skate.ea.com
Maailman toistaiseksi parhaan skeittipelin vuosipäivitys on kohta täällä.
Kuten urheilupelisarjojen julkaisutahtia kritisoivat ilkimykset osasivat ennakoida, myös Skate-sarja on vajonnut vuosipäivityskurimukseen. Sarjan edellinen osa ilmestyi vuoden 2009 alussa, joten kolmososa on lyöty kasaan suhteellisen kovalla vauhdilla.
Previkkaversio sisälsi ainoastaan yksinpelin uramoodin ja vapaan lautailun freeskate-moodin, joten muun muassa etukäteen paljon mainostettu paranneltu moninpeli jäi edelleen arvoitukseksi. Pelialue on uudistunut täysin, edellisten osien (New) San Vanelona on jätetty taakse ja tilalla on Port Carvertonin viehättävä satamakaupunki. Kolmesta eri kaupunginosasta löytyy rullailupaikkoja aina skeittipuistoista tankkerialuksiin ja kivilouhoksiin. Vaihtelua siis riittää ja Port Carverton tuntuu jopa viihdyttävämmältä skeittimestalta kuin San Vanelona.
Pelimekaniikka puolestaan on pitkälti ennallaan. Skeittaajan ohjaus on yhtä luontevaa kuin ennenkin ja peruskontrollit toimivat kuin unelma. Temppukavalkadia on kasvatettu muutamilla uusilla trikeillä, ja nyt esimerkiksi laudan grippipuolella vedetyt darkslidet onnistuvat. En ole täysin vakuuttunut näiden uudistusten tarpeellisuudesta, sillä jo Skate 2:n temppumäärä tuntui riittävän suurelta ja vieläpä niin, että ohjaimen rajallista nappivalikoimaa hyödynnettiin optimaalisesti.
Pelkän previkan perusteella on tietysti mahdotonta sanoa mitään lopullista, mutta vähän alkaa tuntua, että järkevästi toteutettavan trikkimäärän rajat tulevat vastaan. Esimerkiksi darkslidet ovat suht hankalia vetää onnistuneesti, mikä toki on realistista, mutta silti herää kysymys, meneekö monipuolisuuden tavoittelu pelattavuuden edelle.
Jalat ilmaan
Aiemmat Skateja on haukuttu korkeasta oppimiskynnyksestä, sillä skeittaaminen on sen verran realistista, että temppujen tekeminen ei onnistu ihan yhtä helposti kuin Tony Hawkissa. Tähän tarjoaa pientä apua easy-vaikeustaso, jossa temput ovat helpompia eikä lankku lähde ihan niin usein alta. Vastapainoksi konkareille tarjotaan hardcore-moodi, joka tekee rullailusta vähän haasteellisempaa erityisesti fysiikan osalta. Vauhtia täytyy potkia enemmän ja esimerkiksi pitkissä grindeissa pysyminen on hankalampaa, samoin hyppyjen ilmalennot tuntuvat hardcoressa hiukan todellisemmilta.
Teknisesti Skate 3 tuntuisi olevan edeltäjiään paremmassa kuosissa. Vaikka kyseessä oli pre-alpha-versio, grafiikka rullasi sutjakammin kuin aiemmissa osissa eikä nykimistä tai töksähtelyä juurikaan esiintynyt. En sitten tiedä, johtuuko pelkästään nopsemmaksi viritetystä pelimoottorista vai mistä, mutta ylipäätään skeittauksessa vaikutti olevan aiempaa enemmän vauhtia. Mitään tarkkaa vertailua en pelisarjan eri osien välillä kuitenkaan tehnyt.
Skate 3 vaikutti vuosipäivitykseltä perusuudistuksilla eli vähän laajemmalla temppuvalikoimalla, pienillä teknisillä uudistuksilla ja uusilla pelimuodoilla. Vasta kaikki pelimuodot sisältävä lopullinen versio paljastaa, onko Skate 3 sarjan paras osa vai turha pikkupäivitys.
Kirjoitus on luettavissa pelit.fi:ssä 4.5.2010.
www.starcraft2.com
On aika kaivaa naftaliinista energiaterät ja pilkkoa zergejä!
Blizzardin kauan odotettu reaaliaikastrategian kakkososa ei betan perusteella yritä millään lailla peitellä todellista luonnettaan. Se on käytännössä grafiikkapäivitetty ja hiottu versio vuonna 1998 julkaistusta Starcraftista. Jo alkumenun musiikit aiheuttivat aikamoisen nostalgiatripin. Tervetuloa kotiin!
