Viisi vuotta on uskomattoman pitkä aika, kun sitä alkaa laskea konetehoina ja jo hävinneinä ja kuopattuina kotimikroina ja peleinä. Kuka muistaa, millaista oli tällä alalla viisi vuotta sitten? Silloin, kun Amiga oli kova sana ja C64 oli täyttä päätä käytössä.
Pelit on lehtenä a dream-come-true, toteutunut unelma, joka oli jo pitkään kytenyt C=lehden senaikaisen toimituspäällikön ja C=lehden/Mikrobitin pelitoimittajan mielessä. Samat henkilöt, eli allekirjoittanut ja Niko, olivat jo vuodesta 1987 lähtien tehneet Tietokonepelien vuosikirjaa, johon oli koottu kaikki vuoden aikana ilmestyneet peliarvostelut uusilla artikkeleilla, ratkaisuilla ja vinkeillä terästettynä.
Kun alkoi näyttää siltä, että Amiga-kanta jää PC-koneiden jalkoihin, päätös lopulta tehtiin. C=lehti ja Tietokonepelien vuosikirja "yhdistettiin" ja syntyi Pelit, joka peräti viime vuoden alkuun asti käytti "terästettyä" Pelikirjan logoa. Ensimmäisenä pohjoismaana Suomi astui pelilehtiaikaan.
Pelit-lehdellä oli syntyessään muutama simppeli aloitusparametri: Klassinen pohjoismainen postimerkkiarvostelu yhdellä kuvalla korvataan tarvittaessa vaikka kolmisivuisilla arvosteluilla. Kuvat otetaan itse aina kuin suinkin mahdollista. Ja pelit arvostelevat kyseisestä pelityypistä tai sen aihealueesta pitävät, ihkaoikeat pelaajat. Parametrejä ei viiden vuoden aikana ole juurikaan tarvinnut viritellä.
1992
Vauva syntyy
Ensimmäinen lehti ilmestyi maaliskuussa 1992 varsin kunnianhimoisena yrityksenä. Erityinen ylpeyden aihe oli Monkey Island kakkosen ensimmäisen osan ratkaisu "sarjakuvana", saavutus, johon nykypelit eivät enää anna mahdollisuutta.
Satojen kuvien julkaisemisen mahdollisti Macintoshilla tehty taitto: Pelit oli Suomen ensimmäinen kuvankäsittelyä myöten sähköisesti tehty lehti. Sähköinen aika alkoi muuten vuonna -91, kun taittaja Wallu pisti Amigan kuvia suoraan sähköisesti kirjapainoon, ja pelitoimittaja Nirvi alkoi miettiä, että luulisi peleistä olevan mahdollista kaapata kuvia. Sähköisen taiton kehittymistä on helppo seurata Pelit-lehden vuosikerrasta -92: melkein joka lehdessä käytössä oli jokin uusi innovaatio.
Ykkösnumero kertoi lisäksi Arnold Schwarzeneggerin nimellä ratsastavista peleistä, haastatteli MicroProsen Sid Meieria ja Wild Bill Stealeyä ja arvosteli 16 peliä Formula One Grand Prix'stä Civilizationiin ja Monkey Island 2:een.
Rakenteeltaan ja palstoiltaan lehti oli hyvin samanlainen kuin nykyään: jo alusta alkaen mukana ovat olleet niin Nnirvi kuin Wexteen, niin ratkaisut kuin silloin Max & Moritzin nimellä kulkeneet vinkit. Lehti on suunniteltu kuin morsiamen hääpuku: vähän uutta, vähän vanhaa, vähän lainattua ja vähän sinistä.
Kannessa luki konekantana PC, Amiga, Atari ja C64.
Vuoden kolmosnumeron kannessa oli H.R. Gigerin työ Dark Seedistä, edelleen toimituksen ehdoton suosikki. Dark Seedin pisteet nousivat ansiottomasti viidellä, kun loppuun jäi väärä pistepallukka. Kolmoslehti kertoi muun muassa Ultima-sarjan historiasta Ultima seiskan arvostelun myötä.
Jo kuutoslehdessä päästiinkin sitten itse asiaan: pisteisiin. Pelit saivat liian hyviä pisteitä, joten skaalaa rukattiin alaspäin. Huippupeliarvon sai tästä lähtien vain peli, joka on "todellinen huippu ja saa pelaamaan silmät punaisina puoleen yöhän aina vain uudestaan ja uudestaan". Hyvä peli saa pisteitä 76-89 ja keskinkertainen 60-75. Vuosien vieriessä pistekalibrointi horjui, ja samaan asteikkoon päädyttiin uudestaan tämän vuoden alussa.
