Sinne hulahti sitten vuosi 1992. Muutama softatalo hävisi konkurssin syliin, vielä useampi vaihtoi isiyhtiötä ja osa alkoi itsenäisiksi yrittäjiksi. Tahtia se ei haitannut, pelejä tippui ihan mukavasti ja yleensä ottaen ihan mukaviakin.
Amigan uusi toivo
Loppuvuodesta viisi vuotta vanha Amiga-teknologia sai sen piristysruiskeen, jota oli jo pari vuotta toivottu. Amiga 1200 tarjoaa kunnolla uudistuksia, huimasti nopeamman prosessorin ja on suunnattu kotikoneeksi. Commodoren varovaisen arvion mukaan 60 prosenttia vanhoista Amiga-peleistä toimii uutukaisessakin.
Amiga 1200 saattaa, mikäli Commodore ei taas onnistu munaamaan jollain sille luonteenomaisella tavalla, olla se pelastava enkeli, joka pitää Amigan pelikartalla tulevina vuosina. Jos Commodore olisi ovela, se satsaisi vihdoin ja viimein ostaakseen keulakuvakseen vaikka Zoolin ja työntäisi pennosia Konamille, jotta Elite II julkaistaisiin vain Amiga 1200-versiona.
Atari yrittää paluuta omalla superkoneellaan Falconilla, mutta suoraan sanoen tuskin onnistuu.
PC-koneet senkun menestyivät, mutta tuskin oli 286:t vaihdettu parempiin, kun varsinkin loppuvuonna alkoi ilmestyä ilmiselviä 486-pelejä.
Myöhässä jälleen
Totuttuun tapaan viime vuoden odotetuimmista (ja muista) peleistä ainakin puolet tuli pahasti myöhässä ja kolmasosa siirtyi tähän vuoteen. Jälkimmäisen ryhmän odotetuimpia lienevät Frontier -- Elite II, Strike Commander ja Lemmings II.
Kiristyvä paine konsolipuolelta aiheutti Amiga-peleissä uuden toimintapeliaallon, joka tuotti sellaisia helmiä kuin Addams Family, Parasol Stars, Zool ja Putty. Vuoden ennakkomainostetuin peli, U.S. Goldin Streetfighter II yllätti olemalla kerrankin ensiluokkainen käännös ja lohdutti SuperNES-versiota kadehtineita. Vaikka se ehti ulos vasta pari viikkoa ennen joulua, se tämänhetkisten tietojen mukaan pamahti jouluykköseksi.
Amigaan ilmestyi konsolihtavien pelien lisäksi nippu alansa priimaedustajia. Sensible Soccer pieksi Kick Offin, Formula One Grand Prix teki high scoret formulapeleissä ja Wizkid sai ainakin peliarvostelijat onnesta sekaisin. PC:stä portatut käännökset onnistuivat odotettua paremmin, jopa Wing Commander.
PC-peleistä nousi esiin sellaisia lajityyppinsä uudistajia kuin Civilization, Falcon 3.0 ja Ultima Underworld. Sen sijaan Ultima VII ja Darklands jakoivat pelikansaa rajusti kahtia. Seikkailupelikakkua jakamaan ilmestyi menestyksekkäiden Sierran ja LucasArtsin lisäksi jakamaan nippu uusia yrittäjiä, varsin hyvällä menestyksellä. Vuoden musta hevonen oli Star Control II, josta ainakin tämän lehden himopelaajat saivat pahan unettomuustartunnan. Musta hevonen 2 oli shareware-yhtiö Apogee, jonka Wolfensteinit ja Commander Keenit ovat jo legenda.
Huonojakin pelejä valitettavasti vielä ilmestyi. Tosin rahat-pois-lisenssinimellä-huijauksia ei tullut kuin kourallinen, ja itse asiassa hyviä lisenssipelejäkin saatiin aikaiseksi. Rutkasti puffatuista Legends of Valour valitettavasti jätti lupauksensa lunastamatta, ja ensimmäinen AD&D-kultalaatikkojen jälkeinen peli Spelljammer oli vaimea esitys.
Pelivuosi -92 oli siis varsin makoisa, ja tänäkin vuonna ilmestyy pelejä, joilta odotan varsin paljon. Eli: X-Wing, Elite II, Strike Commander, Wing Commander III, Privateer, A-10 Warthog, (nyt täytyy vaihtaa genreä) Ultima Underworld II ja monta, monta muuta.
Ilahduttavaa kehitystä Suomessa
Vuosi 1992 oli itse asiassa varsin merkittävä vuosi Suomen tietokonepelaajille. Ala ikäänkuin astui Eurooppaan, yhtä vuoden muotitermiä lainatakseni, eikä Suomi enää ole pelien kehitysmaa.
Tietokonepelien hintojen tippuminen kansainvälisen vertailun kestävälle tasolle oli ilahduttavaa, samoin kun tietokonepelien esiinmarssi kirjakauppojen ja kodinkoneliikkeiden takanurkasta muun muassa Anttilaan. Suomi sai myös (taas) oman ohjelmistotalon. Toivottavasti Bloodhouse onnistuu siinä missä Avesoft ei.
Suomessa mediat tuntuivat kärsivän konsolivinoutumasta: aina kun pelaamista käsitellään, tietokonepelit jäävät muutaman lauseen tasolle ja loppujuttu käsittelee pääasiassa konsoleita. Sitä se kunnon PR tekee. Tilannetta korjasi tietokonepeleille alkuvuodesta perustettu oma lehti, jonka saama vastaanotto todisti, että tapahtumasta iloitsi joku muukin kuin yksi "sata peliä -- kuusi sivua" -ongelmasta turhautunut pelitoimittaja.
Eipä tässä enää puutu kuin joku Game Masterin tapainen TV-ohjelma, niin tietokonepelit astuvat metsistä seurapiireihin. Vaan mitäpä voi odottaa ihmisistä, jotka murhasivat Star Trekin, jotta Kauniit ja rohkeat-ManitBoisMegavisa saa lisää elintilaa?
VUODEN BONUSJUORU
On vihdoinkin paljastunut, miksi Windows ja OS/2 yleensä tehtiin: hyötyohjelmistotalot pelkäsivät, että PC-koneiden status laskee, koska pääasiassa pelaajat tarvitsivat 386/486-koneita, äänikortteja sun muuta. Tarvittiin siis "vakava" hyötyohjelma, joka vie suhteettomasti kiintolevytilaa, toimii parhaiten mittavilla lisälaiteinvestoinneilla ja jolla saa 386/486-koneiden myyntiin vauhtia. Oikea tasapaino saavutettiin sillä, että kuka tahansa osaa käyttää sitä, mutta toimintakuntoon saattamiseen tarvitaan kallista konsulttia.
