Urheilupelit järjestykseen - Citius, altius, fortius

Urheilupelejä julkaistaan kymmenen kuukaudessa, ja kun ne vielä arvostellaan kahden pisteen haarukkaan, hullukaan ei ota pelien paremmuudesta selvää. On tullut aika erottaa tähdet vilttiketjusta ja pistää urheilupelit paremmuusjärjestykseen.

Jutun tarkoituksena ei ole toimia huru-ukkojen nostalgiatrippinä, jossa ikivanhat urheilupelit muistellaan paremmiksi kuin ne koskaan olivatkaan. Päämääränä on niputtaa nykyään myynnissä olevat pelit lajeittain paremmuusjärjestykseen ja hieman perustella, miksi valintoihin on päädytty. Lajivalikoimaa on tietoisesti rajoitettu ohittamalla esimerkiksi baseball-pelit kokonaan. Kukaan toimituksessa tai avustajakunnassa ei lajia pahemmin harrasta eikä pelien tarjontakaan kotimaassa ole järin runsas, joten paremmuusjärjestykselle olisi ollut vaikea kehittää perusteita.

Suosi suomalaista

Lätkärintamalla pelitalojen harvat tuotokset ovat yllättävän samanlaisia. Kaikki huippupelit keskittyvät NHL-lätkään ja siksi EA Sportsin NHL-sarja kerää irtopinnoja pelaajien aktiivisuudesta. Netistä löytää helposti pelaajaeditoreja, joilla pienellä virittelyllä saa vaikka maajoukkueen kokoonpanot oikeiksi. Mikä parasta, pari innokasta suomalaista on pakertanut päivityksen, jonka ansiosta NHL 98:lla voi pelata lähes aitoa SM-liigaa. Tekijät lupaavat samanlaisen virityksen valmistuvan myös NHL 99:iin maaliskuun loppuun mennessä, luultavasti myöhemmin. Päivityksen nettiosoite on www.pelit.fi-sivujen urheilupelilinkeissä.

NHL 99 ansaitsee ykköspaikan, sillä sen pelaaminen on monipuolisempaa kuin minkään muun lätkäpelin. Puolustaminen ei ole pelkkää taklailua, vaan syötönkatkot onnistuvat totuttua hitaamman kiekon nopeuden ansiosta. Hyökkäyspeli toimii kokonaisuutena kivasti, vaikka keskialueelta heitetyt lätyt uppoavatkin lapsellisen helposti, ja vain All Stars -pelaajat osaavat harhautella, hekin vain maalipaikoista koneen arvonnan mukaan.

Kolmospaikalle jätetyssä NHL 98:ssa on lähes kaikki seuraajansa vahvuudet, mutta muutama ylimääräinen heikkous. Laukauksia ei voi ohjata ollenkaan, yksi pomminvarma maalikikka lähes pilaa kokonaisuuden ja turbonappi on aivan liian tehokas.

Vähän tuntemattomampi NHL Powerplay 98 ei ole listassa vain tuomassa vaihtelua, vaan se on oikeasti erinomainen lätkäpeli. Siinä on käytännössä kaikki NHL 99:stä löytyvät ominaisuudet, mutta karkean grafiikan ja puuttuvan otteluselostuksen takia se tuntuu niukasti karummalta. Pelaaminen muistuttaa liikaakin aitoa NHL-kiekkoa, jossa taklauspelin asema on ylikorostunut. Laatan perässä vain kiidetään päädystä päätyyn ylitehokas turbonappi pohjassa.

Taktiikkapuolella Powerplay on kovempi kuin EA:n pelit, sillä Powerplayssa valitaan yhden ainoan pelitaktiikan sijasta monipuolisia kokonaisuuksia, esimerkiksi kuinka innokkaasti hyökkääjät yrittävät läpiajoihin ja miten kiekko viedään sisään vastustajan alueelle.

