Sheltered - Pieni bunkkeri preerialla

Ydinperhe on kuin torakka, se selviää ydintuhostakin.

Sheltered kertoo arjesta sodan jälkeen ja elämästä pommisuojassa. Se ei ole herkkua. Pimeässä on helppo juoda väärästä ämpäristä..

Isäntä istuu paskalla, äiti nukkuu, yksi lapsista pitäisi laittaa nukkumaan ja toinen mököttää alakerrassa. Vesisuodatinkin pitäisi jossain välissä korjata. Ei ole perhe-elämä helppoa maailmanlopun jälkeenkään.

Terveisiä perheestä

Perhe muuttaa keskeltä periferiaa löytyvään kahden huoneen bunkkeriin ja alkaa selviytyä. Majoituspaikka on varustettu juoppoputkan mukavuuksilla, joten alakerrasta löytyvä ruuvipenkki tulee heti tarpeeseen. Selviytyminen ei ole pelkkää peukaloiden pyörittelyä, vaan asumusta on laajennettava ja perustarpeet täyttäviä mukavuuksia päivitettävä.

Sheltered on roolipelin ohella myös Sims-variantti, joten asukkaiden tarpeista on muistettava huolehtia. Hotelli helpotus syntyy sangosta, ja makuupussi kelpaa alussa nukkumapaikaksi. Sade täyttää vesivarannot ja ulkona liikkuvat elukat siirtyvät pyydyksien kautta ruokakomeroon.

Ensimmäiset pelikerrat kuluvat lähinnä ihmetellessä, sillä monenmoista muuttujaa riittää. Jo pelkän perheyksikön tarpeista huolehtiminen käy työstä, sillä nelihenkisen lahopääporukan paimentaminen on kokopäivähommaa. Yhdellä on vessahätä, toisen pitää päästä suihkuun, kolmatta väsyttää ja neljäs on patistettava korjaustöihin.

Jotta selviytyminen sujuisi sutjakammin, bunkkeria on päivitettävä ja ylläpidettävä. Koska rakentelu vaatii tilaa, kämppää on muistettava myös laajentaa. Tarveaineista raavitaan kasaan uusia mukavuuksia, vanhoja päivitetään ja rikkoutuvia kilkkeitä korjataan. Erityisen tärkeää on ilma- ja vesifiltterin toiminnallisuus. Jos nämä hajoavat, säteily täyttää suojan, happi loppuu tai jano yllättää.

Burtonit sinnittelivät hengissä melkein kolmen viikon ajan.

Avara luonto

Retkeily kuluttaa vesivarantoja, jotka määrittävät, kuinka pitkiä lenkkejä kotipesän ympäristössä voi suorittaa. Satunnaisesti luotu maailmankartta pitää sisällään monenlaista tutkittavaa, ja yleensä löytöretkiltä tarttuu mukaan elintärkeitä tarveaineita.

Pelin craftaussysteemi on rakennettu määrä edellä, sillä erilaisia tarveaineita on kuin kilkettä Ikean tyrmäosastolla. Inventaario vetää sisäänsä vain rajatun määrän tilpehööriä, joten ennen rakennuspuuhiin ryhtymistä kannattaa netistä tankata tietoa siitä, millaista tavaraa varastoonsa haalii.

Monimutkainen raaka-ainepuu tekee puuhastelusta tarpeettoman hankalaa. Pelissä saisi olla Minecraft-mallin järjestelmä, jossa yksinkertaisia peruspalikoista jalostetaan uusia tarveaineita sen sijaan, että joka paikka on väärällään kaikenlaista tavaraa. Nyt inventaario täyttyy turhan nopeasti eikä mitään voi oikein heittää poiskaan, sillä sitä saattaa tarvita jonkin kilun rakentamiseen tai päivittämiseen.

Aineellisen omaisuuden lisäksi reissuilta saattaa löytää uusia asukkaita, joiden kanssa voi joko ystävystyä tai vedellä turpaan. Taistelu jättömaassa muistuttaa japsiroolipelien rivitanssia, jossa riitapukarin voi piestä joko hengettömäksi tai vaarattomaksi, jos humanistinen auttaminen ei napostele.

Falloutin hengessä puhumallakin pääsee pitkälle, sillä väkivaltaan tarvitsee turvautua harvoin, jos seikkailijalla on puhujanlahjat kunnossa. Uudet tuttavuudet voi kutsua myös yökylään, sillä selviytyminen helpottuu väkimäärän karttuessa.

Tietokoneen ohjaamat siipeilijät kuluttavat omin päin selviytymisaseman resursseja, mutta apukäsistä on hyötyäkin. Omaa perhettä ei henno uhrata suuremman hyvän alttarille, mutta bunkkeriin eksyneellä tulokkaalla ei ole niin väliä.

Ja näin pelitapahtumista kumpuava kerronta luo oman runousoppinsa, kun päivää aikaisemmin erämaasta pelastettu ottolapsi lähetetään pölymyrskyn keskelle korjaamaan rikkoutuvaa raitisilmasuodatinta. Jättömaa korjaa viljaansa, mutta nelihenkisen perheyksikön tulevaisuus on turvattu taas muutamaksi päiväksi.

Erämaakohtaamiset voi hoitaa joko sanan säilää heiluttelemalla tai väkivallalla.

Sims: Maailmanloppu

Laskeumasuojan ylläpito sekä sen asukkaiden tarpeiden seuraaminen ja niiden ennakointi on tiettyyn pisteeseen saakka hypnoottista puuhasteltavaa. Nälkää, puhtautta, vessahätää, janoa ja väsymystä on kytättävä jatkuvasti. Jos kaksi arvoa paukkuu punaiselle, alkaa hahmo kerätä stressiä, sen jälkeen täyttyy traumamittari ja lopulta katatooninen tärinä.

Selviytyminen edellyttää ainakin kaltaiselleni putkiaivolle paperille kirjoitettua listaa, sillä asukkaiden ohella myös puitteet on pidettävä kunnossa. Jos laitteisto lahoaa tai vaikkapa sähköstä vastaavan generaattorin polttoaine loppuu, ihmissuku sammuu ja torakat perivät maan.

Lähtöasetelmaa lukuun ottamatta Sheltered on täysin tarinaton, pelimekaniikalle alistettu näpertelypeli, joka synnyttää draamansa bitti-ihmiskohtaloista. Perheen nostaminen pelin keskiöön tuskin on sattumaa, sillä nälkään kuoleva lapsi viiltää syvältä, vaikka kyseessä onkin omat pikselit eikä geenit.

Selviytymispelin siirtäminen tietokoneen ruudulle onnistuu kohtuullisen hyvin ja perhekeskeisyyden korostaminen yhdistettynä satunnaistettuun sisältöön luo mainiota korvien välistä kerrontaa. Jos Shelteredissä olisi hieman enemmän peliä tai mielekkäämpää tekemistä jatkuvan paimentamisen vastapainoksi, täyttäisi jättömaan nukkekoti monet arjen tyhjät hetket.

Hienosäädetty Sheltered olisi kerrassaan erinomainen mobiilipeli, vaikka sitten aikanaan omassa bunkkerissa pelailtavaksi.

 

Arvosteltu: Macbook Air

Saatavilla: PC

Unicube/Team17

Laitteistovaatimukset: Kaksoisydinprosessori, 1 Gt RAM, GeForce 7800 tai vastaava AMD, DirectX 9.0c, 600 Mt kiintolevytilaa, Windows XP

 

75