Kaiken, mitä tiedän naisista, opin Larry Lafferilta.
Yläasteen terveystiedon tunnit olivat täyttä tuskaa. Kaljuuntuva miesopettaja yritti kertoa hikikarpalot jalolla otsallaan, mistä seksissä on kysymys. Mutta hän oli jo vuosia myöhässä, sillä minun ikäluokalleni seksin valisti tietokonepeli Leisure Suit Larry. Kunnolla taottiin nuoreen mieleen spärdärin merkitys, sillä peli päättyi kuolemaan, jos mukana ei ollut kumisukkaa.
Kiitos Kickstarterin, nykymuksutkaan eivät ole turvassa nelikymppiseltä teryleeni-Terolta, sillä yhteisörahoitettu remasterointi vuonna 1987 julkaistusta pelisarjan kantaisästä on valmistunut. Al Lowen ruuti on kuivaa ja Larryssa riittää vetovoimaa, mutta silti toivon, että paukut riittäisivät myös kokonaan uuteen peliin. Vanhaa voi parannella loputtomiin, mutta kun saman pelin näkee kolmannen kerran, alkaa olla kypsä oikealle jatko-osalle.
Ei löytynyt onnea onnelasta
Pelin jalona tavoitteena on päästä vastakkaisen sukupuolen pöksyihin. Mikä tahansa muikkeli ei kelpaa, sillä epäonninen päähenkilömme etsii tosirakkautta. Jo virallisen seuranhakuoppaan ensimmäisessä luvussa sanotaan, että parinhaku pitää aloittaa baarista. Leftyn kapakan edestä alkava seikkailu nostaa välittömästi suun virneeseen.
Larryn minkkijahtia vaikeuttaa onnettoman tuurin lisäksi miehen fyysinen olemus. Kaljuuntuva, keski-ikää lähestyvä, lyhyenläntä mies ei ehkä ole sitä, mitä naiset kumppaniltaan hakevat. Onneksi Larry hallitsee supliikin. Puhumalla minäkin olen päässyt pitkälle.
Karu ulkomuoto on ongelma muutenkin kuin pokaamisessa. Kuvissa pelin käsin piirretty grafiikka näyttää mainiolta, mutta liikkeessä se ontuu. Lopputulos muistuttaa South Parkia, kun silmämääräisesti joka toinen animaatioruutu on jätetty välistä. Vuonna 1996 julkaistu seitsemäs Larry-seikkailu näyttää huomattavasti paremmalta kuin tämä uuden vuosituhannen kasvatti.
Vaikka valitsen seikkailupelissä piirrosgrafiikan koska tahansa polygonien sijaan, animointiin olisi silti pitänyt panostaa. Jopa monet harrastajien tuotokset näyttävät paremmilta. Äänimaailma onneksi parantaa niitä rosoja, joita grafiikka jättää. Taustamusiikit kuulostavat kautta linjan mainioilta eikä ääninäyttelykään nosta niskavilloja pystyyn, vaikka välillä dubbaajat eläytyvät rooliinsa kovaa ja korkealta. Ylitulkinta toisaalta sopii pelin luonteeseen.
Hentai-Harri
Alkuperäisen Larryn parseri vaihtui jo vuonna 1991 julkaistussa ensimmäisessä uusversiossa hiiriohjaukseen, ja uusin painos imee vaikutteensa ysäriremasteroinnista. Käyttöliittymä on varastettu suoraan Sierralta, joten viime vuosituhannen veteraanivonkaajat ovat kuin kotonaan. Vasen hiirennappi suorittaa, oikea korva kelaa toimintolistaa läpi.
Kun peli starttaa, oikea nostalgian tsunami pyyhkäisee ylitseni. Näkymät ovat välittömästi tuttuja ja kaksi kolmannesta pelistä sujuu vanhasta muistista. Sekä vitsejä että tyhmää dialogia on roppakaupalla enemmän kuin aikaisemmin, ja läpändeeraus on lisäksi varsin toimivaa. Seikkailun aikana nauroin ääneen monta kertaa.
Lowe tekee Lucasit, sillä uutta visiota on laajennettu. Huoli pois, 26 vuotta alkuperäisjulkaisun jälkeenkin Larry edelleen laukeaa ensimmäisenä: uusi lisäsisältö istuu hyvin varsinaiseen tarinaan eikä tunnu yhtään päälle liimatulta. Uusille kohtauksille on tarvettakin, sillä muuten peli olisi klikkailtu muutamassa tunnissa läpi. Seikkailupelinsä hallitseva seilaa uus-Larryn alusta loppuun noin neljässä tunnissa, joten pituudella ei edelleenkään juhlita. Onneksi lähes joka ruutuun on kätketty ihmeteltävää ja jokainen nurkka kannattaa klikkailla läpi jo pelkkien vitsien vuoksi.
Koska lähdemateriaalina on Sierran peli, äkkikuolemat kuuluvat asiaan. Vaikka Larry voi heittää veivinsä monessa kohdassa, peliä voi onneksi jatkaa ilman sanktioita. Hienoa, että ihan kaikkea historian painolastia ei ole kopioitu.
Samalla myös typerän rahan grindaamisen olisi voinut jättää menneisyyteen. Markkamyllyn pyörittäminen on turhauttavaa nyherrystä, joka on mukana pelkästään pelin pidentämiseksi. Heti alkuvaiheessa pitää suunnata kasinolle veivaamaan noin tuhannen taalan potti lompakkoon, jotta välttyy konkurssilta. Aina kun voitto pamahtaa tilille, peli tallennetaan, ja jos yksikätinen rosvo varastaa rahat, ladataan tallennus. Tämä ei ole huijaamista vaan tulovirran optimointia.
Käytsä usein täällä?
Nostalgia on vaarallinen ilmiö, sillä aika kultaa kurjatkin muistot. Larryn aikamatka todistaa, että menneisyys on tehokas lyömäase, kun sen kanssa toimitaan oikein. Larryn ensimmäinen seikkailu tuntuu edelleen yhtä tuoreelta kuin silloin muinoin Amigalla, kun kaveriporukalla opettelimme porukassa englantia, jotta pääsisimme Leftyn baarin yläkerrassa tositoimiin kuuden pikselin mittaisen ilotytön kanssa.
Larry on väkevä todiste pissakakkahuumorin ajattomuudesta, sillä samat vitsit naurattavat edelleen, vaikka mittarissa on pari vuosikymmentä enemmän kuin ensimmäisillä pelikerroilla. Space Questin henkisellä perijättärellä on kova paikka edessään, jos se meinaa hoitaa homman kotiin paremmin kuin entinen tallitoverinsa.
Niin se on, että kanat vanhenevat, eivät munat.
Juho Kuorikoski
KUVATEKSTIT:
LSL1: Peli näyttää kauniilta pysäytyskuvista, mutta illuusio rikkoutuu välittömästi, kun Larry liikkuu.
LSL2: Tältä misulta heruu Larryllekin.
LSL3: Avioelämä alkaa lupaavasti...
LSL4: ...mutta karu totuus paljastuu hetkeä myöhemmin.
LSL5 + LSL52: Pelistä ei puutu naiskauneutta.
LSL6: Seksi vie ja taksi tuo.
LSL7: Kaikki kasarinuoret muistavat tämän kohtauksen ja siihen liittyvän opetuksen.
LSL8: Kuolema on Sierran teesien vastaisesti vain pelkkä hidastustöyssy.
80
