Flockers – Luomuteurastaja

Violettiin hattuun puetut lampaat osaavat hyppiä...

Wormsin ja Lemmingsin yhdistelmä ei sisällä lainkaan natriumglutamaattia.

Parikymmentä vuotta sitten Worms oli kovaa valuuttaa, etenkin pelisarjan kakkososa, jota veivasin kakarana naapurin Ismon Mikromikolla sormet rakkuloilla. Team 17 on jatkanut pelisarjaansa näihin päiviin saakka ja mikäs siinä, matomättö toimii edelleen.

Nyt lierot saavat rinnalleen lampaita, sillä Flockers sijoittuu samaan universumiin kuin Worms. Lampaat asustavat asetehtaalla, josta matka jatkuu matojen aseistukseksi taistelukentille. Pelimekaniikka apinoidaan Lemmingsistä. Asevarustamolla yritetään taluttaa mahdollisimman monta lammasta lähdöstä maaliin. Reitti näyttää aika tavalla teurastamolta, johon on ympätty tuhti ripaus burtonmaista steampunkia.

Laumaansa kaitsevan paimenen homma on kaukana helposta, sillä karitsat etenevät oman päänsä mukaan ja hyppäävät vaikka sirkkeliin, ellei ruudun toiselta puolelta tarjota johdatusta.

...mutta pomppu pitää ajoittaa oikein, jotta turkki ei tahriinnu.

Karitsan jumala

Early access -esileikkiversiossa pelattavaa on varsin kattavasti. Keräämällä pelimaailmasta laatikoita taitopussi karttuu ja lampaat  voi opettaa vaikka hyppäämään. Myös Teräsmiehen apinointi onnistuu, kun kili lyö niskaansa viitan ja kiitää pitkin seinäpintaa joko turvaan tai kohti ennenaikaista loppuaan. Kamikazeilukin onnistuu, sillä toisinaan reitti on raivattava auki Taleban-henkeen.

Flockers mittaa tehokkaasti adrenaliinitasoja, sillä jo muutaman alkupään tutoriaalitehtävän jälkeen asetehtaalla lyödään iso kaliiperi silmään ja vaikeustaso kipuaa ihanan raastavaksi. Koska lauma etenee automaattisesti, ajoitus ja oikeiden taitojen käyttäminen muodostuvat etenemisen elinehdoiksi. Lampaat kiipeävät, lentävät, hyppivät ja räjäyttävät väyliä auki, mutta käskyttäjän tehtäväksi jää naksutella oikeat palikat paikalleen ja roolittaa lampaat tehtäviensä tasalle.

Tasosuunnittelussa onnistutaan loitsimaan esiin melkoisia pähkinäpusseja, joita on hinkattava useaan otteeseen, jos kolmen tähden maksimisuoritus houkuttelee. Asetehtaan liukuhihnalla paiskitaan hommia noin kymmenen minuutin vuoroissa, joka on juuri sopiva mitta kaoottiselle räpeltämiselle. Turvallisen reitin rakentamiseen tarvitaan melkoisia moniajotaitoja. Kun viimeinen mäkättäjä on saapunut pelikentälle, ensimmäiset ottavat jo osumaa lähimmältä teräaseelta. Ilman paussinappulaa kädet loppuisivat taatusti kesken.

Esariversiota kehitetään pelaajien palautteen perusteella. Toivottavasti lampaiden taitokatrasta ei nosteta ihan älyttömäksi, sillä nyt rajattujen elementtien hyödyntäminen pakottaa luovuuteen tasosuunnittelussa. Kaltaiselleni mämmikouralle erilaisia muuttujia on jo nyt ihan riittävästi, sillä toiminnan keskellä olen tämän tästä helisemässä.

Oikeutta eläimille

Graafiselta ilmeeltään Flockers yhdistää isosilmäisiä söpölampaita ruosteen raiskaamaan teollisuusmaisemaan. Taustalla raikaa melankolinen musiikkiraita, kun villapalttoot laukkaavat joko kohti maalia tai peltipalttootaan.

Kuvakieli tulee taatusti jakamaan mielipiteitä. Eläinrakkaana ihmisenä tunsin jokaisella kerralla pienen piston sydämessäni, kun yksi laumani jäsenistä muuttui surkean voihkaisun saattelemana punaiseksi veripilveksi. Samaan aikaan sisälläni asuva pieni sadisti naureskeli räkäisesti, kun Sakarin tuleva villapaita värjäytyi punaiseksi hammasrattaiden ristipaineessa.

Toivottavasti peliin lisätään jossain vaiheessa myös pelimuoto, jossa tarkoituksena on listiä mahdollisimman monta lammasta sen sijaan, että tavoitteena on saatella lauma ehjänä matkansa päätepisteelle.

Elokuvaharrastajat kitisevät, kun Hollywood tekee uudelleen vanhoja klassikoita, mutta sama ilmiö on ottamassa myös pelimaailmaa entistä tiukemmin rutistukseensa. Flockers istuu uusretrobuumiin, sillä villapaidan alta paljastuu ehta sopuli.

 

PC

Ilmestynyt early access -versiona Steamissa 6. toukokuuta

Team 17