Lataamo
Dungeons and Dragons -roolipelaaminen on kalkkiksille, nyt ropetetaan Bunkers and Badasses -pelissä.
Borderlands kakkosen edellinen lisäosa Sir Hammerlock’s Big Game Hunt (Pelit 4/2013, 76p) oli notkahdus tasaisen laadukkaiden lisärien sarjassa. Nyt Gearbox panee taas isompaa vaihdetta silmään. Tiny Tina’s Assault on Dragon Keep on järjestyksessään neljäs Borderlands 2 -lisäosa, ja samalla viimeinen, jonka Borderlands-kausikorttilaiset saavat ilmaiseksi.
Luurankoja, ritareita ja rynnäkkökivääreitä
Assault on Dragon Keep poikkeaa lähtöasetelmiltaan täydellisesti aiemmista Borderlands-lisäreistä. Tiny Tina emännöi Bunkers and Badasses -roolipeliä, johon ottavat osaa muun muassa Brick, Mordecai ja Lilith. Pelinappuloiden virkaa Tinan fantasiamaailmassa toimittavat tietysti palkkionmetsästäjät, joiden tehtävä on pelastaa ilkeän velhon kaappaama prinsessa Lohikäärmelinnasta.
Maisemat ja tapahtumat vaihtuvat lennosta, kun pelinjohtaja Tina keksii palkkiksille uusia haasteita. Ylivoimaiset pomotaistelut ja mahdottomat tasohyppelypulmat ovat vasta alkua, myös rakennukset ja pelihahmot saattavat muuttua palkkionmetsästäjien silmien edessä Tinan aivoitusten mukaan. Tavallinen asumus ehostuu tavernaksi sormia napsauttamalla, portinvartijasta kasvaa parissa sekunnissa raamikkaampi ja äänekkäämpi herra Torgue. Absurdit tilanteet seuraavat pian toisiaan, kun lihaksillaan ajattelevat Brick ja Torgue pääsevät vauhtiin.
Maisemien ja hahmojen muokkauksessa ei kuitenkaan sorruta liialliseen kikkailuun, muutokset ennemminkin piristävät peliä. Kuivakan Hammerlock-lisärin jälkeen meno on huumoripitoista, vaikka mieleltään järkkynyt teini-Tina on hahmona tragikoominen. Roolipelaamisen lomassa vakavoidutaan ajoittain, kun Lilith puhuu Tinalle Rolandin kuolemasta tai yrittää neuvoa teiniä ravintoasioissa, mutta suurimman osan ajasta kieli pysyy tiukasti poskessa.
Dragon Keepin fantasiateema kohtaa Borderlandsille ominaisen vinksahtaneen huumorin ja yliampuvan asenteen hienosti. Fantasia-aiheista nörttihuumoria revitään muun muassa lollottelevista mörppipelaajista, Game of Thronesista ja Taru sormusten herrasta -elokuvista.
Populaarikulttuuriviittauksia viljellään joka käänteessä: yhdessä tehtävässä pitää estää nuoren Jeffery-kuninkaan hirmuvalta, toisessa fantasiamaailman idioottipelaajia pitää ”gänkätä niin kauan, että he ragequittaavat”. Toisinaan taas aarrearkusta saattaa löytää esineen, joka on tarkoitettu ”kaoottisen hyvälle samoojalle”. Ja tietysti noppia aina kun se jotenkin on mahdollista.
Puhkaise paladinin kupla
Perinteistä fantasiakuvastoa hyödynnetään siekailematta. Hyvästi Borderlandsille ominaiset maantierosvot ja skag-koirat, Dragon Keepissä vastaan marssii luurankoja, hämähäkkejä, örkkejä, velhoja, ritareita ja lohikäärmeitä. Ympäristötkin mukailevat fantasiateemaa: palkkikset samoilevat muun muassa treanttimetsissä, kääpiöiden kaivoksissa ja muinaisissa kylissä. Jopa varusteiden myyntipisteet on suunniteltu uudestaan.
