Kalifornian Piilaakso San Franciscossa on kaikkien suurten ohjelmatalojen koti? Väärin! Yhdysvaltain pelimarkkinoita hallitseva Sierra On-Line sijaitsee toki Kaliforniassa, mutta ei suinkaan Piilaaksossa eikä edes Enkelten Kaupungissa, vaan kaukana kaikesta, Sierra Nevada -vuorten katveessa.
Kun Kenneth ja Roberta Williams vuonna 1979 päättivät vetäytyä Los Angelesin hälinästä Sierra Nevada -vuorille Yosemiten kansallispuiston liepeille asumaan, heidän oli pakko keksiä keino elättää itsensä kaukana kaikesta. Ensimmäiset kotimikrot olivat juuri tulleet kauppoihin, ja Williamsit päättivät kokeilla onneaan laatimalla seikkailupelejä Apple II:lle. Perheen tuotteet mahtuivat yhdelle levykkeelle, joka oli helppo heittää seuraavalla patikkaretkellä postilaatikkoon.
Pian Williamsit huomasivat iskeneensä kultasuoneen, ja perheyritys laajeni nopeasti yhdeksi alueen tärkeimmistä työantajista, jonka leivissä on tätä nykyä noin 550 työntekijää. Viime vuonna Sierran yli 30 miljoonan dollarin osuus Yhdysvaltain pelimyynnistä kattoi markkinoista noin 12 prosenttia, kun pahin kilpailija Electronic Arts jäi 10:een. Kolmas eli MicroProse myi vain vajaat 60 prosenttia siitä mitä Sierra (The Chicago corporation company report no 1403245).
Sierra On-Linen Oakhurstissa, Sierran Nevadan länsirinteellä sijaitsevan toimitalon seinällä roikkuu kunniapaikalla kuva hirsimökistä, josta tie tietokonepelien markkinajohtajaksi alkoi.
Paikkakunnan suurin työnantaja
Sierran teollisuushalli sijaitsee kuuluisan kultareitin eli valtatie 49:n eteläpäässä, Oakhurstin kylän "keskustassa", ja on paikkakunnan suurin rakennus ja työnantaja. Rakennuksessa pitää majaa paitsi tuotekehitys eli ohjelmoijat, graafikot ja äänistudiot, myös levykemonistamo, pakkaamo ja varasto. Vain CD-ROM-levyt prässätään muualla.
Sierra On-Linen sijainnista on se etu, että Sierran ei tarvitse hakea työntekijöitä. Tai kuten Sierran lehdistöpäällikkö Bill Lynn toteaa: "We are in the fun business. San Franciscon ja Los Angelesin hullunmyllyyn kyllästyneitä ohjelmoijia hakee meille jatkuvasti töihin. Sierran ei tarvitse edes ilmoittaa lehdissä tarvitsevansa lisää väkeä." Eikä maisemaakaan voi laskea haitaksi. "Syksyllä, talvella ja keväällä me omistamme vuoret", Bill kertoo. "Sen sijaan kesällä Oakhurstin pääkadun yli ei pääse, koska kaupungin keskustan halki matelee jatkuva virta turistien autoja."
Sierra On-Linen henkilökunta on myös omaksunut vuoristolaisen välittömyyden ja ystävällisyyden, jota on turha hakea Piilaakson liituraitasankareista: he tulevat helteellä shortseissa töihin, mikä on Kaliforniassa ihme. Friscossa työmatka voidaan toki tehdä polkupyörällä, mutta krakaa ei sovi sen vuoksi höllätä, vaikka lämpöä olisi neljäkymmentä astetta.
Sierran johtoporras on kuitenkin jättänyt vuorille hyvästit. Hallinto ja markkinointi siirtyivät vuoden vaihteessa Bellevueen, Seattlen lähistölle Washingtonin osavaltioon. "Muuton kenties tärkein syy oli lentokenttä", Bill kertoo. "Näin laajaa bisnestä ei voi pyörittää pelkän kirjeenvaihdon varassa ja Oakhurstista on monen tunnin ajo lähimmälle kentälle."
Uusia vuorenhuippuja vallattavaksi
Vaikka Sierra johtaa nimenomaan seikkailupelien markkinoita, kilpailu on erittäin kovaa. Yhtenä Sierran menestyksen syynä voidaan pitää sen pitäytymistä asioihin, jotka se osaa eli seikkailuihin, mutta silti Sierra on jo parin vuoden ajan etsinyt uusia vähemmän kilvoiteltuja vuorenhuippuja vallattavakseen.
