Wargamingilla todettiin, että tankkipelin 18 senttiä ei tunnu enää miltään. Sentit vaihtuivat tuumiksi, hellyyttävät pikkutankerot laineilla kelluviksi kymmenien tuhansien tonnien teräslinnoituksiksi.
Noin miljardi vuotta sitten väitin, että Wargamingin väistämättä toistaessa World of Tanksin veret seisauttavan menestystarinan lentskareiden ja botskien parissa, lentopelistä tulee floppi, mutta laivanupotus voi hyvinkin toimia. Warplanes floppasi, mutta en ota meriittiä, koska War Thunder osoitti että paremmin toteutettuna konsepti toimii.
Warshipsistä tuli sentään ennustamani onnistuminen, joten minä olen visionäärinen peliguru.
Seilaa seitsemän merta
Warshipsin peruskonsepti on hiilikopio Tanksista. Suunnilleen samantasoisilla laivoilla seilaavista pelaajista kasattuja matseja pelaamalla saa pelisuorituksen tasosta riippuen enemmän tai vähemmän kokemuspisteitä ja rahaa isompien ja parempien paattien hankkimiseen. Toisin kuin Tanksissa, miehistökohtaista kokemusta kerää vain kapteeni. Kippari oppii nopeamman tähtäyksen tai tehokkaamman ilmatorjunnan kaltaisia erikoistaitoja.
Uudistettu systeemi toimii ihan hyvin ja lisää mielenkiintoisia tavoitteita pelaamiseen, vaikka ei olekaan vielä tasapainossa. Laivatyypistä toiseen vaihtamisesta ei rangaista yhtä tylysti kuin tankkipelissä, mutta taitojen ansiosta kapteenit väkisinkin erikoistuvat tietyntyyppiseen kalustoon. Vaan olisihan se ollut mielenkiintoista valikoida yksilölliset taidot Iowan vajaalle kolmelletuhannelle miehistönjäsenelle.
Toistaiseksi mukana on vasta kaksi maata, Japani ja USA. Laivatyypeistä mukaan mahtuivat hävittäjät, risteilijät, taistelulaivat ja lentotukialukset. Jokaisella on selkeästi oma roolinsa: hitaat taistelulaivat runnovat vahinkoa kaukaa, vikkelät ja hankalasti havaittavat hävittäjät hiipivät jakamaan iloisia torpedoylläreitä ja risteilijät ovat erilaisia sekoituksia edellä mainittujen hyvistä ja huonoista puolista. Tanksin tykistön korvikkeena toimivat lentotukialukset pelaavat ihan omaa, hieman StarCraftia muistuttavaa peliään kylväen tuhoa ja kuolemaa Ukko Ylijumalan näkövinkkelistä.
Laivatyyppien välinen tasapaino heittelee tällä hetkellä villisti, välillä tutkimuspuussa isompi paatti onnistuu olemaan edeltäjäänsä huonompi. Lisäksi ylätierien taistelulaivat ja lentotukialukset tuntuvat olevan järjestään vastaavia risteilijöitä ja hävittäjiä kovempia tappokoneita. Tasapainotuksesta ei kannata näin tuoreessa pelissä vielä hirveästi huolestua, mutta mukana voi olla myös rakenteellisia ongelmia. Esimerkkinä isoimpien tukialusten valtavat ilma-armadat pystyvät halutessaan nollaamaan hävittäjien hiippailuun perustuvan pelityylin inhottavan tehokkaasti, mikä tekee pahimmillaan koko alustyypistä turhan oloisen.
World of Tanksin valtava menestys perustuu sen taktiseen, hitaahkoon pelikonseptiin, jossa pärjää ilman energiajuomaövereitä, eikä pelaajien eläkeikä ala kakkosella. Warships vetää hitaan pelaamisen konseptin äärimmäisyyksiin, joskaan ei onneksi ihan realistisiin mittasuhteisiin. Vaikka parinkymmenen minuutin yhteenotot ovat teoriassa vain hieman tankkipelin vastaavia pidempiä, on keskivertomatsin pituus noin kolme-neljä kertaa Tanks-matsia pidempi. Menestys perustuu vielä väkevämmin oikea-aikaisuuteen ja sijoittumiseen. Kokemuspistevaatimukset on sentään suunnilleen mitoitettu matsien pidemmän keston mukaan.