Edelläkävijälaji

Kuten lätkäpelejä, myös korispelimarkkinoita hallitsevat Amerikan ammattilaissarjat, vaikka muutama maajoukkueyritelmä onkin julkaistu.

NBA Action '98 on kiistelty korispelien kuningas. Se jää EA Sportsin NBA Livesta jälkeen vain kökkögrafiikallaan ja muutamalla konsoleista perityllä kankeudella, minkä takia peli ei maistu insinörteille. Pikkuheikkoudet unohtuvat nopeasti, kun Action valloittaa aidon oloisilla animaatioilla, realistisella tuomarilinjalla ja erinomaisilla pelitaktiikoilla. Vaikka omia kuvioita ei voikaan suunnitella, taktiikat toimivat kuin pelaisi osana oikeaa joukkuetta. Hyökkäyksissä on screenejä, korilleajoja ja syöttömyllyjä, joita muissa peleissä ei ole juuri nähty.

EA:n työntekijöiden keskuudessa koris on aina ollut se suosituin laji ja sen takia parhaat kaverit pyrkivätkin tekemään NBA Liveja. Se näkyy lopputuloksessa, sillä pelit ovat graafisesti vuoden edellä muita ja niissä on usein pelillisiä oivalluksia, jotka vasta myöhemmin kopioidaan useimpiin urheilupeleihin. NBA Livet onnistuvat olemaan samalla kertaa tiukan realistisia ja arcademaisen räiskyviä liioiteltuine donkkeineen.

Live 99 häviää niukasti Action 98:lle pelattavuudessa, vaikka ominaisuudet ja jopa kontrollit ovat molemmissa lähes identtiset. Live 99:n erikoisuutena on uramoodi, jossa pääsee pelaajavalmentajana rakentamaan omaa joukkuettaan vuosi vuodelta paremmaksi. Live 98 putoaa kolmoseksi, sillä Live 99 teki ilmestyttyään kaiken paremmin kuin edeltäjänsä.

Pallo jalassa

Vaikka jalkapallopeleistä on enemmän kuin ylitarjontaa, hyvät pelit ovat masentavan harvassa. Kaiken kruunuksi tietokonelajeista juuri futispelit muistuttavat vähiten aitoa esikuvaansa.

EA Sportsin Road to World Cup, World Cup 98 ja FIFA 99 ovat kaikilla osa-alueillaan ylitse muiden. Niissä heikkoutena ovat älyttömät maalimäärät ja kunnollisen yksinpelivastuksen puute. Kärkipaikan kaapannut FIFA 99 on porukan viimeistellyin peli, sillä siinä syöttöpeli toimii mallikkaasti eivätkä maalimäärät kohoa yhtä älyttömiksi kuin aikaisemmin. Vaikka FIFA 99 on pelillisesti paras, niin kolmikon hierarkia on ennen kaikkea tunnelmakysymys. Ensimmäisessä pelissä keskitytään MM-karsintoihin, toisessa itse kisoihin ja kolmannessa seurafutikseen, joten valinta kannattaa tehdä sen mukaan mikä eniten kiinnostaa.

Jalkapallon emämaan Actua Soccer 3 on ainoa varteenotettava vaihtoehto EA:n peleille, vaikka arvostelussa sille ei juuri kehuja jaeltu. Kokoonpanot muodostuvat seura- ja maajoukkueista, joten otteluvaihtoehdoiltaan se on monipuolisempi kuin EA:n MM-kisapelit.

Actuassa syöttöpeli sujuu hieman vapaammin kuin EA:n MM-kisapeleissä, sillä syötön voimakkuutta hallitaan portaattomasti lussusta junnupassista nopeaan läpisyöttöön. Kokonaisuutta häiritsee ainoastaan hitaasti reagoiva laukaisusysteemi, jossa viritellään vedon voimakkuusmittaria, ja epämääräiset kontrollit, joissa ohjattava mies vaihtuu automaattisesti koneen sekä pelaajan ohjatessa hetkittäin samaa miestä.