Dragon Keep heittää palkkionmetsästäjille kovan haasteen. Vastaan lappaa jatkuvasti hankalia badass-vastustajia, vaikka lisäosaa pelaisi yksin. Jättiläisluurangot suojaavat edustansa kilvellä ja ampuvat silmistään lasersäteitä, kovaa iskevä Duke of Ork rynnii päälle raivolla ja massiiviset golemit lennättävät palkkiksia taaksepäin metrikaupalla. Myös lopputaistelu on tällä kertaa nimensä veroinen.
Hahmojen taitopuiden ja ampumistaitojen on syytä olla kunnossa kun kamppailee Dragon Keepin vahvimpia olioita vastaan. Jos taistoihin lähtee takki auki, kuolema koittaa nopeasti, usein ja yllättäen. Onneksi suurimman osan pulmista pystyy ratkaisemaan tarpeeksi tehokkaalla aseella. Oma yleisavaimeni oli raketinheitin, joka sylkäisi kerralla ulos kuusi rakettia.
Prinsessa ja puoli valtakuntaa
Ympäristöjen suunnittelussa on onnistuttu mainiosti. Toisin kuin Hammerlockin seikkailussa etäisyydet pysyvät tiiviinä ja maisemat ovat kauniita. Jopa ylimääräiselle eridiumille on keksitty käyttöä: siellä täällä maastossa on arvoaineella toimivia alttareita, jotka parantavat hetkeksi palkkisten tekemää vahinkoa ja puolustusta sekä lisäävät näiden liikkumisnopeutta.
Pääjuonen läpäisee noin kymmenessä tunnissa, mutta tekeminen ei lopu siihen. Sivutehtäviä, areenataisteluita ja pomovastustajia riittää vielä prinsessan pelastamisenkin jälkeen. Ainoa ongelma, johon pelatessani törmäsin, oli äänten ja musiikkien ajoittainen katoaminen. Tämäkin pulma ratkesi pelin uudelleenkäynnistyksellä.
Gearbox hyppää vakuuttavasti takaisin kuskin penkille, sillä Dragon Keep on harvinaisen onnistunut lisäosa. Kokonaisuus pysyy hienosti hanskassa, vaikka seikkailuun lainataan elementtejä kymmenistä fantasiateoksista. Rytmitys on kohdallaan, huumori on onnistunutta ja taistelut ovat tarpeeksi haastavia Borderlands-konkareillekin. Myös Butt Stallionin kohtalo selviää viimein.
Lohikäärmelinnan valloitus nostaa väkisin hymyn huulille. Tiny Tina’s Assault on Dragon Keep on taitavan pelisuunnittelun juhlaa, joka olisi oivallinen päätös Borderlands 2:n tarinalle. Mutta ei Gearbox malta vielä päästää irti kruununjalokivestään.
Markus Lukkarinen
PC, saatavilla Xbox 360, PS3
Psyko!
Bordariin lisättiin toukokuussa myös kuudes pelattava hahmoluokka, psykopaatti, joka on Borderlands-pelaajille entuudestaan tuttu rivivihollisena. Itsetuhoisen sekopään sisällyttäminen pelattavien hahmojen joukkoon on Gearboxilta omaperäinen veto, mutta alati käsikähmään pyrkivä Krieg sopii kirjavaan hahmokaartiin kuin käsikranaatti dynamiitin sekaan.
Kriegin kyvyt yllyttävät holtittomaan riskien ottoon. Psykopaatin erikoistaito, Buzz Axe Rampage, nopeuttaa Kriegin liikkumista ja nostaa käsikähmävahinkoa, lisäksi raivoamisen aikana listityt viholliset palauttavat Kriegin terveyttä. Kykypuista mielenkiintoisin on Mania, jonka alin oksa muuttaa psykopaatin vahinkoa rutkasti kestäväksi raivomutantiksi. Bloodlust-puu antaa puolestaan bonuksia Kriegin asetaitoihin ja Hellborn-puu piristää psykopaatin elementaalitaitoja.
Vihollisten keskellä villisti poukkoileva ja räjähtelevä psykopaatti sopii parhaiten kimppapelaamiseen, sillä yksinäinen Krieg on etenkin alkutasoilla haavoittuvainen. Hahmoluokka ei sovi varman päälle pelaajille, mutta ei raivokkaan psykopaatin toisaalta pitäisi sopia keskiaikaiseen fantasiamaailmaankaan. Sinne Krieg kuitenkin suuntaa.
90
