Final Fantasy VIII on sarjan paras peli. Perustelut:

 

Square Enixin lippulaivasarja Final Fantasy on tätä kirjoittaessa saavuttamassa jo viidettätoista osaansa. Vaikka yleisen mielipiteen mukaan sarjan taso on lähivuosina laskenut, sen jokainen teos on onnistunut keräämään ympärilleen sankan kannattajakunnan. Sen vuoksi fanien keskuudessa käydäänkin kiivasta keskustelua sarjan parhaan pelin tittelistä. Ajattelin asian tiimoilta sohaista muurahaispesää ja ilmaista oman mielipiteeni aiheesta.

Final Fantasy VIII julkaistiin vuonna 1999 alkuperäiselle PlayStationille. Jokaista sarjan peliä pelanneena olen lopulta tullut siihen tulokseen, että juuri tämä kahdeksas osa on kaikista onnistunein kokonaisuus. Tässä perustelut (sisältää juonipaljastuksia):

1.Teemoitus on onnistunut

Monen vanhan parran mielestä Final Fantasyn pitäisi sijoittua keskiaikaa muistuttavaan miekan ja magian maailmaan. Sarja alkoi kuitenkin jo kuudennen osansa myötä ottaa askelia modernimpaan suuntaan ja saavutti huippunsa FFVIII:ssa. Autot, junat ja maihinnousualukset ovat arkipäivää, kuten myös televisiot, leijulaudat ja tuliaseet. Siitä huolimatta mukana on juuri tarpeeksi loitsintaa, mystisiä kutsuhirviöitä ja muinaisia raunioita, että menosta ei tule arkista. Juuri tämä irtiotto perinteisestä fantasiasta tekee ympäristöistä mielenkiintoisia, monipuolisia ja yllättäviä.

2. Upeat välianimaatiot

Työstäessään FFVIII:aa superkalliin Spirits Within-elokuvan rinnalla Squaresoftin animaattorit saivat aikaiseksi ehkä sarjan mieleenpainuvimmat välianimaatiot, jotka ovat kilpailukykyisiä vielä tänäkin päivänä. Lisäksi ne on integroitu useasti itse pelitapahtumiin niin tiiviisti, että pelaaja ei suinkaan vain tapita ruutua passiivisena, vaan ote on huomattavasti osallistuvampi. Hyvinä esimerkkeinä Timberin junakaappaus ja Gardenien taistelu.

3. Kokonainen tarina

Saattaa hyvinkin olla, että FFVIII:n tarina ei aukea kokonaisuudessaan ensimmäisellä pelikerralla. Kasvukipujen ja rakkausteeman alla kyseessä on nimittäin ennen kaikkea aikamatkustustarina, jossa predestinaatio on vahvasti läsnä. Loppuratkaisun jälkeen teos ei tarvitse minkäänlaista jatko- tai esiosaa, vaan seikkailu seisoo omilla jaloillaan. Myös pelin maailman historiallisessa loressa ja hahmojen välisissä suhteissa on paljon mihin upottaa hampaansa. Kaikkia vastauksia, kuten Squallin vanhempien henkilöllisyyttä, ei hierota naamaan.

4. Musiikki on mahtavaa

Musiikillinen mieltymys on toki makuasia, mutta Final Fantasy VIII:n soundtrackin meriittejä on paha mennä kieltämään. Jo aloitusanimaation mahtipontinen Liberi Fatali kertoo, että nyt mennään kovilla panoksilla. Lähes jokainen kappale on mieleenpainuva ja vaikka mukana onkin muutama remix Balamb Gardenista ja Eyes On Mesta, mennään yleisesti ottaen hyvin vaihtelevalla tasolla. Omat tärppini ovat The Landing, The Man With The Machine Gun ja Compression Of Time.

5. Mielenkiintoinen tasosysteemi

Useimmissa japanilaisissa roolipeleissä, myös suurimmassa osassa Final Fantasy-sarjaa, tulevia taistoja saa helpotettua, kunhan pysähtyy keräämään hahmoilleen lisää kokemusta. FFVIII:ssä viholliset sen sijaan kasvattavat tasojaan pelaajan mukana. Hirmut siis käyvät pidemmän päälle voimakkaammiksi, mutta toisaalta tarjoavat harvinaisempaa tavaraa kukistuttuaan. Pelaajan täytyy siis miettiä kehittyessään vaakakupeissa aspektin hyötyjä ja haittoja.