Meren tuolta puolen

Amerikkalainen jalkapallo sopii luonteensa takia tekoälylle erinomaisesti, sillä peli etenee ennakkoon sovittujen pelikuvioiden mukaan ja vastustajan liikkeisiin on aina tietyt reagointitavat. Tämän ansiosta koneelle on helppo ohjelmoida tekoälyrutiinit ja jenkkifutispelit muistuttavatkin eniten aitoa esikuvaansa. Tiedä sitten, onko lausunnoista maksettu erillinen korvaus, mutta muutamat loukkaantuneet pelinrakentajat väittävät pitävänsä pelisilmäänsä vireessä katsomalla pelivideoita ja pelaamalla omalla PC:llään.

Sierran Football Pro 98 on lajin ykkönen. Se on siitä mielenkiintoinen tietokonepeli, että siinä saa tekoälyltä vastusta ja jopa näpeilleen vielä vuosien pelaamisen jälkeenkin. Pelin haastavuus näkyy kokonaisuudessa, sillä Football Pro vaatii tavallista laajempaa jenkkifutissivistystä ja innostusta näpertelyyn. Peli keskittyy pelikuvioiden valintaan ja valtaosa ajasta kuluu joukkueen pelaajamateriaaliin sopivien pelikuvioiden suunnitteluun.

Kontrolleiltaan Football Pro on surkuhupaisan kankea, toisin kuin helpompi ja samalla viihdyttävän hauska Madden NFL 99. Pelien lähtökohdat ovat niin tyystin erilaisia, että niiden vertaaminen on vaikeaa. Football Pro keskittyy lajin kuivaan taktiseen puoleen ja EA:n Madden vauhtiin ja taklauksiin. Maddenissa pallo heitetään perille painamalla ensin syöttönappia ja sitten vastaanottajan nimikkonappia. Mensan pääsykokeesta käyvässä Football Pro:ssa ensimmäinen painallus valitsee kohteeksi ensimmäisen vastaanottajan, toinen toisen, kolmas ensimmäisen, neljäs

kolmannen, viides ensimmäisen, kuudes neljännen ja seitsemäs sivurajan.

Posh, Sporty, Baby ja Mana-Geri

Manageripelit ovat harvojen hupia, sillä edes kaikki futiksen ystävät eivät innostu pähkäilemään tilastojen, pelitaktiikoiden ja pelaajakauppojen parissa. Useimmat urheilupelit unohtuvat vuodessa, mutta Eidoksen upea Championship Manager 2 on ikuisuuksien ajan hallinnut manageripelien valtikkaa. Siinä on kaikki kohdallaan, sillä pelaajiensa suorituksia voi seurata tilastoissa riittävän pitkältä aikaväliltä, ottelut päättyvät ennakkoveikkausten mukaan unohtamatta yllätysmahdollisuuksia ja pelivireen heilahteluja. Pelistä on myynnissä lukuisia versioita, jotka eroavat lähinnä kokoonpanoissa.

UbiSoftin World League Soccer 98/99 ohittaa niukasti EA:n FA Premier League Soccer 99:n siksi, että UbiSoftin pelissä voi manageroida kaikkia pääsarjatason eurooppalaisseuroja Suomesta Albaniaan, kun taas FA keskittyy brittifutikseen. World League Soccerissa taktiikkapuoli toimii kiitettävästi, sillä joukkueen on harjoiteltava erikseen jokaista pelityyliä ennen kuin ne toimivat täydellisesti pelitilanteesssa. Premier League taas loistaa näyttävyydellään, sillä ottelut esitetään World Cupin näköisillä animaatioilla, jolloin otteluiden seuraaminen on havainnollista ja näyttävääkin. Käytännössä peli on vain graafisesti paranneltu FIFA Soccer Manager. Sekä World League Soccerissa että Premier League Managerissa lopputulokset vaikuttavat satunnaisilta ja markkinat imevät liian herkästi kaikki tarjolla olevat pelaajat.