Tällaisia te olitte
Vuonna 1992 lukijoitten keski-ikä oli 14,8 vuotta, eniten oli 11-15-vuotiaita poikia. Tyttöjä oli mukana vain prosentin verran. Amigoita oli kotona 46,3 prosentilla ja PC:itä (386-koneita eniten) 46 prosentilla. Kuusnelostelijoita oli mukana runsas 6 prosenttia ja ataristeja vielä vähemmän.
Tärkeintä luettavaa lehdessä olivat peliarvostelut, toisena tulivat ratkaisut ja vinkit.
Lukijoitten äänestys Vuoden PC-peliksi oli Indiana Jones & The Fate of Atlantis, Amiga-pelin tittelin sai The Secret of Monkey Island 2. Toimitus puolestaan äänesti Star Control 2:ta ja Wizkidiä. Lehtiä ilmestyi seitsemän kappaletta.
1993
Ja täyttää vuoden
Vuoden 1993 alussa aiheutti suurta hälyä se, että lopetimme pelien hintojen julkaisun. Pelimarkkinat alkoivat täällä Suomessakin olla niin kilpaillut, että "jos me ilmoitimme Amiga-pelin hinnaksi esimerkiksi 350 markkaa, saattoi saman lehden ilmoituksista lukea sen hinnan olevan 185 markkaa". PC-pelien hinnat olivat tuolloin 300-500 markkaa ja Amiga-pelien vähän vähemmän.
Konekantana oli kannessa PC, Amiga, ST ja C64. KyöPelit näki päivänvalon (eikä siinä vieläkään ole tapahtunut mitään).
Vuoden ensimmäisen lehden uutisissa kerrottiin, kuinka suomalainen pelitalo Bloodhouse Oy on Stardust-pelinsä myötä perustamassa toimistoa Englantiin. Stardustia oli siinä vaiheessa ohjelmoitu jo seitsemän kuukautta ja sen piti ilmestyä maalis-huhtikuun vaihteessa. Nyttemmin Bloodhouse ja toinen suomalainen pelitalo Terramarque ovat yhdistyneet Housemarqueksi. Stardust tuli ulos saman vuoden syksyllä.
Maaliskuun lehdessä oli iso juttu Las Vegasin CES-messuilta, teemana PC-pelien jääminen kultakauttaan elävien konsoleitten jalkoihin. Messujen henkilögalleriaan kuuluivat nyttemmin varsin tutut naamat: Westwoodin Brett Sperry ja Mike Legg, Strike Commanderia tehnyt Erin Roberts (tuttu nyt Privateer 2:sta), entinen MicroProsen, nykyinen Interactive Magicin omistaja Wild Bill Stealey, Richard Garriot aka Lord British sekä Elvis.
1-vuotisjuhlien kunniaksi teimme historiamme ainoan julisteen Eye of Beholder III:sta.
Huhtikuun lehti kertoi, kuinka Amiga 1200 tuli pelastamaan Amigan maineen. Uutisissa puhuttiin tulevasta kovasta pelistä nimeltä Doom: sitä voi pelata nelinpelinä modeemin tai verkon välityksellä!
Kesäkuussa pyörähti sitten käyntiin Pelit-BBS, josta lisää myöhemmin. Kesäksi kannatti ostaa Pelit-lehden paitoja, kasseja ja lippiksiä.
Syksyn ensimmäisessä lehdessä Toptronicsin Petri Lehmuskoski kertoi lopettavansa Amiga-pelien maahantuonnin. "Tyypillinen Amiga-pelin ostaja on uuden koneen omistaja, joka ei vielä osaa kopioida. Nyt uusia koneita ei enää pahemmin myydä, ja sitä kautta ei mene pelejäkään", hän manasi. Seuraavassa lehdessä Commodore Finlandin Eero Walden väitti, että Amiga elää ja voi hyvin. "Amigan myyntikäyrä on pikemminkin kasvava kuin laskeva", hän ennusti.
Lukijoitten keski-ikä nousi 16,4 vuoteen. Amigan osuus laski 37 prosenttiin ja PC:n nousi 58 prosenttiin. Suosituimpia juttuja olivat edelleen peliarvostelut, vinkit sekä uutiset.
Vuoden PC-peli lukijoitten mielestä oli X-Wing, Amiga-peleistä tasapeliin nousivat Chaos Engine ja Stardust. Myös toimitus liputti Stardustin puolesta, mutta valitsi PC-peliksi Betrayal at Krondorin (jonka jatkoa odotetaan edelleen). Lehtiä ilmestyi 8 kappaletta.
