Versio: 1.0.5
Testattu: Intel i7 2600k (3,4 GHz), 8 Gt, GeForce GTX780, Windows 7 64bit
Minimi: Windows XP/Vista/7/8/8.1 (64-bit), Intel Core 2 Duo 3.0Ghz, 4Gb muistia, DirectX 9.0c -kortti (Nvidia GeForce GTX 260 tai ATI Radeon HD 5670), 4Gb kovalevytilaa, internet-yhteys.
Moninpeli: Ei
Ikäraja: 3
Joskus sattuma saa aikaan paremman lopputuloksen kuin huolellisinkaan suunnitelma. Kaupunkirakentelupeli Cities: Skylines nousi yhdessä päivässä hitiksi, eikä vähiten kilpailijoiden ansiosta.
Tamperelainen Colossal Order teki kaupunkirakennussimulaatiota, vaikka samasta yleisöstä kisasi jo kaksi suurempaa yrittäjää. Ensin EA epäonnistui SimCity-modernisoinnissaan. Pelin pieni mittakaava, nettiyhteysvaatimus ja jatkuvat yhteysongelmat ärsyttivät yleisöä. Helmikuussa Focus Interactiven julkaisema Cities XXL taas kierrätti liikaa sarjan edellisen osan materiaalia ja oli silti pelikelvottoman buginen.
Kilpailu yllättäen kasvatti Cities Skylinesin odotusarvoa, joten suomalaistiimi ei halunnut toistaa vastustajien virheitä, esimerkiksi kartasta tehtiin mahdollisimman suuri. Skylines alkaa saman kokoisena kuin Simcity eli neljän neliökilometrin tontilla, mutta pelatessa saa rakennusalan kasvatettua 36 neliökilometriin.
Me kaikki kotikaavoittajat muistamme, kuinka Simcity tarvitsi supertietokoneiden pilveä pyörittämään ”yksityiskohtaista” simulaatiotaan. Eivät tainneet Colossal Orderin ohjelmoijat juttuja lukea, koska Skylines pyörii sulavasti peruspöytäkoneella. Pelimoottorin rajat tulevat vastaan vasta 100 neliökilometriin modatulla kartalla.
Seksi ja seutukaava
Cities: Skylines lainaa Simcityistä tuttua kaupunkirakentelukaavaa, lisää konseptiin Colossal Order -tiimin erikoisvahvuuden eli joukkoliikennesimulaation, ja heittää kourallisen uutta ehtaa innovaatiota. Pelaaja huolehtii kaupunkinsa suurista linjoista. Simulaatio muuttaa kaavoitusratkaisut eläväksi, reagoivaksi maailmaksi. Jokaisella kaupunkilaisella on koti, harrastukset ja mahdollinen työ/opiskelupaikka, jonne matka käy nopeinta reittiä.
Oma kylä nousee moottoritien lähistölle, jonne kaavoitan asutus-, kauppa- ja teollisuusalueet. Vedän rakennuksille sähkölinjat, vesijohdot ja viemärit. Sähköntuotantoa varten kaupunkiin rakennetaan voimala. Asukasmäärän kasvaessa tehtävät monipuolistuvat, jolloin järjestetään jo sairaanhoitopiiri-, jätehuolto- ja koululaitokset, joita väki vaatii uuteen kotikaupunkiinsa, ennen kuin ehtivät muuttolaatikoitaan purkaa.
Jos ei aio säätää verotusta ja palveluiden budjettia tasapainoon, kaupungin pitää jatkuvasti kasvaa. Jos asukkaat ovat onnellisia, asuinrakennukset päivittyvät parempiin, mikä tuo kassaan enemmän verorahoja. Peli viestii värikoodien, karttasymbolien ja rakennustietojen avulla ongelmista. Teollisuus etsii liukuhihnalle kouluttamatonta rahvasta, toimistot ja kauppa sen sijaan hyötyvät koulutetusta väestä. Tasapainoa on vaikea saavuttaa, sillä teollisuus tarvitsee tavaroilleen varakkaita ostajia, mutta kaupat kaipaavat tehtaista roinaa myydäkseen.
Muistoissa Monrepos
Bussi-, juna- ja metroverkosto toimii joukkoliikennesimulaatio Cities in Motionista tutulla, mutta yksinkertaistetulla kaavalla ilman aikataulujen, varikoiden ja kulkuneuvojen kanssa säätämistä. Laivoilla ja lentokoneilla saa turismia kasvuun, jos kaupungista löytyy kiinnostavaa nähtävää kuten oopperatalo, stadion ja kauniita puistoja. Turisteja houkuttelevia erikoisrakennuksia avautuu pieniä haasteita suorittamalla.
Teollisuus ja kaupankäynti vaativat logistiikkaa, mikä tuo rekkoja kaduille tukkeeksi. Jotta raskas liikenne ja ekaluokkalaiset eivät törmäile keskenään, kaupunkiin voi määrätä esimerkiksi tietyt asuinalueet kielletyiksi raskaalta liikenteeltä. Korttelinatsien iloksi asetuksissa löytyvät myös keinot sähkön ja muiden resurssien säätelyyn, koirien kieltämiseen ja kaiken kivan verottamiseen.