Hyvä esimerkki tästä on avaruustukikohtasimulaatio Outpost, jonka tekijää, Bruce Balfouria, haastateltiin Pelit-lehden nelosnumerossa. Sierra on kuitenkin myös Outpostissa pitäytynyt seikkailuista tutussa työtavassaan: Balfourin tiimille laadittiin ensin apuohjelmat ennen varsinaisen pelin kehittämistä. Näin seuraava simulaatio syntyy paljon vähemmällä vaivalla. Toivottavasti myös valmiiksi asti.
Sierra On-line on ainoita todella vanhoja pelisoftataloja. Taannoiset kilpailijat ovat joko konkurssissa, sulautuneet Infocomin tavoin uusiin tulokkaisiin tai keskittyneet Broderbundin lailla muihin asioihin kuten opetusohjelmiin. Miksi Sierra on selvinnyt muita paremmin?
"Me olemme onnistuneet nopeuttamaan pelien tuotantoa", Bruce Balfour kertoo. "Kun kilpailijat kuluttavat uuden seikkailupelin kehittämiseen liki kaksi vuotta, Sierra tekee pelinsä kahdeksasta kahteentoista kuukaudessa." Samalla Sierran pelit pysyvät laitekannan kehityksen tasalla, eikä niille käy kuten taannoiselle Elite II - The Frontierille, joka valmistui koneelle, jota ei enää käytännössä ollut olemassa. Uusien koneiden ostajilta löytyy yleensä myös rahaa pelien ostoon. Vanhojen 386-myllyjen omistajia käy tosin sääliksi.
Sierra Nevadan salaisuus
Sierran salaisuus piilee työkaluissa, joilla ohjelmat tehdään. Samoja apuohjelmia ja ohjelmarunkoa voidaan hyödyntää useissa peleissä. Esimerkiksi Sierran itse kehittämää Movie 256 -ohjelmaa käytetään videojaksojen digitointiin, ja ohjelmat kirjoitetaan Sierra Creative Interpreter -kielellä. Näin pelien suunnittelijoiden tarvitsee vääntää koodia vain vähän ja he voivat keskittyä pelin juonen sommittelemiseen. Kaiken tämän seurauksena Sierran pelien ystävä voi huomata, että Sierran seikkailut näyttävät hyvin samanlaisilta, oli pääosassa sitten Larry tai Roger.
Vakiorunkoja käytettäessä myös laadunvalvonnan tarve vähenee, mutta kokemattomuus kävynetsinnässä on kostautunut aina, kun Sierra on livennyt lestistään. Gabriel Knightissa ja Outpostissa lienee esimerkkiä kylliksi. Ilmeisesti täysin uuden pelin tekeminen ei yksinkertaisesti onnistu alle vuodessa.
"Tyypillinen Sierran peli syntyy yhden ihmisen idean pohjalta", Bruce selittää. "Parhaat aivoitukset hyväksytään ja jalostetaan porukalla, ja peliä kehittämään nimetään ohjelmoija, graafikko sekä laadunvalvoja." Uudelle pelille nimitetty tiimi vastaa osaltaan myös pelin pakkauksen, vinkkikirjan ja markkinointimateriaalin suunnittelusta, hehän pelinsä parhaiten tuntevat. Lopuksi peleistä voidaan työstää ranskan- ja saksankieliset käännökset.
V-alkuisia sanoja
Sierralla on yllättävän leuto asenne piraatteihin ja kotitarvekopioijiin. Sierra ei harrasta edes kopiosuojauksia. "Pelimme kyllä toimivat ilman manuaalia, mutta ennemmin tai myöhemmin pelaaja jää jumiin ilman ohjeita", Bill Lynn sanoo. "Silloin hän menee kauppaan ostamaan meidän vinkkikirjamme, ja Sierra On-Line saa rahansa. Tai sitten hän soittaa meidän maksulliseen vinkkipuhelimeemme."
Sen sijaan huhun, jonka mukaan Sierra On-Line piilotti Leisure Suit Larryn piraattiversioon kopioijien kiusaksi viruksen, Bill Lynn kieltää ehdottoman jyrkästi. Itse asiassa hän ei suostu lausumaan koko V-alkuista sanaa ääneen sanoen sen tuovan huonoa onnea. Ilmeisesti Larryn viruksen myötä saama negatiivinen julkisuus muistetaan Sierralla edelleen.
Pelien ikärajat puhuttavat Sierran väkeä siinä missä muitakin pelibisneksen tekijöitä. "Vaikka Leisure Suit Larry ei ole mikään Night Trap, pelien sisältö ja siitä varoittaminen on ohjelmatalojen, meidän vastuullamme." Bill selittää. "Olemme kehittäneet yhdessä Segan kanssa normit, joiden mukaan Sierran ja Segan pelien päälle jatkossa liimataan ikärajatarrat. Myös Euroopan markkinoille meneviin peleihimme tulee ELSPAn ikärajaluokitus. Tämä on välttämätöntä, koska teemme pelejä nimenomaan nuorille aikuisille."
