Quaken Team Fortress -modi on jo pitkälti yli kahden vuoden ikäinen, mutta se on edelleenkin yksi pelatuimpia moninpelejä internetissä. Syykin on yksinkertainen: kukaan ei ole edes yrittänyt kehittää sen ideaa eteenpäin. Ennen kuin nyt.
Dynamixin StarSiege: Tribesissä parhaimmillaan kymmenistä pelaajista koostuvat kaksi joukkuetta yrittää tuhota tai vallata vastustajansa tukikohdan, ryöstää heidän lippunsa tai muuten vain olla ikeenä perslihassa kulloisenkin skenaarion tehtävänannon mukaan. Sen sijaan, että pelaajia kannustettaisiin henkilökohtaisten pistesaaliiden pönkittämiseen, moisia yksilösuorituksia ei noteerata mitenkään. Jokaiselle pelaajalle toki lasketaan henkilökohtaiset pisteet, mutta niillä ei ole mitään vaikutusta itse joukkueen menestykseen. Voitto kun lasketaan pelkästään toteutuneiden tehtävätavoitteiden mukaan.
Rajatonta riemua
Vaikka skenaariot onkin nimellisesti rajattu muutaman neliökilometrin kokoisille länteille, mikään ei estä koukkaamasta näiden rajojen ulkopuolelle, sillä pelialue jatkuu enemmän tai vähemmän loputtomiin joka ilmansuuntaan. Tämä pelialueen ulkopuolella keikkuminen onkin erityisesti sala-ammuntaa harrastavien sissien suosiossa. Siinä kelpaakin sitten tukikohtaansa puolustavan vihulaisen ihmetellä, kun kotirambo lataa kilometrin päästä vuorilta parikymmentä megawattia päin näköä.
Tribesin pelirunko soveltuu esimerkillisen hyvin sekä jylhien ulkomaisemien että komeiden sisätilojen luomiseen. Ulkoilmassa peli näyttää kuin nykyaikaistetulta Terra Novalta, rakennuksien sisäosat taas voisivat olla kuin suoraan mistä tahansa nykyaikaisesta 3D-räiskinnästä. Parasta kaikessa on se, että koreudestaan huolimatta peli ei vaadi mahdottomia konetehoja, vaan kuulemma jo P200-Voodoo2-yhdistelmällä päästään nauttimaan sutjakkaasta pelattavuudesta. Omalla P2-333:llani Tribes pyöriikin sitten jo täysin sulavasti eikä hidastele 800x600-resoluutiollakaan lainkaan.
Koska kyseessä on moninpeli, konetehoakin tärkeämpi on internet-yhteyden nopeus. Tässäkin suhteessa Tribes selviää puhtain paperein, sillä pelin nettikoodi on yksi parhaimpia näkemiäni. Peliä voi ISDN:llä jopa pelata Yhdysvalloissa ilman että joutuu juurikaan lagista eli verkkoviiveestä kärsimään. Myös modeemeilla peli toimii kuulemma vallan mainiosti.
Tribes tukee suurimmillaan jopa 128 pelaajan yhtäaikaista peliä. Käytännössä kuitenkaan yli viidenkymmenen pelaajan servereitä ei juuri näe, jo senkin takia, että sitä suurempia pelejä pyörittämään ei oikein tahdo riittävän nopeita serverikoneita löytyä.
Loppu luokkasodalle
Päinvastoin kuin Team Fortressissa tai sen hengenheimolaisissa, Tribesissä ei ole varsinaisia hahmoluokkia. Sen sijaan pelaajat voivat varustaa vapaasti taisteluhaarniskoitaan erityyppisillä varusteilla.
Haarniskoita on kolme erilaista, kevyt Peltast, keskiraskas Hoplite ja raskas Myrmidon. Haarniskat eroavat toisistaan paitsi kestävyyden ja nopeuden myös hyppyrakettien tehon ja varusteiden kantokyvyn mukaan. Joidenkin varusteiden käyttö on rajoitettu pelkästään tietyille hahmoluokille, esimerkiksi tarkk'ammuntaan käytettävää laserkivääriä voi kantaa vain Peltastilla.
Toisin kuin luulisi, haarniskoiden taistelukelpoisuus ei yksiselitteisesti parane suuremman panssarin myötä. Kevyet Peltastit pystyvät nopeutensa ja erittäin tehokkaiden hyppyrakettien avulla liikkumaan niin ketterästi, että etenkin aukeassa maastossa ne nitistävät helposti hitaita ja kömpelöitä Myrmidoneja. Toisaalta sisätiloissa, missä liikkumatilaa on usein rajoitetusti, Peltastit saavat helposti selkäänsä, niiden heikko panssari kun ei kestä osumia juuri lainkaan.
Erilaisia aseita on kymmenkunta. Heimolaisten perusaseen virkaa toimittaa jonkin verran Quakejen sinkoa muistuttava kiekonheitin. Kiekonheittimellä ei kuitenkaan räiskitä miten sattuu, vaan sillä osuminen vaatii hitaasta tulinopeudesta johtuen tarkkaa keskittymistä ja vihollisen liikkeiden ennakointia.
