Tekkenissä isot karjut hakkaavat hentoisia naisia. Nyt myös taskukoossa.

Tekken on ollut tappelupelien kärkinimiä vuosikaudet. Keskinkertaisen nelososan jälkeen sarja palasi vanhoille juurilleen mainiolla viidennellä tulemisellaan. Yksi Tekkeneiden valteista on aina ollut hieno ja sutjakka grafiikka. Miten käy, kun tehokas konsoli vaihtuu kannettavaan PSP:hen?

PSP-versio Tekkenistä ei kalpene isoveljiensä rinnalla. Tekken: Dark Resurrectionin grafiikkaa on köyhdytetty pääasiassa areenoiden osalta. Staattiset areenat eivät juuri reagoi taistelijoiden mylläykseen, mutta taustoilla näkyy liikettä. Toisaalta tappelu sujuu niin sujuvasti ja näyttävästi, että areenaa ei huomaa, vaan elävästi liikehtivät kamppailijat syövät kaiken huomiokyvyn.

Tekken: Dark Resurrection pysyy uskollisena Tekken-perinnölle. Mukana on yli 30 tappelijaa, vaikka osittain kyse on vain eri nahan vetämisestä saman luurangon päälle. Hahmojen taistelutyylit vaihtelevat itämaisista taistelulajeista ja capoeirasta katutappeluun ja vapaapainiin. Uusia hahmoja ovat kankea sotilasmörkö Dragunov ja sähäkkä koulutyttömäinen Lili.

Hahmo- ja tyylipaljoudesta huolimatta perusasiat ovat yksinkertaiset. Iskuja varten jokaiselle raajalle on oma nappinsa. Suuntaohjaimen ja nappien yhdistelmillä lähtevät kääntöpotkut, heitot, erikoisiskut ja useiden painallusten pituiset konekirjoitusmaiset liikesarjat. Suojaus onnistuu peruuttamalla tai kyyristymällä. Pohjimmiltaan kyse on monimutkaisesta turboahdetusta kivi-paperi-sakset-pelistä, jossa vastustajan liikesarjaan on vastattava juuri sillä oikealla näppäinyhdistelmällä.

Taisteleminen sujuu pienen totuttelun jälkeen sulavasti. Ainoa päänvaiva on PSP:n suuntaohjaimen ja nappien kankeus. Jos pelaa silkkihansikkaat kädessä, iskut ja sarjat eivät aina onnistu. Napinrunnojille tuskin tulee ongelmia muusta kuin tarkkojen ilmansuuntien löytämisestä.

Koneesta saa hyvän vastuksen suurimman osan aikaa. Vaikeustaso määrittää sen, miten hanakasti tekoäly ryntää iholle ja vyöryttää iskusarjojaan. Mitä enemmän vaikeutta, sitä enemmän saa odottaa erikoishyökkäyksiä ja erilaisia sarjoja. Tekoälyllä on kuitenkin puutteita, joita heikkoluonteiset voivat käyttää hyväkseen. Joillain hahmoilla pystyy telomaan konevastustajat yhtä liikettä toistamalla vaikeustasosta välittämättä. Eikä tule edes hiki.

Peukalon mitan päässä

Tekken: Dark Resurrectionissa ovat kaikki Tekkenien peruspiirteet. Pelimuodoista pinnalle nousee tarinamoodi, jossa tutustutaan kunkin hahmon taustoihin. Näyttävät videopätkät kertovat eri tappelijoiden motivaatiosta osallistua Rautanyrkki-taisteluturnaukseen. Kun hahmoja on yli kolmekymmentä, tarinamoodikin kestää yli kolmekymmentä toistokertaa.

Hauskinta pelaamista on Tekken Dojo -nollasta mestariksi -tyylinen kehityskertomus. Turnaus kerrallaan hahmo nousee pikku hiljaa ranking-taulukossa ja arvoasteikossa ylöspäin. Kun on yhden dojon saanut valloitettua, pääsee seuraavaan. Urheilupelihenkinen rankkaus antaa tavoitteita ja pitää mielenkiintoa yllä. Jokaisella hahmolla on oma rankkauksensa, joten dojojakin voi pyörittää eri hahmoilla niin kauan kuin malttia riittää.

Voittorahat tuovat lisäpuhtia dojoilla mellastamiseen. Fyffellä voi vaihtaa vaatetuksen väriä, ostaa uusia vaatteita tai rekvisiittaa, vaihtaa tukkamuotia ja niin edelleen. Vappunenät ja vastaavat menevät jo hieman yli, mutta ainakin valinnanvaraa riittää. Kustomoinnin ja voittotilastoinnin ansiosta hahmoista alkaa välittää aivan uudella tavalla.

Pelin edetessä eri tappelumuotojen lisäksi avautuu sarja minipelejä. Jotkut ovat pelkkiä taistelujen sivujuonteita kuten komboharjoittelu, toiset vievät peliä aivan uusille yllättäville urille. Tekken-keilailu on siitä hyvä esimerkki. On jotenkin lumoavaa, kun jättimäinen lihaskimppu Marduk viskoo keilapalloa hillittömällä voimalla. Tarkkuudella ei ole silloin niin väliä.

PSP:n Tekken on onnistunut kokonaisuus. Käsikonsolin parhaat puolet ovat käytössä, mikä näkyy miellyttävänä grafiikkana ja kuuluu jykevinä tappelun ääninä. Kompastuskivet on onnistuttu välttämään melko hyvin: latausajat ovat maltilliset, mutta suuntanäppäimen kehnous haittaa nopeimpia liikesarjoja.

Tekken: Dark Resurrection on uskollinen geeniperimälleen siinäkin mielessä, että konetta vastaan taistelu alkaa ennen pitkää puuduttaa. Ja kun keskittyminen herpaantuu, tulee huolella turpaan. Säännösteltyinä pelisessioina tuoreus säilyy, ja areenoille tulee palattua yhä uudestaan.