Mutta kuten Kenin ja Robertan teini
-ikäinen poika, Chris Sierran julkaisemassa InterAction-lehdessä toteaa otsikon Inquisition 2000 alla: "Lupasin viime numerossa käsitellä äidin viimeisintä peliä, Phantasmagoriaa, mutta hän ei anna minun kirjoittaa siitä. Se kun on kielletty alle 18-vuotiailta, ja minun palstani on tarkoitettu teini-ikäisille. Sanoin hänelle, että Phantasmagoriaa pelaavat nimenomaan teinit, mutta hän oli asiasta eri mieltä." Itse asiassa Roberta ei ole antanut poikansa edes nähdä koko peliä.
Viisi Sierraa
Suureksi paisuneella Sierra On Linella on suuren yhtiön ongelmat. Tai itse asiassa Sierroja on monta. Sierra On Line Inc. -konserniin kuuluvat muun muassa yhtiöt nimeltä Sierra On-Line Ltd. Sierra On-Line K.K. ja Sierra Network, Inc. Lisäksi Sierra On Line Inc. on kerännyt siipiensä suojiin pieniä ohjelmistotaloja, jotka ovat keskittyneet Sierran valikoimasta poikkeaviin peleihin. Tunnetuin näistä on Dynamix Willy Beamisheineen ja Aces over Europeineen. Coktel Vision tunnetaan parhaiten Inca-peleistään. Bright Star puolestaan keskittyy lasten opetuspeleihin.
Tulevaisuudessa Sierra-konsernin mielenkiintoisin jäsen lienee kuitenkin The Sierra Network, monen pelaajan on-line-pelejä Yhdysvalloissa pyörittävä yritys, josta osan omistaa telejätti AT&T. Sierra Networkin tarjoomuksista esimerkiksi kelvannee Red Baron, monen pelaajan lentosimu Airwarriorin tapaan, mutta ensimmäisessä maailmansodassa.
Talous tarkka, vakaa markka
Taloudellisesti Sierra on käynyt kuilun partaalla, sillä esimerkiksi tilivuonna 1993 konserni teki noin 8 miljoonan dollarin tappion. Vielä vuonna 1991 Sierra teki yli viisi miljoonaa taalaa voittoa.
Syitä kriisiin on ollut monta. Sierra Networkin perustaminen tuli oletettua kalliimmaksi ja kilpailukykyisten pelien ohjelmointi on nykyään kalliimpaa kuin ennen. "CD-ROM-pelit vaativat digitoitua ääntä, ja meidän oli rakennettava sitä varten kokonainen äänitystudio. Aiemmin ostimme studioaikaa muilta, ja se olisi tullut pitkän päälle vielä kalliimmaksi", kertoo Bruce Balfour.
"CD-peliltä odotetaan animaatiota, ja esimerkiksi Outpostissa meiltä on meni lähes kokonainen miestyövuosi animaatiojaksojen laskemiseen." Outpostia Balfourin kanssa ohjelmoinut animaattori John Bock jatkaa: "CD-ROM tekee todellakin tuloaa. Kun vielä viime vuonna Sierra julkaisi vain kolme CD-peliä, tänä vuonna niitä ennakoidaan ilmestyvän kaikkiaan neljätoista."
Ongelmia on aiheuttanut myös kotien laitekannan muuttuminen. Sierra luopui viime vuonna Amiga-pelien kehittämisestä, ja ryhtyi opiskelemaan uusia laiteympäristöjä. Tällä hetkellä Sierra keskittyy suorituskykyisiin PC-yhteensopiviin sekä MacIntosheihin, Sega CD:hen ja 3DO-pelikonsoliin. Opiskelu näyttää kannattaneen: tänä vuonna Sierran ennustetaan julkistavan 34 uutta peliä, kun viime vuonna niitä ilmestyi vain 22.
Alkuvuodesta tilanne näyttää muutenkin helpottaneen. Esimerkiksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Sierra tuotti jo yli kolme miljoonaa dollaria voittoa, kun tulos samaan aikaan viime vuonna oli noin neljä ja puoli miljoonaa heikompi.
Sierran osakkeiden arvo on viimeisen vuoden kuluessa noussut useilla sadoilla tuhansilla dollareilla. Ken ja Roberta Williams omistavat yhdessä edelleen liki 12 prosenttia Sierrasta ja ovat Sierran suurin yksittäinen omistaja. Ja King's Quest -fanit vielä ihmettelevät, miksei rouva Williams ole enää väsännyt pelejä entiseen tahtiin.
