa näin hauskaa viimeksi Kari Tapion keikalla, mutta Joanna Dark on kirkkaasti timmimpi kissa kuin yksikään tukisukkamummeli. Hilma, eihän muistella pahalla?
84
