Arvostelu on luettavissa Pelit.fi:ssä 3.9.2008.
Uskokaa pois, suihkuhävittäjän lentäminen on ihan helppoa!
Olen pahoillani, lentosimulaattorien harrastajat, tällä sivulla ei ole teille mitään nähtävää. Nyt ei ole kyse vakavasta lentosimulaatiosta, vaan huipputeknisellä hävittäjäpornolla kuorrutetusta räiskintäpelistä. Realismi jää kiitoradan laidalle vilkuttamaan, kun Tom Clancyn sotahaukat nousevat siivilleen.
Näissä karkeloissa pärjää olemattomallakin lentotaidolla, sillä avustetussa ohjausmoodissa konetta ei saa edes sakkaamaan. Mikä totuuden tavoittelussa hävitään, saadaan takaisin julmetun komeana toteutuksena. Tom Clancy’s Hawx ei ehkä tunnu oikealta lentämiseltä, mutta se piru vieköön näyttää sellaiselta!
Parisataa ohjusta
Hawxin vertaaminen oikeisiin lentosimulaattoreihin on loppujen lopuksi äärimmäisen turhaa, sillä sen esikuvat ovat jossain aivan muualla.
Tom Clancy -kytköstään lukuun ottamatta Hawx on kuin ilmetty kopio japanilaisista Ace Combat -lentoräiskintäpeleistä. Resepti on täsmälleen sama: otetaan huippumoderni hävittäjäkone (Eurofighter, F-22 Raptor, Su-47 tai vastaava), isketään sen siipien alle monikymmenkertainen ohjuslasti ja syöksytään jälkipoltin täysillä ampumaan pienen maan ilmavoimien verran viholliskoneita alas. Vihollista ei tarvitse edes etsiä, sillä seuraava viholliskoneiden muodostelma saapuu luultavasti kimppuusi välinäytöksen saattelemana. Jos olet nopea, ehdit ilmataistelun lomassa pommittaa maakohteita.
Yhden tehtävän otannan perusteella Hawx ja Ace Combat voisivat olla veljeksiä. Samankaltaisuus hipoisi suoranaista plagiarismia, elleivät Ace Combatin taistelut tapahtuisi niin todellisuudesta vieraassa mielikuvitusmaailmassa. Tom Clancy -pelin sekava ja epäuskottava juoni tuntuu lähes siedettävältä, kun vertailukohtana on siirappinen anime-melodraama ja elämää suuremmat tuomiopäivänaseet.
Hawxin esittämässä uhkakuvassa turvallisuusalan yhtiöistä kasvaa vuoteen 2012 mennessä niin merkittäviä pelureita, että ne ryhtyvät vuokraamaan omia ilmavoimiaan sotaakäyville valtioille. Näissä merkeissä sitten lennetään Brasilian, Afganistanin ja Afrikan taivailla. Lähtökohdat ovat ihan kutkuttavat, kunpa vain Tom Clancy -peleihin olisi viimein opittu käsikirjoittamaan juonenkäänteitä, joista välittäisin edes paskan vertaa. Julmaa puhetta, mutta se tulee suoraan sydämestä.
Aviaattorilasit vinossa
Jokaisella uudella pelillä on hyvä olla ainakin yksi oma idea, ja Tom Clancy’s Hawxissa se on tietokoneavusteinen ilmataistelu, Enhanced Reality System. Kyse on muustakin kuin taitavasti naamioidusta autopilotista, sillä systeemi näyttää vasta-alkajille kädestä pitäen, kuinka hävittäjää kuuluu lentää.
Enhanced Reality System on kuin tutoriaali keskellä tositoimintaa. Se piirtää ruudulle spagettimaisia nauhoja, jotka esittävät reaaliajassa laskettuja suuntavektoreita ja kohtaamiskursseja. Opastusta noudattamalla kokemattominkin sunnuntaipilotti löytää itsensä viholliskoneen kello kutosesta tai syöksypommittamasta pilvenpiirtäjien katveeseen parkkeerattua panssarikolonnaa.
Vaikka Hawxissa voi lentää myös ilman apupyöriä, kyse on silti vain arcade-räiskinnästä. Omaan siipeen räjähtävä ilmataisteluohjus saattaa vähän täräyttää ruutua, mutta matkaa se ei vielä katkaise. En olisi uskonut, että löytäisin näin lennokasta meininkiä pelistä, jonka puikoissa istuu tosikkomainen Tom Clancy. Suoraan sanottuna epäilen, ettei tällainen hömppä uppoa Clancy-yleisöön sitten yhtään. Itse kyllä tykkäsin, mutta olenkin tuore Ace Combat -käännynnäinen.