Pelin muut aseet ovat varsin tavanomaisia plasmapislareita ja konekiväärejä, ja ainoina hiukan erikoisempina aseina ovat sähkölaitteita (myös haarniskoita!) lamaannuttava ELF-kivääri sekä raskaiden Myrmidon-haarniskoiden käyttöön tarkoitettu kauas ampuva kranaatinheitin. Aseiden tavanomaisuuden vastapainoksi niiden tasapaino on tarkkaan mietitty: yksikään aseista ei ole turha.
Aseiden lisäksi pelaajat voivat kuljettaa selässään erikoisvarusteita. Nämä vaihtelevat suojakentistä ja korjaustarvikkeista aina kannettaviin tutkiin, häirintälaitteisiin ja tykkitorneihin. Voivatpa pelaajat yrittää ujuttaa vihollisen tukikohtaan vakoilukameroitakin.
Komenna ja valloita
Tribes on kuitenkin paljon muutakin kuin kirmaamista peltihousut jalassa pitkin vehmaita niittyjä. Kulloisenkin skenaarion niin salliessa pelaajat voivat vaikkapa ohjastaa lentoaluksia.
Raketinheittimellä varustettu Scout on etenkin sala-ampujien suosiossa. Nopeutensa ansiosta se on erinomainen pakoväline, jos viholliset sattuvat saamaan tarpeekseen siitä vuorilta räiskivästä pyssysankarista. Scoutin lisäksi tarjolla on kaksi joukkojen kuljetukseen tarkoitettua alusta, johon suurempaan mahtuu pilotin lisäksi neljä heimosoturia kyytiläiseksi.
Paitsi että kuljetusalukset tarjoavat verraten nopean ja turvallisen kulkumuodon vihollisen tukikohtaan hyökätessä, ne ovat myös näppäriä pitämään joukkueen koossa. Viiden pelaajan tekemä hyökkäys on huomattavasti tehokkaampi, kun ne hyppäävät yhtä aikaa aluksestaan vihollistukikohdan katolle sen sijaan, että taittaisivat matkan yksitellen ja omia aikojaan.
Lentoalusten lisäksi pelaajat voivat ohjastella tukikohtiensa kiinteitä puolustuslaitteita, kuten tykkitorneja ja ohjuslavetteja. Etenkin ohjuslavetit kannattaa pitää miehitettyinä: tietokoneohjauksessa ne ampuvat vain ilmassa lentäviä kohteita, ihmisohjauksessa niillä saa kätevästi pätkäytettyä myös maassa tallustelevia peltiheikkejä.
Kokonaan oma lukunsa on Tribesin komentaja-moodi. Siinä komentajaksi julistettu pelaaja voi jakaa erilliseltä kartalta käskyjä ja waypointeja alaisilleen. Komennot ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia tyyliin "vie tutka-antenni tähän waypointiin" tai "tuhoa tämä vihollisrakennelma." Klaanipeleissä, missä komentohierarkia on sovittu jo ennen peliä, tämän joukkueen komentaminen muistuttaakin melkein kuin reaaliaikaisen strategiapelin pelaamista _ sillä erotuksella että käskytettävät "yksiköt" toteuttavat komentoja "vain" parhaansa mukaan, jos lainkaan.
Kansandemokratiaa
Moninpeleissä pelkkä rehti hauskanpito ei riitä kaikille. Joka serveriltä tuntuu aina löytyvän joku pikkupeelo, joka katsoo oikeudekseen joko huijata tai muuten vain terrorisoida kanssapelaajiaan. Vaan Tribesissäpä pelaajat voivatkin äänestää moiset kiusankappaleet ulos serveriltä. Näiden isin ja äidin silmänterien häätämisen lisäksi pelaajat voivat myös äänestää skenaarion tai skenaariotyypin vaihtamisesta ja lukuisista muista kulloinkin käynnissä olevaan peliin liittyvistä säädöistä.
Pelaajademokratian ainoana ongelma on, että pelaajat tuntuvat olevan liian laiskoja äänestämään asioista, vaikka kyseessä olisi häirikön ulospotkiminen. Äänestysten tulokset nimittäin hylätään, jos äänestysprosentti jää liian alhaiseksi.
Linux tai kuolema
Muuten niin täydellisessä Tribesissä on yksi erittäin paha puute: 3D-tuki on vain ja ainoastaan Voodoo-kortteille. Muiden 3D-korttien omistajat joutuvat tyytymään karunnäköiseen ja valitettavan hitaaseen kiihdyttämättömään grafiikkaan. Onneksi Dynamix on sentään luvannut lisätä 3D-tuen OpenGL-rajapinnalle (jota suurin osa nykyisistä 3D-korteista tukee) erillisenä päivityksenä.
Toinen, lähinnä serverien ylläpitoa haittaava ongelma, on Linux-serveriohjelmistojen puute. Kukaan täysjärkinen serveriylläpitäjä kun ei vapaaehtoisesti Tribesin NT:llä pyöriviä serveriohjelmistoja lähde ajamaan. Linux-käännös kuitenkin saataneen kuitenkin vielä joskus lähitulevaisuudessa. Vaikka asia voi pelaajan näkökulmasta kuulostaa triviaalilta, niin Linux-käännöksen julkaisu takuuvarmasti moninkertaistaisi nykyisen Tribes-servereiden määrän.
On myös vähän sääli, että Tribes keskittyy vain ja ainoastaan moninpeliin. Näin ensiluokkaisista aineksista kun olisi taatusti saanut kasaan myös vähintäänkin kelvollisen yksinpelin.
95
