Älä anna nimen hämätä. Prince of Persia: Rival Swords ei ole innokkaasti kiipeilevän Persian prinssin tuorein seikkailu, vaan uudelleen lämmitelty taskupainos The Two Thrones -toimintaseikkailusta. Tuttu tarina on enemmän tai vähemmän suoraa jatkoa kahdelle edelliselle osalle: prinssi päätyy merimatkan jälkeen kotikaupunkinsa Babylonin murjotuille kaduille. Muutaman mutkan ja suurvisiirin dramaattisen tempauksen jälkeen sankari muuttuu synkäksi ruoskademoniksi käsikirjoituksen määräämissä paikoissa.
Persian prinssi on PSP:llä samaa loikkapulmien ratkomista kuin isoilla serkuilla, sillä seikkailu on käytännössä identtinen. Prinssin etenemisessä olennaisinta on ympäristön huolellinen tarkkailu. Kaikki ikkunanlaudat, kielekkeet ja muut ulokkeet ovat potentiaalisia huimaavien kiipeilyreittien alkuja. Kapuaminen on helppoa, sillä vaihtoehtoiset väylät ovat pannassa, vaikka miljöö näyttää avoimelta. Jos prinssin ulottuvilla on käden- tai jalansija, suunta on oikea.
Rauhallista kiipeilyä rytmitetään dramaattisilla taisteluilla. Nujakat ovat vauhdikkaita ja luovia, sillä prinssi käyttää lennokkaissa erikoishyökkäyksissä seiniä hyväkseen. Vanha tuttu olkapäiltä niskan taakse kiepsahdus toimii edelleen. Takaapäin tai jostain muusta kuolleesta kulmasta tapahtuvat salatapot vaativat ajoitusta. Aina kun ruutu lävähtää harmaaksi, hyökkäysnamiskaa napautetaan mahdollisimman rivakasti. Prinssi lävähtää tylysti lattiaan, jos painallus myöhästyy.
Demonimuodon komeissa ruoskaflengailuissa pärevaraston riittävyyttä koetellaan turhilla aikarajoilla. Demoniprinssi menettää jatkuvasti energiaa, ja puhti palautuu vain vihollisia tappamalla tai esineitä rikkomalla. Systeemin myötä demonilla on hermostuttavasti jatkuva kiire. Persian prinssit ovat parhaimmillaan, kun sankari tutkii ja kokeilee etenemisreittejä kaikessa rauhassa. Paineen alla pilkka osuu omaan nilkkaan.
Rival Swords -nimi tulee ilmeisesti kahden pelaajan moninpelistä, jossa yritetään juosta ja kiipeillä maaliin ennen vastustajaa. Reitin varrella on kytkimiä, jotka aktivoivat ansoja vihollisprinssin osuuksilla. Koukeroisissa putkissa etenevät ja ärsyttävällä yritys ja erehdys -menetelmällä ratkeavat hevosvaunukisat ovat toinen PSP-bonus.
Maisemat rullaavat PS2-painosta tahmaisemmin. Laiska päivitys rekisteröityy verkkokalvoille etenkin nopeatempoisissa taisteluissa. Kirveellä veistettyjä ihmisiä ja aneemisia pikselimössötaustoja lukuun ottamatta ulkoasun yksityiskohdat ovat lähes ennallaan. Prinssin touhutessa yksinään sisätiloissa eroja on vaikea huomata.
Vioista huolimatta käännös on hyvä, mutta Rival Swords ei ole pohjimmiltaan taskukonsolipeli. Tallennuspaikkoja ei ole joka nurkan takana, mutta onneksi virransäästötila tulee apuun pahimmassa hädässä. Säästötilakaan ei mahda mitään sille, että tarkistuspisteet ovat toisinaan kököissä paikoissa. Jos taistelu menee reisille, uusintayritys saattaa olla tuskaisen kiipeilymatkan päässä.
Prince of Persia: Rival Swords on näppärä näyte koneen kyvyistä, mutta operaation pointti on hukassa. Bonuksista huolimatta Rival Swords ei ole The Two Thronesin paras painos, ja kuka haluaa tieten tahtoen jauhaa teknisesti heikompaa versiota?
70
