Kolmas kerta toden sanoo
MM-kisat menivät taas Suomelta ohi, mutta monilla mantereilla käydään vielä tiukkaa taistelua paikasta auringossa ja mahdollisuudesta tavoitella himoittua kultapyttyä. Kovaa taistelua käydään myös jalkapallopelirintamalla, missä joukkueet ovat yleensä aina samat, mutta tulos saattaa yllättää.
Jalkapallopelit ovat pelikansaa jakavia viihdepaketteja. Toiset pitävät arcademaisista helposti omaksuttavista peleistä, joista voi nauttia juuri sen ylimääräisen viisiminuuttisen yksin tai kaverin kanssa taktiikoista ja pelaajavaihdoista välittämättä. Toiset paneutuvat manageroinnin ja taktiikoiden syvälliseen tutkimiseen, joka kieltämättä vie pelikokemuksen niin lähelle todellisuutta kuin mahdollista. This is Football 2002 on tehty selkeästi realismin ystävien tarpeille. Peli on vaikea, mutta kärsivälliselle ja paneutuvalle pelaajalle hauska.
Missä, missä se Suomi on?
Moodeja on kolme. Pikapelissä aikaa ei tuhlailla turhaan taktikointiin, vaan polvisukat vedetään jalkoihin jo pelin ollessa käynnissä. Exhibition- eli näytösmoodissa voi itse luoda haluamansa ottelun. Competition-moodi koostuu kolmesta vaihtoehdosta, joista voi valita haluaako pelata seurajoukkuesarjaa, yksittäisiä turnauksia vai taistella maailmanmestaruudesta.
Valikossa rullaa 320 aitoa seura- ja maajoukkuetta. Suomea ei maajoukkueiden joukossa ole, mikä käy pahasti itsetunnolle. Suomen voi itse editoida listalle, mutta koko joukkueen askarteleminen managerista joukkueen lippuun vie tuhottomasti aikaa.
Sony on ostanut peliinsä virallisen, ja näinä päivinä lähes pakollisen lisenssin, joka mahdollistaa aitojen ja virallisten pelaajien käytön. Mukana on 150 maailman tunnetuinta pelaajaa, joiden joukossa myös tunnetuimmat suomalaiset. Hauskana yksityiskohtana voi valita 1950-luvun madridilaisjoukkueen tai nuorisotähdistä koostuvan koulujoukkueen.
Upeaa ja fantastista
This is Football 2002 on varsin hienoa katseltavaa. 22 miehen taisteluita käydään upeannäköisillä stadioneilla, jotka on suunnitellut oikeasti stadioneita piirtävä HOK & Lobb -ryhmä. Stadioneissa on kieltämättä aitouden metka tunnelma ja erinomaisesti reagoiva yleisö tuo hauskan lisän kokonaisuuteen, sillä maalitilanteissa katsomo näytetään omissa animaatioissaan. Muuten, esimerkiksi kulmatilanteissa yleisö onkin sitten perinteistä pikselimössöä.
Pelaajien naamat ovat paikoin turhan kulmikkaita, mutta tunnetuimmat liiterileuat erottaa välittömästi, ja lukuisat kamerakulmat varmistavat sen, että pelaajia ei tarvitse välttämättä läheltä tuijotella. Sääolot vaihtuvat, mutta niiden visuaalinen taso vaihtelee kamerakulmia muuttelemalla. Pieni ja hauska lisä silti.
Liikemallinnus on viritetty huippuunsa ja kentällä kikkailevat ja taklaavat pelaajat ovat aidon näköisiä. This Is Football 2002: tekoäly on harpannut aimo askeleen eteenpäin, mutta samasta syystä peli on äärimmäisen vaikea.
Syötöt eivät mene automaattisesti perille, vaan suunta täytyy olla syötön yhteydessä oikea. Useimmiten väliin ehtii rämäpäisesti ryntäävä vastustaja, joka ehtii rankkarialueelle ennen kuin kukaan ymmärtää mitä tapahtui. Pallonhallinta ja itse pelattavuus ovat kokonaisuutena hieman jäykkiä, joten ISS-sarjan tasolle ei päästä.
Hahmon hallinta valitaan manuaalisesti eikä pelaajan vaihto -napista ohjattavaksi tule automaattisesti palloa lähin mies. Pienet nuolet ruudun reunassa osoittavat missä suunnassa omia pelaajia kuvaruudun ulkopuolella on, mikä helpottaa valintaa.
Taklaaminen tuntuu olevan ainoa pallonriistokeino ja vääristäkin rapeista rangaistaan vain harvoin. Kaikki ohjaimen napit ovat käytössä ja perinteisen pallonhallinnan ohella voi harrastaa esimerkiksi filmaamista, jos peli ei tunnu sujuvan.
Taktiikan vaihtaminen esimerkiksi puolustusvoittoiseksi näkyy vain ruuhkana omalla maalialueella ja päinvastoin, mutta muuten pelaajavaihdoilla ja kymmeniä minuutteja vievillä taktiikkakikkailuilla ei ole mitään vaikutusta tapahtumiin. This Is Football 2002:ssa on useita taktiikkavaihtoehtoja, mutta valinnoilla ei ole pelitapahtumiin mitään merkitystä.
This Is Football 2002 parantaa huomattavasti Sonyn sarjan ryvettynyttä mainetta, mutta kokonaisuudessa ei ole riittävästi uutta ja erikoista, jotta peli nousisi genren huipulle. Footballista puuttuu se riippuvuutta aiheuttava omituinen efekti. Kroonisesta jalkapallokuumeesta kärsiville This is Football 2002 kelvannee lievityslääkkeeksi, mutta ainakin itse jään odottamaan mielenkiinnolla tulevia ISS Pro Evolutionia ja FIFA 2002:sta.
83
