Dragon Age Inquisition: Jaws of Hakkon - Hautarauhan rikkojat

Sivutoiminta on käytänössä sitä samaa vanhaa.

Arvosteltu: Xbox One

Saatavilla: PC

Tulossa: PS4, PS3, X360

Ikäraja: 18

Mitä, lisää Dragon Agea? Kukaan ei odota Inkvisition lisälevyjä!

Hakkonin kita haukkasi suoraan puskista ja ilmestyi varoittamatta heti sen julkistusta seuranneena päivänä. Viidentoista euron hintalappu herätti heti epäilyksiä, sillä mukana on vain yksi uusi alue, yksi uusi taito, kourallinen uutta kilkettä, eikä ollenkaan lisätauhkaa moninpeliin. Osa emopelin alueistakin on minulla vielä kaluamatta loppuun, kiitos niiden liiallisen kaavamaisuuden.

Mutta uusi temmellyskenttä Frostback Basin yllättää positiivisesti. Thedaksen etelänurkan vuoristoissa sijaitseva alue on kuvastoltaan todella kaunista ja monipuolista, aina kentän läpi virtaavan joen suistossa sijaitsevasta kalastajakylästä alueen keskiosan suorämeikköihin ja muinaisraunioihin. Olisivatpa kaikki emopelin alueet olleet näin hyvin suunniteltuja! Tämä menee kevyesti kärkikolmikkoon Hinterlandsin ja Storm Coastin seuraksi.

Tomb Raider: Ferelden

Juonessa sukelletaan kunnolla muinaishistoriaan. Edellisen inkvisition johtaja Ameridan kuoli Frostbackin alueella mystisissä olosuhteissa 800 vuotta sitten, ja uusioinkvisiittorin tehtävänä on jeesata arkeologiryhmää hautapaikan metsästämisessä. Etsinnästä ei ole tehty tietenkään liian helppoa, sillä piikkinä lihassa ovat Hakkon-jumalaa palvovat fanaatikot. Kaikki alueen avvarit eivät onneksi ole yhtä vihamielisiä ”alamaan asukkeja” kohtaan, sillä kilpaileva klaani ottaa muukalaiset huomattavasti ystävällisemmin vastaan.

Sivutehtävien suhteen ei ole keksitty juuri mitään uutta, mitä nyt juoksupoikatehtävät ovat ehkä vähemmän tympeitä kuin aikaisemmin. Ryhmän välistä dialogia onneksi tuntuu olevan mukana entistä enemmän, mikä tuo koluamiseen mukavaa kevennystä. Etenkin Dorianin ja Varricin välinen naljailu jaksaa naurattaa edelleen. Hyvänä yksityiskohtana aiemmin pientä sivuosaa esittänyt tiedustelija Harding saa nyt enemmän huomiota.

Kymmenen minuuttia alueella, ja heti veret rinnuksilla.

Verta nenästä

Alueelle pääsee, vaikkei pääjuonta olisi vielä läpäissytkään, mutta alle tason 20 sinne ei kuitenkaan kannata nokkaansa tunkea. Heti ensimmäisestä repeämätaistelusta lähtien oli selvää, että vaikeusruuvia on kiristetty, sillä meinasin saada kuonooni heti kättelyssä. Vaikeuskäyrä pysyy kuitenkin järkevissä rajoissa, jos sankari vain on vihujen tasolla tai vähän yli.

Kahlasin hakkoniittien veressä pääjuonilangan sen verran vauhdilla, että loppumetreillä pääsi ruma sana ja sen veli. Alitasoinen ryhmäni kuoli loppumetreillä jo sen verran usein, että huumori oli vähissä. Hakkoniittien kovemmat soturit tekevät todella rumaa jälkeä, ja kaupan päälle vielä kestävät pirusti moukarointia. Suosittelen olemaan kiirehtimättä ja tallentamaan usein.

Inkvisiittori-juonilanka on läpäisty alta kuuden tunnin, ja sen päälle sivutauhkaa riittää vielä parin tunnin edestä. Jaws of Hakkon kertoo tarinansa tyylillä, mutta pohjimmiltaan se on sitä samaa. Hankintapäätöstä tehdessään kannattaa muistella, kuinka kyllästynyt oli Inquisitionin sivutauhkaan.

Itse odottaisin alennusmyyntejä.

Jaws of Hakkon on pohjimmiltaan sitä samaa, mutta kuitenkin mainiosti kerrottuna. Ei ehkä kuitenkaan hintalappunsa arvoista kultaa.

76