Kovaksikeitetty kukko näyttää, kuinka kana kakkii pingviinien kintuille.
Tuntematon indie-kehittäjä voi päästä vaikka kuinka pitkälle, jos peli ei ole täysi broileri.
Rocketbirds: Hardboiled Chickenin tyyli on persoonallinen. Vallankumoustarina etenee energisillä musiikkivideoilla, joissa New World Revolutionin punkahtava setti pumppaa tunnetta piirrosanimaatioihin. Vallan korruptoima il Putzki ja hänen pingviiniarmeijansa sortavat kaikkia muita lintuja. Suuren johtajan rautainen ote murtuu, kun nuorena putzkilaiseksi aivopestyn rambokukko Hardboiledin nupissa naksahtaa ja hän kääntyy entistä isäntäänsä vastaan.
Hardboiledin humoristiseen lintuteemaan nähden hätkähdyttävän verinen kostoretki kuvataan taisteluilla ja kevyillä pulmilla ryyditettynä 2D-tasoloikkana. Pingviinien ruumiilla päällystetty tie vie viidakkotukikohtien, vankilan ja Albatropolisin läpi il Putzkin avaruusrakettiin. Taitavasti käsinmaalatut, lohduttomat miljööt tuovat mieleen Pjongjangin betonikolossit. Hardboiled, pitkäkaulaiset pingviinisotilaat ja satunnaiset sivuhahmot ovat kookkaita ja sulavasti animoituja piirroshahmoja, joten yhteys tarinavideoihin säilyy saumattomana.
Yksityiskohtaiset kentät koostuvat flash-taustan myötä tilanteeseen sopivalle etäisyydelle zoomatuista ruuduista, joita vieritetään ainoastaan marginaalisesti. Kulmikkaiden esteiden kiertäminen vaatii ahkeraa kiipeilyä ja loikkimista, mutta hyppyjä ei tarvitse mitoittaa pikselintarkasti. Harteikas Hardboiled nappaa esteiden reunoista kiinni ja hilaa itsensä ylös.
Akrobatiaa rytmitetään hissi-, avainkortti- ja laatikonsiirtelyongelmilla. Pulmana on usein laatikon ronttaaminen paikasta A paikkaan B kiipeilyn tueksi. Hupaisimmat probleemit liittyvät säädettävällä kaarella heitettävään aivoötökkään, joka tekee kohteestaan Hardboiledin tahdottoman orjan. Kun pahispingviinin palveluksia ei enää tarvita, se ampuu kylmästi pistoolilla aivonsa pellolle.
Kompaktien kenttien ansiosta jumittamista on turha pelätä: lupaavia kytkimiä ja ovia on vain muutama. Parissa paikassa jouduin juoksemaan turhan päiten kuin päätön kana, sillä en nähnyt tummaa käytävää tai koloa varjojen alta.
Kontrolloituja sarjoja
Sähäkät tulitaistelut päättyvät realistisesti parissa sekunnissa. Reteesti rätisevien aseiden luodit osuvat heti, kun suuliekki leimahtaa, joten pingviinien tulilinjalle ei kannata eksyä. Minimaalisten väistömahdollisuuksien myötä liipaisin pitää tavoittaa ennen vastustajaa, minkä ansiosta ajoitus tai refleksit nousevat pääosaan. Kohtaamisia nopeuttaa ammuskelun yksinkertaisuus. Hardboiled ja pingut ampuvat ainoastaan joko viivasuoraan oikealle tai vasemmalle.
Kovaksikeitetyn kanan seikkailut eivät ole pikkupilttien kamaa, sillä ruumiit jäävät maahan ja osumat roiskivat reilusti punaisia pikseleitä pitkin lattioita ja seiniä. Soltut lentävät osumien voimasta ja sopivalla ajoituksella ne hytkyvät pitkään avuttomina ilmassa. Sama pätee Hardboilediin, mutta onneksi pingviinit eivät tyhjennä lipastaan kerralla. Haavat paikataan maassa lojuvilla ensiapupakkauksilla.
Pleikka tuo sotaisaan tasoloikkailuun vaihtelua vauhdikkailla räiskintäjaksoilla, joissa Hardboiled sitoo selkäänsä rakettirepun ja syöksyy jakamaan oikeutta yläilmoihin. Hardis ampuu konepistoolilla suoraan eteenpäin, mutta lentosuunta on vapaa. Jos kaasutus loppuu, sankari vajoaa hiljalleen alaspäin. Vinhasti kaartelevilla rakettipinguilla on samat kamat kuin Hardboiledilla, mutta helikopterirepuilla lentävät soltut ampuvat itsehakeutuvia ohjuksia.
Toinen merkittävä PS3-bonus on paikallinen tiimipeli, jossa lyhyenlännät kanarianlintukommandot yrittävät pelastaa kenraalin tytärtä. Toinen lintu voi pompata toisen selkään, jolloin parivaljakko liikkuu yhtenä miehenä, mutta ampuu tarpeen tullen molempiin suuntiin. Reppuselkäilyä tarvitaan myös kiipeilyssä, sillä tumpit eivät ylety kovin moneen paikkaan yksinään. Pätevä tiimipeli panostaa ovelasti yksinpeliä isompaa mietintämyssyä vaativiin kytkinpulmiin. Kanarialintujen tiimikentät ovat remixattuja versioita yksinpelin kentistä.
Rakettilintuja on vaikea kritisoida mistään olennaisesta. Sisältöä piisaa neljän uuden yksinpelikentän ja tiimipelin myötä reilusti enemmän kuin alkuperäisessä pc:n Rocketbirds: Revolution! -flash-pelissä, joka maksaa saman verran.
Vaikka Rocketbirds ei tarjoa mitään ennennäkemätöntä, komeat piirrokset, hieno musa, ronski ote ja huolellinen viimeistely kantavat pitkälle. Räväkän rakettikukon saaga ei jää tähän, jos seikkailun hulvattomasta lopusta ja Rocketbirdsin yleisestä tasosta uskaltaa jotain päätellä.
84
