Ihmiseltä lähtee henki yllättävän helposti, joskus jopa aivan vahingossa. Mutta aina välillä paikalle on tilattava alan ammattilainen. Tappajalinjaa ei amiksesta löydy, mutta aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja, joista oppinsa voi ammentaa. Kirjastojen lainatuinta materiaalia ovatkin dekkarit ja poliisiromaanit. Sekä tietysti sarjakuvat: Tappaja, Osat 1–3 – uusi sarjakuvakirja – nousee taatusti tällä hetkellä lainauslistoilla kohisten.
Osa 1: Pitkä odotus
Eurooppalainen sarjakuva on ollut viime aikoina mangan ja amerikkalaisen supersankarisarjakuvan katveessa, ainakin täällä Suomessa. Pieni Apollo-kustantamo on tehnyt suuren kulttuuriteon tuodessaan muilta kustantajilta kesken jääneitä sarjoja uudelleen saataville (Comanche, Alix), mutta on Apollolla uuttakin. Jacamon & Matz -parivaljakon Tappaja on näistä tuorein.
Tappajan tarina on monesta muusta yhteydestä tuttu: Yksinäinen mies istuu autiossa huoneessa ikkunan ääressä kiikaritähtäimellä varustettuun kivääriin nojaten ja miettii syntyjä syviä. Edessä on tappotyö, mutta ensin pitää saada sille moraalinen oikeutus. Ammatin valo- ja varjopuolia pohditaan tyyliin: ”En kärsi ruuhka-ajoista enkä laahusta toimistoon joka päivä” samalla kun tapahtumat vyöryvät kohti loppua, jota tuskin voi sanoa onnelliseksi. Vaikka työ tuleekin tehdyksi. Ammattitaidolla.
Osa 2: Noidankehä
Apollon Tappaja-kirja kantaa kummallista, kuivaa alaotsikkoa: Osat 1–3. Näin nimetään yleensä kirjat, joihin kootaan jo aiemmin miljoona kertaa julkaistut jutut – Aku Ankan kootut tai Viivi ja Wagner -kirjasto, osat X ja Y. Mutta kun kyseessä on Suomen-ensi-ilta ja ennestään täällä täysin tuntematon sarja, nimi tuntuu oudolta.
Onneksi sisältö on toista maata. Erityisesti sarjan piirrosjälki ja varsinkin väritys ovat mehukkaita. Itse tarina ei isosti yllätä ja siitä on olemassa maailmankirjallisuudessa parempiakin versioita, kuten esimerkiksi kaikilla mahdollisilla dekkaripalkinnoilla palkitun amerikkalaiskirjailija Lawrence Blockin Hit Man -sarja (Hit Man, Hit List, Hit Parade, Hit and Run), jossa Keller-niminen palkkatappaja tekee työtään ja työhönsä kyllästyttyään yrittää vetäytyä hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle.
Selvin ero näillä kahdella sarjalla on siinä, että Blockin Hit Man -kirjoja lukiessa tulee asettuneeksi kuin huomaamattaan tappajan puolelle ja toivoo tämän onnistuvan, mitä ikinä hän tekeekin. Sen sijaan Jacamonin ja Matzin Tappaja pysyy loppuun asti etäisenä ja vastenmielisenäkin. Se tuskin on tällaisessa viihdekirjallisuudessa tarkoitus.
Tappaja-sarjaa on Ranskassa julkaistu jo useampi albumi, joten myös osia 4–6 voi hyvällä syyllä odotella suomeksi. Odotusaikana voi toki keksiä parempaakin tekemistä – Amiksen kursseilta löytyy esimerkiksi autonasennusta.
Osa 3: Velka
Jacamon & Matz: Tappaja, Osat 1–3, Apollo 2010, 184 sivua, noin 24 euroa.