6. Junctiointi on hupaa

Vielä tasosysteemiäkin enemmän hahmojen vahvuuksiin ja kykyihin vaikuttaa Junction-järjestelmä, jossa Guardian Force-kutsuhirviöiden avulla eri atribuutteihin liitetään loitsuja ja näin kohotetaan niiden arvoja. Loitsuja saa taas anastamalla viholliselta, uuttamalla Draw-pisteistä maailmankartalla tai muuntamalla tavaroista. Järjestelmä voi aluksi olla melkoista hepreaa, mutta kun homman oppii, paljastuu junctiointi yhdeksi koko sarjan vapaimmista hahmonkehitystyökaluista. Lisäksi toiminto on tärkeä osa tarinaa, kun monissa muissa Final Fantasyissä taas vain ostat jonkin uuden varusteen ja opit sen myötä uusia kykyjä ilman sen kummempia selittelyjä.

7. Taisteluissa on säpinää

Final Fantasy-sarjassa perinteinen tekstikomennoilla käytävä taistelu menee usein odotteluksi. Onneksi FFVIII:ssä Limit Breakeissa näppäillään erilaisia komboja, vedetään liipasimesta oikeaan aikaan ja etsitään tilanteeseen sopivaa loitsu useammasta vaihtoehdosta. Guardian Forcetkaan eivät ole vain tylsiä välianimaatioita, vaan Boost-abilityn ansiosta niiden tehoa voi kohottaa koko hyökkäyksen lataamisen ajan. Osallistuvampaa otetta sarjassa on yritetty vasta FFXIII:n myötä ja sekin meni pelkäksi Auto-Battlen hakkaamiseksi.

8. Triple Triad

Onko yhdessäkään sarjan pelissä yhtä koukuttavaa ja palkitsevaa minipeliä, kuin FFVIII:n Triple Triad keräilykortit? Konsepti on yksinkertainen, mutta mukana on tarpeeksi erilaisia sääntöjä alueiden välillä, että homma pysyy kiinnostavana. Harvinaisten korttien muuttaminen tavaroiksi tarjoaa äärimmäisen voimakkaita junctiointimahdollisuuksia ja tarpeeksi harrastettuna suorastaan rikkoo koko pelin. FFIX:n Tetra Master, X:n Blitz Ball ja X-2:n Sphere Break olivat kaikki myös kivoja, mutta niiden pelaamisesta ei juuri palkittu.

9. Uudelleenpeluuarvoa löytyy

FFVIII:tä voi pelata todella monella eri tavalla. Aluksikin kaikilla kuudella päähahmolla on omat erityiskykynsä, joista voi koota mieleisensä porukan. Junctiointitapoja on tuhansia erilaisia, joista toinen voi painottua kivikovaan suojaukseen, toinen taas silkkaan fyysiseen voimaan. Lisäksi läheskään kaikkia sidequesteja ja vaihtoehtoisia skenaarioita ei löydä ensimmäisellä pelikerralla. Uutta tekemistä saattaa löytyä vielä vuosienkin kuluttua!

10. Enc-None

Loppukevennyksenä erityismaininnan saa Diablos GF:n Enc-None ability, jolla pystyy välttämään kaikki satunnaistaistelut. Japanilainen roolipeli ja ennen kaikkea Final Fantasy-sarjan edustaja, jossa saa sammutettua random encounterit? Jo tällainen mahdollisuus nostaa FFVIII:n arvoa sarjan keskinäisessä paremmuusjärjestyksessä!

Loppujen lopuksi, kuten kaikissa muissakin mielipideasioissa, tämä on ainoastaan allekirjoittaneen totuus, vaikka miten yrittäisin listata objektiivisia argumentteja pelin hyväksi. Blogin päätteeksi liitän juttuun juuri valmistuneen FFVIII-Let's Play sarjani viimeisen osan. Pitäkää kommentit asiallisina :D