Pelimaailma reagoi hienosti tapahtumiin. Kartan resurssit vaikuttavat siihen, millaista teollisuutta kaupunkiin nousee. Esimerkiksi metsän keskellä tehtaat näyttävät kotoisalta saha- ja paperiteollisuudelta. Rekat rahtaavat öljyä, kivihiiltä ja muita raaka-aineita juna-asemille, satamiin tai suoraan voimalaan poltto-aineeksi. Kaupungin liikenne ja ihmismassat liikkuvat kaupungissa kiehtovan aidon oloisesti. Ihmettelin vain donitsipakujen valtavaa määrää.
Vesistöissä huomioidaan jopa virtaus, mikä kannattaa muistaa silloin kun sijoittaa vedenotto- ja viemäriputkia. Jos juomavesi otetaan viemäreiden alajuoksulta, kaupunkilaiset alkavat valittaa oudosta mausta.
Vesi elää hydrodynaamisesti, esimerkiksi joki saattaa huonolla tuurilla tulvia kaupunkiin. Kosket pystyy patoamaan ja muuttamaan sähköksi. Ilkeä kaupunginjohtaja pumppaa padotun alueen kuivaksi, rakentaa tilalle lähiön ja laskee lokavedet kaiken päälle.
We're on a road to nowhere
Peli paranee kaupungin kasvaessa, sillä minusta hauskinta on tieverkoston suunnittelu. Kaupungin laajentuessa pääväyliä on pakko laajentaa ja osa kaduista kannattaa muuttaa yksisuuntaisiksi tai viihtyvyyttä parantaviksi bulevardeiksi.
Aloittelija rakentaa kaupunkinsa usein liian tiheäksi, mutta onneksi laitoksia voi siirtää mielensä mukaan. Siirtohommissa väkiluku saattaa hetkellisesti pudota, jolloin budjetti karkaa helposti miinukselle. Ruuhkaisiin risteyksiin auttaa parhaiten yksisuuntaisuuden lisääminen. Samoin liikenneympyrät ovat mainio apu liikenteen sujuvuuteen.
Väkimäärän räjähtäessä käsiin on kaupunkiin pakko rakentaa kehäteitä kortteleita halkomaan. Pelisysteemi ei (vielä) tunne tunneleita, eikä metroakaan voi rakentaa eri tasoihin, mutta tiet voi rakentaa useampaan tasoon. Jalankulkijoita varten voi pystyttää omat kävelytiet- ja sillat. Jos tilaa ei ole puistoille, voi teiden reunuksiin istuttaa puita ja nurmikkoa, mikä vähentää myös melusaastetta. Jäin kaipaamaan vain mahdollisuutta lisätä suojateitä, bussikaistoja ja parkkialueita.
Vähemmän SimShity
Pieni budjetti ei juuri näy pelissä, mutta kuuluu niukassa soundtrackissä, joka tuntuu Hearts of Iron -pelien ylijäämäkamalta. Esmes viemäriputket vedetään mahtipontisesti jylläävien jousien ja torvien säestyksellä, joten odotin kylmä hiki ahterissa, että Stalinin armeija vyöryy hetkenä minä hyvänsä kaupungin rajan yli. Kevytmielisestä ksylofonitunnelmoinnista ei ole tietoakaan.
Vaikka julkaisija Paradox lisää peliin maksullista ja ilmaista lisäsisältöä, Skylines on hyvin avoin modaamiselle. Karttoja, valmiita kaupunkeja, liittymiä, lisärakennuksia ja jopa uusia pelillisiä ominaisuuksia saa asennettua Steam Workshopista napin painalluksella. Valtaosa modeista on pelkkiä variaatioita alkuperäisistä grafiikoista, sillä modieditorilla tekee pelin objekteista nopeasti uusia rakennuksia.
Workshopin helminä löytyvät GTA V:n Los Santos -kaupunki ja Maxiksen ex-artistin hiilivoimala (Gula’s Coal Power Plant 01). Hyödyllisin modi on kahdensuuntaisen kadunpätkän yhdensuuntaiseksi muuntava nappi. Pelissä ei vielä ole katastrofeja, mutta modirintamalla on jo tekeillä muun muassa lentävien lautasten hyökkäys.
Jotain uutta, vanhaa, lainattua ja sinivalkoista
Toisin kuin kilpailijansa, Cities Skylines oli jo julkaisupäivänä erittäin hyvällä ja vakaalla mallilla. Pikkuvirheenä rakennukset vievät saman verran sähköä, oli kyseessä sitten pieni omakotitalo tai pilvenpiirtäjä. Alkupelissä huvitti, kun piti pystyttää jo toinen hiilivoimala, vaikka kaupungissa oli asukkaita vasta parituhatta. Hauskin näkemäni bugi oli maan päällä surffaillut, kaoottisesti kallisteleva matkustajalaiva. Kerran kaupunkini hukkui jätteisiin, koska roskakuskiarmeija jäi ajamaan korttelirallia yhteen liikenneympyrään.
Aika näyttää, miten peli lopulta laajenee ja viilautuu. On helppo ennustaa, että pelistä irtoaa iloa vuosiksi, sillä jo nyt lisämateriaalia putoilee vauhdilla ajan Steamiin ja viralliset päivitykset ovat vasta edessä.
Jo nyt kyseessä on paras kaupunkirakentelupeli sitten Simcity 4:n. Onneksi pelaava kansa on sen myös huomannut, sillä Skylines rikkoi julkaisupäivänään Paradoxin myyntiennätykset ja saavutti viikossa 500 000 kappaleen myynnin.
Tampereella osataan kaupunkisuunnittelu. Suomen hienoin katu on Hämeenkatu, ja maailman hienoin katupeli on Skylines.
91