1994
Leikki-iässä
Vuoden 1994 kovin sana oli tietysti Doom, jonka Kaj Laaksonen arvosteli 96 pisteen arvoiseksi ja joka moninpelinä sai TJ Talasmaalta peräti 98 pistettä. Peli sai meiltä myös lätkän, jossa varoitettiin: "Doom on täynnä graafista väkivaltaa eikä raakuutensa takia ole sopivaa pelattavaa perheen pienimmille (eli alle 15-vuotiaille, päätoim.huom.)". Väkivaltakeskustelu kävi jo tuolloin kuumana.
Kannessa luki PC, Amiga, C64/ST ja CD-ROM.
Seuraavassa lehdessä idin Jay Wilbur kertoo, kuinka he eivät pystyneet uppaamaan Doomia verkkoon, koska vapaita linjoja ei yksinkertaisesti ollut. Koko serveri kaadettiin ja heti kun linjat avattiin noin 5000 ihmistä ryntäsi hakemaan tiedostoa ja kaatoi uudelleen koko koneen. Doom oli myös ensimmäisiä pelejä, joka sai Internetissä oman keskustelualueen.
Huhtikuun lehdessä oli onnettoman newbien Iron Hogin Air Warrior -juttu. Air Warriorin Suomen valtaus ei kuitenkaan kauan kestänyt, mutta suomalaiset pilotit ovat tänä päivänä edelleen erittäin hyvin edustettuna linjoilla, ja Pelit on käsitellyt linjoilla lentämistä monien mielestä jo liikaakin.
Kesäkuun lehdessä Commodore julistettiin konkurssiin, ja ensimmäinen Tietokonepelaamisen Suomen Mestaruus -kilpailu käynnistettiin. Syyskuun lehden kannessa luki enää PC, Amiga ja CD-ROM.
Suomen Mestariksi selvisi syksyn mittaan Toni Hollming, joka sai palkinnokseen IBM PS/1:n. Lontooseen lähti Riku Koskinen (niin kuin myös Toni omalla kustannuksellaan).
Lukijoitten Vuoden PC-peli oli Doom II, Amiga-peli taas Cannon Fodder. Toimitus oli Master of Orionin kannalla, mutta samaa mieltä Cannon Fodderista. Lehtiä ilmestyi kahdeksan.
1995
Internet tulee
Vuoden alussa muutettiin ulkonäköä rauhallisempaan suuntaan hallitummalla värien käytöllä ja uudella kirjasintyypillä. Otimme myös käyttöön Hyvää-Huonoa-laatikon peliarvosteluihin, Kone kuriin -palstan ja TexSpexin.
Vuoden kovin sana oli Internet ja verkkopelaaminen. Air Warriorin jälkeen yksin lennettävät lentosimut eivät tuntuneet miltään ja VGA Planetsin myötä kähmittiin yökaudet liittolaisia etsien. VGA Planetsista tulikin toimituksessa joksikin aikaa miltei kirosana.
Maaliskuussa tasan kaksi vuotta sitten kerroimme ensimmäisen kerran Internetistä. Silloin emme vielä kertoneet webbisivuilla surffailusta vaan paljon enemmän taitoja vaativasta Unix-pohjaisesta käyttöliittymästä sekä ftp-komennoista.
Tyypillinen lukija oli noin 16-vuotias poika. PC-koneet ottivat vallan: niitä oli 79 prosenttia, Amiga-raukka oli kutistunut jo 12 prosenttiin. Äänikortti oli miltei kaikille, romppuasema 36 prosentilla ja modeemi viidenneksellä. Tästä alkoi modeemien nousu: peräti 36 prosenttia lupasi hankkia sen seuraavan vuoden aikana ja niin siinä taisi käydä.
Kannessa luki PC, CD-ROM ja Amiga. Tietokonepelaamisen Suomen Mestari oli Ville Pylvänäinen, Lontoossa kävi Jarno Laasala. Lehtiä ilmestyi 10.
Vuoden peliksi kaikki valitsivat Command & Conquerin.
1996
Vakiintunutta menoa
Viime vuoden suurin häly nousi siitä, kun vaihdoimme logon. Siinä sivussa meni huomaamatta se, että lopetimme käytännössä Amigan pelien käsittelyn, pelejäkään ei enää pahemmin ilmestynyt.
Pelit-lehden levikki nousi yli 30 000:n. Moninpelaamisesta tuli miltei itsestäänselvyys ja Internetiinkin pääsi pelaamaan. Pelit-lehti käsitteli Internet-pelaamista ensimmäisten lehtien joukossa koko maailmassa.
Vuoden toinen trendi olivat 3D-kiihdytinkortit, joita lehti käsitteli jo joulukuussa, taas ensimmäisten joukossa. Kukaan ei vain huomannut, että olisi pääjutun voinut kanteenkin pistää...
Lehtiä ilmestyi 10. Vuoden pelit olivat Command & Conquer: Red Alert ja Steel Panthers II. Vuosi huipentuu 5-vuotisjuhliin maaliskuussa.
