Flight Simulator 2004 - Parempi Suomi vaatii paremman Espoon

Kun Flight Simulator -mies haluaa parempiin maisemiin, hän tekee ne itse. Eikä haittaa, vaikkei aikaisemmin olisi Photoshopia nähnytkään. Tekemällä oppii.

Ensimmäinen kotitietokoneille tarkoitettu lentosimulaattori ilmestyi yli 25 vuotta sitten. Silloin lentokoneen ohjaamosta näkyvä horisontti oli viiva, jonka yläpuoli oli sininen (taivas) ja alapuoli vihreä (maa). Microsoftin lentosimujen yhdeksättä sukupolvea edustavassa Flight Simulator 2004:ssä maisemien grafiikka ja lentokoneiden mallinnus on aivan toista luokkaa.

Simuun on mallinnettu koko maailma ja noin 24 000 lentokenttää. Suuret kaupungit, kuten New York tai Lontoo, on mallinnettu tarkemmin kuin esimerkiksi Suomen tai Ruotsin kaupungit.

Alkuperäinen FS 2004 -Suomi on mallinnettu suurpiirteisesti. Suomen tunnistaa rantaviivasta, ja järviäkin on, tärkeimmät maantiet ja rautatiet on vedetty summittaisesti. Asutuskeskuksissakin on toivomisen varaa. Rakennusten ja puuston kolmiulotteinen mallinnus on aika uusi, ratkaisevasti maisemien laatua parantava keksintö Flight Simulatorissa. Rakennukset ja puustot tekee autogen, joka piirtää kaupunkeihin kerrostaloja, omakotialueille sekä maaseudulle pientaloja suunnilleen niille alueille, joilla taloja sijaitsee todellisuudessakin. Samoin autogen mallintaa metsäalueille puustot.

Oma Suomi paras Suomi

Valmiisiin maisemiin ei tarvitse tyytyä. Flight Simulatoriin tehdään sekä ilmaisia että kaupallisia lisäosia, jotka parantavat maisemia. Suomeen on ollut saatavana maisemaa parantavia lisäosia ilmaiseksi jo vuosikausia. Niitä tekee joukko asiaan erikoistuneita harrastajia, jotka muodostavat yhteenliittymän nimeltään Finnish Scenery Designers eli FISD.

Maastoa eniten parantava lisäosa on Finnterrain 1.4, jossa koko Suomen maasto on piirretty uudelleen karttojen mukaan. Rautatiet ja voimalinjat ovat kohdallaan. Teiden määrää on vakiomaisemaan nähden olennaisesti lisätty ja tiet ovat todellisilla paikoillaan, moottoritiet moottoriteiden näköisinä ja pikkutiet hiekkateinä. Suurin työ Finnterrainissa oli piirtää Suomen järvet ja merialueiden rantaviivat karttojen mukaan.

Esa Sairio

Espoo, Espoo

Luonnollisimman näköinen simulaattorimaisema on sellainen, jossa maisema perustuu ilmasta otettuihin valokuviin. FS 2004:ssä muun muassa San Fransiscon lentoaseman ympäristö on tehty fotorealistisesti. Suomesta on tehty muutama ilmakuviin perustuva maisemaa: Pekka Martikaisen Tampere, Bamce Fabriciuksen ja Thomas Högströmin Hanko sekä Tatu Kantomaan Rovaniemi ja Pori.

Mutta mitä on Suomi ilman Espoota? Ei mitään.

Maailma rakennettiin seitsemässä päivässä, minulla kului Espooseen vuosi. Kun aloitin Espoon photosceneryn tekemisen, minulla oli aika epärealistiset odotukset. Espoon kaupungin sivuilla on Espoosta ilmakuva. Ajattelin, että klikkaan kerran netissä koko Espoota esittävää ilmakuvaa ja siirrän kuvan kuvankäsittelyohjelmaan. Sitten ajan kuvan maisemanteko-ohjelman läpi ja tallennan näin saadun maisematiedoston FS 2004:ään. Ja siinä se!

No ei. Ilmakuva piti imuroida pieninä osakuvina, jotta kokonaiskuva olisi riittävän tarkka. Osakuviksi piti valita sellainen koko, joissa mittakaavajanan pituudeksi oli merkitty 200 metriä. Niinpä koko Espoon kuvan kokoamiseksi piti imuroida ja tallentaa kuvankäsittelyohjelmaan noin 250 pienempää ilmakuvaa, jotka piti yhdistää pikselin tarkkuudella yhdeksi isoksi kuvaksi. Tähän meni usean kuukauden vapaa-aika, koska opettelin samaan aikaan kuvankäsittelyohjelman perustoimintoja.

Isoa ilmakuvaa oli mukava katsella kuvankäsittelyohjelman näyttöruudulta. Kaikki oli oikeassa paikassa: tiet, metsät, rakennukset, pellot, järvet, merenranta. Voi miten hienolta tällainen maasto näyttäisikään lentosimulaattorissa!

Mutta ennen kuin pääsin käsittelemään ilmakuvaa hankkimillani työkaluohjelmilla, piti kuvaa parannella aika tavalla. Espoon järvet, joet ja merialue olivat likaisenruskeita eikä rantaviivojen tarkasta paikasta saanut selvää. Simulaattorissa vesialueille mallintuu automaattisesti vesitekstuuri, joka saa veden näkymään luonnollisen sinisenä ja aaltoilemaan. Simulaattori mallintaa kaikki maailman vedet samalla tavalla.

