Tom Clancy's Splinter Cell: Double Agent - Vihollisen leivissä
PC, Xbox, Xbox 360, PS2, GameCube, PSP
Sam Fisherin uusin seikkailu on niin jännittävä, että tukkakin lähtee päästä.
Kolmen vuoden ikään ehtinyt Splinter Cell -pelisarja venähtää keväällä neljän osan mittaiseksi. Uusi Tom Clancy's Splinter Cell: Double Agent ei kuitenkaan ole samaa vanhaa hiiviskelyä, sillä tällä kertaa päähenkilö Sam Fisher murretaan ja palasista rakennetaan hänelle kokonaan uusi henkilöllisyys. Hänestä tehdään valeterroristi ja kaksoisagentti.
Fisherin maailma on sekaisin, koska hänen tyttärensä on kuollut rattijuopon uhrina. Fisher ajautuu syvään masennukseen ja hänet vedetään pois Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusjärjestön NSA:n aktiivipalveluksesta. Depressiivinen Fisher haluaa takaisin kentälle, mihin tahansa tehtävään. Sitkeän anelun jälkeen hänet määrätään soluttautumaan epämääräiseen John Brownin armeijaan, jonka johtohahmo Jamie Washington on juuri tuomittu vankilaan. Fisher saa tehdä Washingtonille seuraa.
Entiselle huippuagentille rakennetaan valehenkilöllisyys Amerikan pelätyimpänä pankkiryöstäjänä. Peitetarinan uskottavuutta lisää se, että pankkiryöstäjä-Fisher lavastetaan kahdentoista sivullisen ja kolmen poliisin surmaajaksi. Ryöstöputken päätteeksi hänet tuomitaan kärsimään 11-kertaista elinkautista Ellsworthin vankilaan - Jamie Washingtonin sellitoveriksi.
Fisher voittaa Washingtonin luottamuksen yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla: auttamalla hänet pakoon. Tie John Brownin armeijaan on auki.
Agentista terroristiksi
Ubi Soft turvautuu Splinter Cell: Double Agentissa uudentyyppiseen juonikuvioon. Fisher on tällä kertaa mies kahden maailman - terrorismin ja kansallisen turvallisuuden - välimaastossa. Kun John Brownin armeijan höyrypäät haluavat sanojen sijaan tekoja, onko Fisherista uhraamaan periaatteensa suurempaa tarkoitusta varten?
Pelaaja joutuu kiperän valinnan eteen, kun Fisheriä yllytetään tappamaan vankilapaossa avustanut helikopterilentäjä. Henkeään anelevan miehen voi jättää henkiin, mutta se ruokkii välittömästi terroristien epäluuloja. Mitä enemmän Fisheriä epäillään, sitä vaikeampi hänen on vakoilla terroristien puuhia. Valinnat kasaantuvat pelin loppua kohden useiksi loppuratkaisuiksi. Niistä yksi on selvästi muita synkempi.
John Brownin armeijassa Fisher saa jokaiseen tehtävään kaksi tavoitetta, toisen terroristeilta, toisen NSA:lta. Niiden yhteensovittaminen saattaa olla hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Tehtävistä on selviydyttävä niillä varusteilla, mitä John Brownin armeijalta löytyy. Ne ovat parhaimmillaankin vain köyhän miehen versioita NSA:n huipputekniikasta.
Splinter Celliin erottamattomasti liitetyt pimeänäkökakkulat ja muut Tom Clancyn märät unelmat ovat mukana vain parissa erikoistehtävässä.
Kongon kingi
Double Agentin tehtäviin on lisätty yhteistyöelementtejä, jotka ovat tuttuja edellisen Splinter Cellin moninpelistä. Esimerkiksi vankilapaon aikana Fisherin ja Washingtonin on kerran jos toisenkin autettava toisiaan kapuamaan esteiden yli. Paon näyttävyyttä lisää, että se tapahtuu keskellä vankilakapinan kaaosta.
Perinteisempää hiiviskelymeininkiä koetaan Shanghain korkeimman pilvenpiirtäjän huipulla, josta Fisher laskeutuu köyttä pitkin salakuuntelemaan terroristijohtajien neuvonpitoa. Näkymä satojen metrien korkeudesta öiseen kaupunkiin on huikea, eikä yksityiskohdissa, kuten kaduilla liikkuvista autoista, ole säästelty.
Jos korkeanpaikankammo ei vielä pilvenpiirtäjässä iskenyt, niin kaksoisagenttina hypätään myös laskuvarjolla napajäätikölle. Hypyn aikana Fisher temppuilee ilmassa kuin mikäkin tonihaukka.
Double Agentissa on yksi kunnollinen rytinätehtävä, joka sijoittuu sisällissodan runteleman Kongon pääkaupunkiin Kinshasaan. Kenttä on valtavan kokoinen ja täynnä keskenään sotivia joukkoja. Kaupungista pakeneva Fisher ei ole elementissään, sillä tehtävä osuu keskelle kirkasta päivää.
Missä on miekka?
Double Agentista tehdään käytännössä kaksi eri versiota, hienompi PC:lle ja Xbox 360:lle ja karsitumpi vanhan sukupolven konsoleille ja PSP:lle. Pääpiirteiltään pelit ovat identtisiä, erot näkyvät kohtausten mittakaavassa. Vanha sukupolvi ei esimerkiksi veny vankilakapinassa mellakoimaan 40-50 vangin voimalla.
Tom Clancy's Splinter Cell: Double Agentissa on lupausta. Sen juoniasetelma vaikuttaa selvästi aiempien osien teennäistä Clancy-geopolitiikkaa mielenkiintoisemmalta. Vähemmän lupaavaa on, että Double Agentia ei kehitä Ubi Softin huipputiimi Montrealissa, vaan muita Splinter Cellejä heikomman Pandora Tomorrow’n kyhännyt Ubi Soft Shanghai.
Sitä ei käy kieltäminen, ettei Shanghain porukoilla olisi visuaalista silmää, mutta varsinaiseen pelilliseen sisältöön he eivät tunnu löytäneen uusia koukkuja. Chaos Theoryn äärimmäisen viileä puukko ei saa kaverikseen mitään läheskään yhtä säväyttävää.