Moninpelibeta starttasi helmikuun puolessavälissä lähinnä hc-veteraanien voimin. Vaikka Blizzard on pikku hiljaa jakanut beta-avaimia laajemmalle yleisölle, on selvää, ketkä määräävät matsien kulun. Vanhat konkarit mätkivät turpaan heti kättelyssä niin että Mäkisen pojan runsas pääkarvoitus oli hellänä. Pannaan parin viikon etumatkan piikkiin. Rehellisesti sanoen, vaikka aikoinaan tuli tahkottua ykkösosaa aika reippaastikin, en ikinä sisäistänyt harkkore-mätsäämisen vaatimaa optimointia ja hienosäätöä.
Uudelle pelaajalle annetaan loiva lasku viiden lämmittelymatsin muodossa. Tempo on verkkainen ja kulkureitit tukikohtiin on suojattu tuhottavilla esteillä, jotta betan aloittanut pääsee rauhassa totuttelemaan. Viidessä matsissa ehtii vähän sisäistää rotuja, ennen kuin kirmataan laitumelle isojen poikien seuraan. Kirjoitushetkellä betan pelimuotoina toimivat 1v1, 2v2 ja kaikki vastaan kaikki. Karttoja on mukana kourallinen.
Lisää yliherroja
Kakkosesta löytyy paljon uusia tuttavuuksia yksiköiden puolella, mutta osa on tuttuja ensimmäisestä osasta. Terranien mariinit, proto-ossien zealotit sekä zergien zerglingit ja hydraliskit ovat edelleen peruskulutustavaraa. Isommista järkäleistä tuttuja ovat battlecruiserit ja carrierit. Uusista vermeistä mainittakoon terranien möhkälemäinen julmaa tuhoa kylvävä mechi Thor, protossien korkeuseroista viis veisaava Colossus-kävelijä sekä zergien zerglingeistä mutatoituvat banelingit, jotka kamikaze-yksikköinä tekevät todella rumaa jälkeä mihin tahansa puolustukseen.
Pelimekaniikkaan on lisätty pieniä jippoja, jotka korostavat jo entuudestaan erilaisten rotujen eroja. Muun muassa zergit saavat lisävauhtia creepin eli rakennusalueensa päällä, sekä protosseilla että terraneilla on päärakennuksissa latautuva erikoisenergia, joilla protot voivat nopeuttaa minkä tahansa rakennuksen toimintaa 20 sekunniksi, kun maalainen voi kutsua järeämpiä mineraalipuimureita tietyksi ajaksi kentälle.
Graafisesti Starcraft noudattaa edelleen samanlaista tyyliä kuin 12 vuotta sitten, jopa alareunan valikko on pysynyt lähestulkoon koskemattomana. Vanhat yksiköt ja rakennukset tunnistaa välittömästi. Maailma on värikäs ja täynnä yksityiskohtia, esimerkiksi protossien stargateissa näkyy rakentumassa oleva yksikkö ja zergeillä muhivissa rakennuksissa uiskentelee ötökänsikiö. Äänipuoli on taattua Blizzard-laatua, jossa erinomainen musiikki loistaa. Betan alla uudistettu Battle.net toimii hyvin ja matseja löytää todella nopeaan tahtiin.
Zergling rrrrush
Tasapainoa on hierottu, ja se näkyy, sillä tässä vaiheessa yhdelläkään kolmesta rodusta ei tunnu olevan yliotetta toisiin nähden. Fokus on pidetty todella lähellä, minkä ansiosta hereillä täytyy olla koko ajan ja taktiikkaansa on mietittävä tarkkaan. Uudistuksena 12 yksikön komentamismahdollisuudesta on luovuttu. Muutos avaa mahdollisuuden kunnon massahyökkäyksille, sillä se vähentää hieman nysväämistä ja jättää enemmän aikaa muulle mikromanageroinnille.
Kauan kehityksen alla ollut Starcraft 2 onnistuu ainakin moninpelissä tavoitteessaan: se on todella hauskaa ja koukuttavaa pelattavaa. Alun jatkuvasta turpasaunasta huolimatta matseja jaksoi pelata ilman veren makua suussa. Betan pitäisi jatkua vielä useamman kuukauden ja Blizzard on luvannut isoa sisältöpäivitystä ennen testauksen loppua.
Moni voisi syyttää Blizzardia varman päälle pelaamisesta, mutta miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki? Varsinkin korealaiset pelaajamassat varmasti toivottavat lempipelinsä uuden inkarnaation avosylin vastaan.
