Star Hammer: The Vanguard Prophecy - Kuunsirppi ja tähtivasara

Nautilidien bioaseisiin kuuluvat muun muassa sprayerit, joiden levittämät rihmat neutraloivat alusteni suojakentät.

Mustekalat seis, on Star Hammer time!

Maasta muuttajat ovat ongelma: Maa on käytetty loppuun ja ihmiset leviävät riistämään uutta planeettaa, Novusta. Sen alkuperäiset asukkaat, mustekalan näköiset nautilidit, eivät lämpene ajatukselle ja seuraa ensimäinen kontakti -sota. Se päättyy Team Humanin 1–0 voittoon.
14 vuotta myöhemmin nautilidit alkavat muuttaa takaisin alkukotiinsa. Ihmislaivaston iskuosasto 7 käynnistää moottorinsa, ja toinen kontaktisota alkaa.
Star Hammer on ilmeisesti hyvin, hyvin pienen budjetin vuoropohjainen, taktinen avaruustaistelupeli. Jos minulta kysytään, näitä ei ole koskaan tarpeeksi. Ennusmerkitkin ovat lupaavat: Star Hammerissa on haarautuva, tarinallinen yli 60 tehtävän kampanja, jonka selkäranka on poikkeuksellisen kekseliäs taistelu. Mäjähtääkö tähtivasara naulan kantaan? 

Collision warning!

Pelin sydän on selkeästi avaruustaistelu. Tähtivasarassa komennetaan vaihtelevan kokoista, eri tyyppisistä aluksista koostuvaa iskuosastoa. Raiderit ovat pieniä, nopeita, melkein hävittäjiä muistuttavia pikkualuksia. Toisesta päästä löytyy tukialusta, dreagnoughtia ja taisteluristeilijää, välistä loput kokoluokat.
Nautilidien biomekaaniset alukset ovat rooleiltaan jokseenkin vastaavia. Alusdesign on itse asiassa hyvää, sellaista Galactica/Aliens-henkistä muotoilua. Ja avaruuspelissähän pitää aina tapella myös oman puolen takinkääntäjiä vastaan.
Taistelu on vuoropohjaista. WeGo-tekniikalla, jossa annetaan käskyt, painetaan nappia ja katsotaan miten käy. Poikkeuksellista on, että alukset liikkuvat vapaasti ilman heksoja, vauhti riippuu siitä, paljonko moottoreille annetaan tehoja. Siitä ja vauhdista riippuu myös kääntösäde. Alukset voivat törmätä toisiinsa ja vihollisaluksiin, mutta jostain kummasta syystä tuhotut alukset (ja asteroidit) muuttuvatkin aineettomiksi. Jos aluksen kurssia ei muuta, se jatkaa suoraa eteenpäin. Käsijarrua ei aluksissa jostain syystä ole. 
Alukset liikkuvat kolmella tasolla, mikä mahdollistaa kikkailun suojilla, puolin ja toisin. Joka aluksella on kuusi suojakenttää, joista kaksi siis on ylä- ja alasuojat. Vuorojen välillä suojia voi säätää, eli buustata kärsinyttä suojaa muiden suojien kustannuksella.

Kaikki tehot aseisiin!

Suojien lisäksi toinen tärkeä säätökohde on energiankäyttö, sillä klassisesti jokainen alus syö enemmän kuin tienaa. Balanced-tilassa moottorit, suojat ja aseet saavat jokainen 33 prosenttia energiasta. Vähän kaikille, mutta ei tarpeeksi kenellekään. 
Tilanteen mukaan energiaa voikin vaikka jakaa yhdelle systeemille täydet, mikä tarkoittaa 80 prosenttia. Silloin aseet ampuvat täydellä teholla, alus kiitää ja kääntyy ketterästi kun moottorit saavat kunnolla virtaa. Jo suojien lataus edellyttää että ne saavat sähköä vähintään 41 prosenttia tai mitään ei tapahdu. Energianjakoa saa säädettyä portaattomasti. 
Asesysteemit ovat scifi-perusmallia, eli sädepyssyjä ja ohjuksia, terästettynä joillain erikoissysteemeillä.  Albatros-luokan hävittäjä (destroyer) esimerkiksi pystyy lamauttamaan aluksia ja vain siinä on ohjuspuolustusjärjestelmä, joka ampuu eräänlaisia torjuntamiinoja.  Nautilideilla on orgaanisia ohjuksia, lamautuspilviä, hakeutuvia miinoja ja muita inhoja keksintöjä.
Riippuen siitä, mitä pelaaja tekee hänen pelityylinsä tuomitaan joko aggressiiviseksi tai defensiivikseksi, ja tämä vaikuttaa uusien tehtävien avauksiin sekä alus- ja ammustäydennyksiin.

Rumapäiden keskustelukerho

Ikävä kyllä Star Hammer lyö peukaloonsa kampanjassa, jonka presentaatio on perseestä. Yhdeksänkymmentäluku soitti ja haluaa rumat puhuvat päänsä takaisin. Ja perui nähdessään, kuinka helvetin paljon päät puhuvat. Juoni peittyy tekstimassaan ja johonkin hemmetin isäkompleksi-kuvioihin. TLDR;, Star Hammer, TLDR;
Tehtäviä on kyllä paljon, mutta periaatteessa kaikissa pohjimmiltaan putsataan kenttä vihollislaumoista. Ehkä olen synnynnäinen avaruuskippari, mutta menetettyäni pari Raideria keksin kupletin juonen ja vedin parikymmentä tehtävää läpi ilman menetyksiä. Siinä vaiheessa oli pakko lopettaa powerpelaaminen, koska toistoa oli liikaa.
Star Hammer: The Vanguard Prophecy on kuin mainion pelin prototyyppi. Taktinen osuus on jo nyt todella hyvä, mutta kaipaa ehkä vähän lisää taktisia ominaisuuksia ja karvan komeampaa toteutusta. Kampanjan esitystyyli pitäisi vetää kokonaan uusiksi, ja tehtäviin itseensä pitäisi saada enemmän vaihtelua. Pelissä on myös mahdollisuus pelata irtotehtäviä joko omilla asetuksilla tai arpomalla.
Ei siis alennuta itkuun ja poruun. Sopivina päiväannoksina Star Hammeria pelaa puhtaasti ilokseen, ja hinta on Slitherinen peliksi edullinen. Maksan kaksikymppiä ihan siinä toivossa, että pelisarja kasvaa ja kehittyy. 
Enkä pidä mustekaloista, edes renkaina.

Star Hammer: The Vanguard Prophecy

Arvosteltu: PC
Black Lab Games/Slitherine
Versio: Myynti
Minimi: 2.0Ghz/ 1 Gt RAM, 3D-kortti DX 9.0 256 Mt VRAM 
Testattu: Quad Core 2600k (3.5 Ghz), 8 Gt RAM, NVIDIA GeForce GTX770 2Gt VRAM
Moninpeli: Ei
Ikäraja: Ei ole

79