Hearthstone on kiistämätön menestystarina ja digitaalisen maailman keräilykorttipelien kuningas. Onko Elder Scrollsien tietokoneroolipeleistä tutun maailman korttiversiosta haastajaksi?
Bethesdan Elder Scrolls: Legendsin tunnistaa heti nimenomaan Hearthstonea lainaavaksi peliksi, joten Blizzardille oppirahansa (kirjaimellisesti) maksanut on heti kotiliedellään. Pöydän toisella puolella oleva vihu pitää lyödä kolmestakymmenestä elopisteestä nolliin, työkaluina pakan erihintaiset kortit. Polttoaineena toimivaa magickaa kertyy joka vuoro yksi piste enemmän, ja alkupelin sintit vaihtuvat loppupelin daedroihin.
Pakkautta ilmassa
Itse rakennetuilla pakoilla kamppaillaan tuttuun tapaan vapaasti tai ranked-pelimuodossa, areenaan taas luodaan joka kerta uusi pakka satunnaisesti saaduista vaihtoehdoista. Areenaa voi jauhaa myös tekoälyä vastaan, joka tosin beta-kuosissaan ei välttämättä huomaa esimerkiksi pöydällä olevaa voittoa vaan keskittyy epäolennaisuuksiin.
Legends tuo pelipöytään myös jotain omaa. Näkyvin muutos on pelipöydän jakaminen kahteen lohkoon, joista toisella uudet olennot ovat suojassa hyökkäyksiltä seuraavaan vuoroon asti. Pienellä muutoksella on mittava vaikutus, koska Hearthstonessa ja siten myös Legendsissä taistellaan ennen kaikkea pöydän kontrollista. Jako leikkaa Hearthstonen tärkeän taunt-kyvyn vastineen guardin vaikutusta, koska yksittäinen guard-liha ei saa suljettua kuin puolet laudasta. Toisaalta tämä pakottaa pelaamaan guard-kortit enemmänkin reaktiivisesti kuin ennakkoon, sillä pitää kytätä kummalle lohkolle vihu omat möllinsä lyö.
Hienovaraisempi muutos ovat pelaajan elämäpisteisiin sidotut wardit. Joka viides menetetty piste rikkoo yhden wardin, jolloin osumaa ottava pelaaja saa nostaa pakasta kortin. Jotkin kortit on varustettu prophecy-ominaisuudella, jolloin ne saa pelata ilmaiseksi jos ne nousevat rikotusta wardista. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia reaktiiviseen peliin vihun vuoron aikana, mikä on selkeä irtiotto Hearthstonen suunnittelufilosofiasta, jossa pelaajat selkeästi tekevät liikkeensä omalla vuorollaan.
Wardit ovat oikein onnistunut comeback-mekaniikka. Kun pakasta nousee elopisteiden harvetessa pari korttia ekstraa, voivat ne vastaukset, joilla peliä tasoittaa, myös löytyä helpommin. Wardit itsessään tarjoavat hyvää suunnittelutilaa, jota prophecy-korttien lisäksi käyttävät esimerkiksi aggressiiviset olennot, jotka saavat bonuksia vihun rikottujen wardien mukaan. Wardeilla on myös selkeä vaikutus pelivalintoihin: joskus on parempi lyödä vihua vähemmän jotta tämä ei vielä saa lisää korttiresursseja.
Muuten korttien voimataso tuntuu Hearthstonea maltillisemmalta. Poistot ja etenkin massapoistot eivät ole flamestriken kaltaisia vihun pöydän kerralla tyhjentäviä matsinvoittajia. Etenkin yleisemmät kortit, joilla saa helppoja yhden kortin vaihtoja kahteen on hinnoiteltu varovaisesti. Onneksi Bethesda ei ole innostunut satunnaisuudesta yhtä paljon kuin Blizzard sitä rakastaa.
Luokkataistelua
Hearthstonen luokkia ei ole. Legendsissä kortit on jaettu viiden ominaisuuden alle, joiden vertailukohta ovat enemmänkin Magic the Gatheringin värit. Pakkaan mahtuu kortteja enintään kahdesta eri ominaisuudesta, ”värittömien” korttien lisäksi. Magicin pelaajana näkee heti vaikkapa intelligence/endurance-parissa samoja elementtejä kuin jossain Magicin sinimustassa kontrollipakassa. Elder Scrollseista tutut rodut örkkeineen ja nordeineen tuovat pakanrakennukseen oman tasonsa, jota ei tosin vielä hirveästi hyödynnetä.
Korttien keräilyssä Bethesda ei riko Hearthstonea. Korttipusseja irtoaa kullalla, rahalla tai areenapalkintoina, kultaa saa päivittäisistä questeista ja matseja voittamalla, ja ylimääräiset laput voi kilauttaa temaattisesti soul shardeiksi, joista rakentaa haluamiaan herkkuja. Pakkojen minimikoko normaaleissa peleissä on nostettu viiteenkymmeneen korttiin ja kolmeen kopioon per kortti.
Hieman kyseenalaisena ratkaisuna kaikki legendaarisen harvinaisuuden kortit eivät ole uniikkeja, ja pidän aika lailla varmana että jonkin pakan ”optimaaliseen versioon” tulee tarvitsemaan useampaa oranssia herkkua täydet kolme.
Avoimessa betassa oleva Elder Scrolls: Legends on kokeilemisen arvoinen tulokas. Elder Scrollsien maailmasta riittää ammennettavaa ja pelin henki on Blizzardin huumoritykittelystä allergiaoireita saavalle rauhaisampi. Silti se kaipaisi hieman enemmän omaa linjaansa Hearthstoneen verrattuna, mikä saattaa luonnostaan syntyä ensimmäisten korttilisärien mukana selkenevän suunnittelufilosofian kautta.
Kun esikuvan pohjaa on uskallettu muuttaa ja uutta suunnittelutilaa löytyy, toivottavasti sitä myös uskalletaan käyttää.
Elder Scrolls: Legends
Arvosteltu: PC
Saatavilla: Android, iOS, Mac
Dire Wolf Digital/Bethesda
https://legends.bethesda.net/