Ihannetulos

Jokaisella pelitalolla tuntuu olevan oma golfinsa, joten tarjonta on valtaisa. Suuria eroja ei grafiikassa, sisällössä ja pelattavuudessa ole. Paremmuus riippuu pitkälti jokaisen omista mieltymyksistä ja kolmen kärjestä voisi keskustella pitkäänkin.

Huipulle nousee täpärästi monipuolinen ja myös vanhempiin versioihinsa yhteensopiva Accessin Links LS 1999. Jo pitkät perinteet omaavaa Links-sarjaa voi hyvällä omallatunnolla sanoa the Golfpeliksi. Se tarjoaa massiivisesti säätövaraa pelityylistä golffareiden ulkoasuun.

Nautinnollisia hetkiä tarjoaa myös EA Sportsin PGA Tour -sarjan Tiger Woods 99 PGA Tour Golf, jonka käyttöliittymä on sieltä selkeimmästä päästä. Peliin on lisätty vaihtoehtoiseksi moderni hiiriswingi, jossa lyöntivoimakkuus määritetään hiirtä heilauttamalla, mutta muuten Tiger Woods on vain paranneltu versio PGA Tour Prosta.

Kolmannelle pallille on tunkua kovastikin, koska loput golfit ovat keskenään niin samantasoisia. Jotta mitalikolmikko ei kuitenkaan olisi aivan tasaisen harmaata massaa, valinta osuu Empiren The Golf Prohon, joka yhdistää persoonallisen pelattavuuden yleiseen tyylikkyyteen.

Vaihtelu virkistäisi

Pelimaailman luonnonvakiona voi pitää sitä, että tuoreempi peli on aina aikaisempia parempi. Harvoja poikkeuksiakin on, esimerkiksi EA:n NHL 97, joka aikoinaan otti takapakkia edeltäjistään ja Sierran Football Pro 99, joka keskeneräisenä vedettiin kokonaan markkinoilta. Jos omistaa nykypelien äärirajoilleen venyttämän rupukoneen, kannattaa vuosiluvun sijasta tuijottaa laitevaatimuksia. Sulava pyöriminen kun on pelinautinnon kannalta tärkeämpää kuin pelisarjan hitaan evoluution tarjoamat parannukset.

Hyvältä urheilupeliltä vaaditaan toimivaa pelattavuutta, sillä huonot kontrollit eivät saa osoittautua vastustajaa suuremmaksi haasteeksi. Realismiakin on oltava sen verran, että lajin tunnistaa muustakin kuin paketin kansikuvasta. Oikealla pelikentällä opittujen perustekniikoiden ja -taktiikoiden pitäisi toimia myös kotikoneella edes kohtuullisesti.

Kaikki palkintopallille päässeet urheilupelit täyttävät valtaosan kriteereistä, mutta siitä huolimatta urheilupelien kapeaan kärkeen kaivattaisiin vaihtelua. Samat pelitalot julkaisevat vuodesta toiseen jatko-osia vanhoihin huippupeleihinsä ja uudet, erilaiset ideat loistavat poissaolollaan.

Jääkiekko

1. NHL 99, EA Sports

2. NHL Powerplay 98, Virgin

3. NHL 98, EA Sports

Jalkapallo

1. FIFA 99, EA Sports

2. World Cup 98, EA Sports

3. Actua Soccer 3, Gremlin Interactive

Amerikkalainen jalkapallo

1. Football Pro 98, Sierra

2. Madden NFL 99, EA Sports

3. Football Pro 97, Sierra

Koripallo

1. NBA Action 98, Sega

2. NBA Live 99, EA Sports

3. NBA Live 98, EA Sports

Jalkapallomanageri

1. Championship Manager 2, Eidos

2. Football World Manager 98/99, UbiSoft

3. FA Premier League Manager 99, EA Sports

Golf

1. Links LS 1999, Access

2. Tiger Woods 99 PGA Tour Golf, EA Sports

3. The Golf Pro, Empire

Lisää aiheesta