Best Fiends - Tuholaistorjujat

Fiends7

Söpö-ötököitä? Seriously?

Kotimaisen kännykkäpelibisneksen nokkimisjärjestystä haastetaan vähän väliä, kun Vihaisille linnuille ilmestyy uusia haastajia. Toistaiseksi vakavin uhka on ollut kansainvälinen finanssikriisi ja pehmoleluhyllyt vallannut Minecraft.

Nyt kansallislinnut saavat vakavasti otettavan pelillisen haastajan vain askelta alempaa ravintoketjusta: sinivalkoiset banaanikärpäset lehahtavat lintulaudalle kukkoilemaan.

Mobiilipelipumppu Seriouslyn debyyttipeli Best Fiends (suom. Koleat kiusankappaleet) on mainio sekoitus perinteistä pähkinänsärkemistä ja kevyttä Pokemon-variointia. Pelin keskeisenä tavoitteena on selättää pulmakenttä toisensa jälkeen yhdistämällä vähintään kolme samanlaista muotoa toisiinsa, mutta pelin simppeliä perusluonnetta piristetään kevyillä roolipelielementeillä. Lopputulos puree kuin paarma.

Pelin peruslogiikka on tuhanteen kertaan nähty, mutta ulkopelillisellä kromilla paketista on tehty varsin koukuttava kokonaisuus.

Viisikko ötökkämaassa

Löyhässä taustatarinassa Minutian satumaa on pulassa. Meteoriitti tärähtää Buomiovuoren juurelle ja muuttaa alueen etanat inhoiksi mutanteiksi. Kaikki paikat limallaan peittävät etanat kaappaavat Minutian muun ötökkäpopulaation, joten maailmanpelastushommat jäävät jälkipolven harteille.

Hyönteiskersojen härdelli lähtee kostoretkelle ja hoitaa etanat kanveesiin pulmakenttä kerrallaan. Kiukkulintuläksyt on selkeästi luettu, sillä hahmoista on tehty kaikki söpöysstandardit täyttäviä, tunnistettavia isosilmiä. Omaksi suosikkihahmokseni on noussut Tantrum-sittisontiainen, jonka hahmokuvaksessa kerrotaan, ettei se ota sittiä keneltäkään.

Fiendeiksi ristittyjä söpö-ötököitä on tarjolla vajaa parikymmentä erilaista, joten omaa pehmolel.. anteeksi, hyönteisarmeijaansa voi muokata varsin vapaalla kädellä. Jokaisella hahmolla on oma värikoodattu käyttötarkoituksensa. Jos pelikentältä yhdistelee vihreää, niittaa yksi sankareista, kun taas keltainen on toisen möllykän iskuväri.

Värejä keräämällä vedetään turpaan etanoita, mutta samalla virtaa energiaa myös spesiaalimittariin. Kun lukema on tapissa, kentälle ilmestyy erikoispallura, joka sankarista riippuen lisää tietyn värin edustusta tai räjäyttää joko pysty- tai vaakalinjoja, kun palikka yhdistetään oikeaan teemaväriin.

Selätetyistä kentistä karttuu keltaisia karvaturreja, jotka sieventyvät sellaisenaan kokemuspisteiksi. Mörrien avulla hahmoja kehitetään ja riittävän monen kokemustason jälkeen sankarit muuttavat muotoaan aivan kuin Pokemon-peleissä. Ulkomuodon ohella myös statsit kehittyvät. Sankarit iskevät kovempaa ja erikoisniitit tekevät enemmän lämää.

Kevyt roolipelimäisyys tuo pelikentälle oman taktisen ulottuvuutensa, kun väreihin jaetun iskuryhmän lyöntivuoroja miettii. Taktiikka ei tunnetusti ole tasajakoa, mutta hahmonkehityksessä kannattaa miettiä, onko järkeä hassata kaikki kokemuspisteet yhteen superötökkään, vai pitäisikö pointseja kylvää tasaisesti koko rintamalle.

Kaikki pelaa -mantra kannattaa, sillä pelin edetessä etanat kehittävät itselleen vastustuskyvyn tiettyjä värejä kohtaan. Kun kentän viimeinen etana blokkaa expaprotskulla syötetyn  viherpiipertäjän kaikki iskut, ei paljoa naurata.

 

Kolmen kimppa

Kovassa ytimessä on tuhanteen kertaan nähty yhdistä kolme -pulmapelivariantti. Ruudulla vedetään sormi haluttujen kappaleiden päältä ja muodostettu letka muuttuu värikoodatun mörmelön iskuvoimaksi. Tämän jälkeen ruudun ylälaidasta sataa lisää palikoita täyttämään tyhjiötä.

Systeemin peruslogiikan tajuaa hetkessä. Pitkät letkat tuottavat enemmän lämää ja toisinaan kannattaa jaella pieniä niittejä, jotta palaset ovat sopivassa kulmassa superniittiä varten. Jokaisella kierroksella on rajattu kiintiömäärä siirtoja, joiden aikana päivä pitää pelastaa.

Yksinkertaista peruskaavaa varioidaan paitsi sankareiden erikoisväreillä, myös kenttädesignilla. Jokaisessa kentässä on omat tavoitteensa ja ruudukoksi jaettua pulma-areenaa maustetaan tämän tästä erilaisilla esteillä. Todella yksinkertaisesta perusideasta on saatu tiristettyä varsin monipuolinen kokonaisuus.

Kun ötökät väsyvät pelaamiseen, ei auta kuin raottaa kukkaroa tai odottaa.

Rahat vai kolmipyörä?

Nykyajan mobiilipelille ainoa rahastusvaihtoehto tuntuu olevan näennäisilmainen free-to-play. Myös Best Fiends kuuluu tähän koulukuntaan. Yleensä F2P-peli saa saman tien lähtöpassit laitteestani, jos se heti startissa vetää kätensä kupiksi ja alkaa ruinata vähiä rahojani.

Best Fiendsissa rahaa voi käyttää halutessaan, mutta pakko ei ole. Jos vuorot loppuvat kesken kentän, 89 sentin hintaan itselleen voi ostaa viisi lisäsiirtoa. Lisäksi monstereiden  on toisinaan päästävä “lepäämään”.

Itse pelaamista mikromaksut eivät rampauta, kuvettakin kaivamatta pärjää. Peliä ei ole rakennettu mikromaksujen ehdoilla, mikä on jatkuvasti paisuvassa F2P-suossa piristävä poikkeus. Peli on toistaiseksi käynyt kukkarollani tasan kerran. Jouduin ostamaan lisävuoroja, kun kymmenien uusintayritysten jälkeen yksi kenttä vain oli liian kova pala.

Best Fiends on selkeästi tuotemerkin ehdoilla tehty peli eikä pelin ehdoilla rakennettu tuotemerkki. Yksinkertaisesta ideasta on rakennettu luovilla pelilainoilla koukuttava pikkupeli, jonka parissa pulmailee huomaamattaan tunteja, tai ainakin siihen saakka, kunnes pelihahmot ”väsähtävät”.

 

Juho Kuorikoski

 

Best Fiends

http://bestfiends.com/

Seriously

Arvosteltu: iPad Air, iPhone 4

Saatavilla: iOS

Muuta: Free to play

Ikäraja: -

 

Kärpäslätkästä saa kevyellä roolipelitauhkalla oivan haastajan kärttylintuilulle.

85

Lisää aiheesta