Ennakon ottaminen ja oikean maalin ampuminen oikeaan paikkaan oikeantyyppisellä a-tarvikkeella on tärkeä osa pelimekaniikkaa, mutta jo Tanksissa ajoittain ärsyttänyt noppa on entistä väkevämpi. Varsinkin taistelulaivan ärjäistessä täyslaidallisen on meininki turhan näkyvästi nollasta sataan -kimbleä, jossa arpakuutio päättää, onko lopputulos kuulien uittamista vai päättyykö kohteen matsi siihen paikkaan. Tuurilla seilaamista edistää myös todellisuudesta inspiraationsa saanut vauriomallinnus, joka palkitsee osumat arkoihin (ja paksuimmin panssaroituihin) paikkoihin poskettomalla määrällä lämää, mutta metrin vinoon menneestä kuulasta saa lähinnä osallistumispalkinnon. Pahimmillaan täyslaidallisen hajonta voi olla monta sataa metriä, mikä on aika paljon, vaikka maalitaulut ovatkin ladon seinään verrattuna melkoisia jättiläisiä.
Pelisuunnittelullisesti isoin haaste meritaistelun muuttamisessa toimintapeliksi on ilman muuta mittakaavan hanskaaminen, ja siinä Wargamingin väki on tehnyt taitavaa työtä. Teoriassa ja tähtäimen lukemien mukaan isoimmat laivat avaavat tulen melkein kolmenkymmenen kilometrin päästä, mutta eivät etäisyydet oikeasti ole likimainkaan niin pitkiä. Välillä tuntuu, että niitä olisi voinut kutistaa vielä hieman, mutta kaiken kaikkiaan hankala tasapainoilu realismin ja pelattavuuden välillä onnistuu ihailtavan hyvin.
Rankkitynnyrin pohjasakka
Hieman yllättäen isoimpia mokia on perinteiseen tukikohdan valtaamiseen perustuva peruspelimuoto. Se korostaa mittakaavan ja pelin hitaan temmon aiheuttamia ongelmia vähänkin tasaisempien mittelöiden päättyessä rasittavalla varmuudella tasuriin. Ratkaisu on onneksi helppo, sillä muut pelimuodot toimivat paljon paremmin ja niissä on ihan riittävästi vaihtelua ilman epäonnistunutta standardimoodiakin.
Sille ei mahda mitään, että valtamerilaivat ovat ketteriä kuin valtamerilaivat, vaikka realismista tingittäisiin paljonkin. Myös niiden luontainen toimintaympäristö on tasaisempaa ja piirteettömämpää kuin Etelä-Pohojammaa, jossa hidastustöyssyilläkin on nimi ja korkeuskäyrä kartassa. Hävittäjillä suhaaminen on sentään melko vauhdikasta ja kartat yhtä lukuun ottamatta täynnä tiheää saaristoa, mutta yksittäisten laivojen yhteenotot jäävät siitä huolimatta taktisesti köyhemmiksi kuin tankkiväännöissä. Kun tähän yhdistää villiintyneen satunnaisgeneraattorin, on lopputulos ajoittain hieman turhauttavaakin junnausta.
Turhautumista ei helpota, että hidastempoisessa pelissä pahin mahdollinen tonttulaumakin sinnittelee helposti pidempään kuin tankkipelin matsi kestää, vaikka meininki olisi alusta alkaen hidastetun autokolarin seuraamista. Toisaalta laivapelin strateginen puoli tuntuu köyhemmältä kuin tankkipelin vastaava. Toimivin strategia tuntuu olevan yhdessä lössissä liikkuminen ja tulivoiman keskittäminen. Maaston hyödyntäminen on sen yksinkertaisuudesta johtuen luonnollisesti pienemmässä roolissa kuin tankeilla ajeltaessa.
Varsinaisia tiimipelimuotoja ei Warshipsissä vielä ole, joten strategisen ulottuvuuden kunnollinen arviointi on vaikeaa. Wargaming nykäisi kuitenkin taikahatustaan todellisen suklaamunia sarjatulella pommittavan pääsiäispupun ranked-pelimuodolla, jossa pelaajat vähitellen jakautuvat taitotasojensa mukaisiin ryhmiin ottamaan matsia keskenään. Eihän tätä ole rukoiltukaan kuin Tanksin julkaisusta asti. Menossa on vasta rankedin ensimmäinen, testiksi tarkoitettu pilottikausi eikä simppeliä viritystä voi vielä väittää kovin valmiiksi, mutta potentiaalia pelimuodossa on hurjasti ja se voi toimiessaan nostaa Wargamingin molemmat sotapelit (Warplanesia ei lasketa) ihan uudelle tasolle.