Jotta simulaattori tietäisi, mikä alue on vettä ja mikä maata, pitää ilmakuvasta valita vesialueet omaksi erikoistiedostokseen. Siihen meni viikkoja. Toinen ongelma oli maantiet: ne olivat ruskeankeltaisia, vaikka suurin osa Espoon teistä on asvaltinharmaita. Sama koski parkkipaikka-alueita. Tiukan opettelun jälkeen onnistuin värittämään tiet ja parkkipaikat luonnollisen värisiksi.

Seuraavaksi valmis värikorjailtu ilmakuva piti siirtää simulaattoriin, mikä ei ollut ihan yksinkertaista. Ilmakuvan maantieteellinen paikka piti määrittää tarkasti, jotta Espoon maisema sopisi reunoiltaan yhteen ympäröivän maiseman kanssa. Taas meni viikkoja: ilmakuva ohjelmaan, sen synnyttämä tiedosto simulaattoriin, simulaattori toimintaan ja... ei se ole paikoillaan. Korjaus kuvankäsittelyohjelmassa, uusi yritys, tarkistaminen simulaattorissa. Mutta lopulta Espoo sijoittui maailmaan tarpeeksi tarkasti.

Ilmakuva simulaattorissa – ilman taloja ja puita

Pelkkä tarkasti asemoitu ilmakuva ei ole valmis fotorealistinen maisema, sillä siitä puuttuvat kaikki kolmiulotteiset objektit eli rakennukset ja puustot. Niinpä piirsin, yksi kerrallaan, joka ikisen ilmakuvassa erottuvan rakennuksen omalle paikalleen, neliökilometri neliökilometriltä. Samalla määrittelin alueille metsät. Simulaattorin autogen-toiminto piirtää simulaattorissa maisemaan nuo rakennukset ja puut kolmiulotteisina.

Rakennusten koot arvioin ilmakuvan ja Espoon kartan mukaan. Esimerkiksi Matinkylän tai Kivenlahden kerrostaloalueelle piirsin 5–8 -kerroksisia taloja ja omakotialueille 1–2-kerroksisia pientaloja.

Espoon photosceneryn pinta-ala on noin 450 neliökilometriä. Pientaloja siinä on noin 26 000, kerros- ja liikerakennuksia noin 6 000. Tämä työvaihe vei aikaa kaikkein eniten, mutta oli myös hyvin kiinnostavaa – aivan kuin taiteen tekemistä. Aina kun sain pari neliökilometriä rakennuksia ja puustoa tehtyä, siirsin tiedoston simulaattoriin ja katsoin miltä alue näytti. Täytyy sanoa, että itse tekemä photoscenery, jossa talot ja metsät ovat oikeilla paikoillaan, sävähdytti joka kerta.

Espoo, ikuisen kesän paratiisi

Nyt minulla oli valmiina Espoon photoscenerystä versio, jossa talot ja metsät oli mallinnettu paikoilleen ja simulaattorissa maisema näytti hyvältä. Mutta tämä ei vielä riittänyt, sillä simulaattorissa illalla tulee hämärä, yöllä pimenee, aamulla valkenee ja päivällä paistaa aurinko. Syksyllä maiseman sävyt tummenevat, talvella maa tulee lumesta valkoiseksi ja keväällä luonto on kirkkaamman vihreää kuin keskikesällä.

Ilmakuvat ovat keskikesällä otettuja, eikä simulaattori osaa itse muuttaa sävyjä vuodenaikojen mukaan. Jos photoscenery jätettäisiin tällaiseksi, Espoossa olisi ikuinen kesä, ja tammikuussa vihertävän Espoon ympärillä loistaisi lumivalkeana muu pääkaupunkiseutu.

Mutta minulla ei ollut mitään käsitystä, kuinka kesäkuvasta tehdään muut vuodenajat. Ja jos ne jotenkin saisi tehtyä, millä ohjelmalla ne saadaan taas muutettua sellaisiksi tiedostoiksi, joita simulaattori ymmärtää?

Sain jälleen apua muilta maisemamallintajilta, muun muassa Janne Sinkkoselta ja Tatu Kantomaalta, ja onnistuin lopulta tekemään niin vuodenajat kuin yökuvat. Ja voi veljet, että ne näyttivät hienoilta simulaattorissa kaiken sen vaivan ja kokeilun jälkeen!

Jouluksi Espoon taivaalle

Espooseen oli kulunut melkein vuosi, oli jo joulukuun alkupuoli 2005. Olin päättänyt, että hinnalla millä hyvänsä scenery ilmestyy ennen joulua. Yksi asia vielä puuttui. Readme pitää olla jokaisessa simulaattorin lisäosassa. Viikossa väänsin englanninkielisen readmen, kokosin paketin ja Espoo photoscenery 1.0 julkaistiin 23.12.2005.

Espoon photoscenery 1.0 on kaikkien imuroitavissa FS Nordicin tiedostokirjastosta osoitteesta www.fsnordic.net. Tätä kirjoitettaessa (huhtikuu 2006) sceneryn oli imuroinut jo yli 1600 harrastajaa. Samasta paikasta on saatavilla myös tekemäni Raahen kaupungin photoscenery.

Lisää aiheesta