Periaatteessa Rankedin ylin taso voisi olla hyvä keino arvioida pelin strategista puolta, mutta systeemissä on selvä vika, jonka ansiosta jumitan ruokaketjun alimpien portaiden matseissa. Niissä tiimit keskittyvät juomaan suolavettä ja vetämään kilpaa tulppaa omasta veneestä, joten se siitä taktikoinnista. Sekin on ongelma, että pelin populaatio ei vielä näin pian julkaisun jälkeen oikein riitä rankedin kaltaiseen jaotteluun.
Kaikki inkkarit kanoottiin
Wargaming-peliksi mukana on miellyttävän vähän täysin keksittyjä vekottimia, evoluution kruununa paistattelee Yamaton ja Des Moinesin kaltaisia ihan oikeasti olemassa olleita laivoja sekä Montanan tapaisia paperifantasioitakin, joita melkein aiottiin oikeastikin rakentaa.
Molemmilla osapuolilla on vielä vähän tulevaisuusvaraa rinnakkaisia teknologiapuita ajatellen, mutta siitä eteenpäin pelin laajentaminen on kinkkistä, jopa Ison-Britannian kaltaisten merellisten suurvaltojen kohdalla joudutaan luultavasti turvautumaan epäkiinnostaviin mielikuvituskanootteihin teknologiapuiden isoimpien oksien täyttämiseksi. Edes maailmansotien jälkeiseen kalustoon turvautuminen tankkipelin tapaan ei oikein auta, sillä koko merisodankäynti mullistui täysin vuosisadan puolivälin jälkeen lentokoneiden, ohjusten ja ydinsukellusveneiden aikakaudella.
Kunnon laivasotapeleistä on huutava pula. Vaikka Warships onkin puhtaasti toimintapeli, saavat kaikki teräskolossien jättitykkien jylystä innostuvat taatusti kiksejä Wargamingin näkemyksestä. Audiovisuaalinen suunnittelu ei valitettavasti osu ihan nappiin, vaikka yritystä onkin. Ulkonäöltään Warships on Tanksin tapaan ihan jees, mutta tuikitärkeässä äänimaailmassa jää paljon potentiaalia käyttämättä. Erityisesti kauempana pauhaavan tykistön jyly on turhan aneemista, mutta kenen mielestä taistelulaivan kylkeä auki repivän torpedo-osuman ääni on vaimea ”plonk”?
Modaajat oletettavasti syöksyvät apuun ennemmin tai myöhemmin, erilaisia käyttöliittymämuokkauksia on jo nyt melkoinen valikoima ja Tanksin tapaan laivapelikin kehittynee jatkuvasti vuosien varrella. Kokonaisuutena World of Warships on onnistunut toiminnallinen ja yksinkertaistettu näkemys viime vuosisadan alkupuoliskon laivastosodankäynnistä.
Warships välttää hyvin ilmaispelien pahimmat sudenkuopat, oikealla rahalla ostetaan lähinnä mukavuutta ja vauhtia etenemiseen, menestys on kiinni omista taidoista. Tai tuurista ja tiimikavereista, mitä nyt kukin haluaa syyttää, mutta ei lompakosta. Peli on viimeistä piirtoa myöten tutun ja turvallisen tuntuinen, peruslaadukas Wargaming-tuote hyvässä ja pahassa. Ainesta pelissä on vaikka mihin varsinkin, jos kehitystyö jatkuu Tanksin malliin pitkälle tulevaisuuteen.
Warships ei ole Tanksin kaltainen yleismaailmallinen menestysresepti, enkä uskalla luvata tälle samanlaista kestoimua, megasuosiota tai Vauva-foorumin AV-mammojen vihamyrskyä. Vähänkin aiheesta kiinnostuneelle merisota on koukuttavaa hupia. Warships on pelinä niin onnistunut, että ehkä se kuitenkin levittää merisodan ilosanomaa koko kansalle, jopa mahdollisesti avaa markkinoita simuhtavammillekin laivasotapeleille.
World of Warships
Arvosteltu: PC
Wargaming.net
Versio: 0.5.0
Minimi: Windows XP+, 2GB RAM (suositus 4GB), CPU intel core i3m / Core 2 Quad, GPU GT8800 / HD 4000 / AMD 4650+, 3GB kovalevyä
Testattu: i7/2600K@4.2GHz, 16GB RAM, 980GTX ti, Windows 7 Ultimate 64
Moninpeli: Vain ja ainoastaan
Muuta: Ladattavissa osoitteessa worldofwarships.eu
Ikäraja: Ei tiedossa
84
