JAKOJÄÄNNÖS
Ilmainen keräilykorttipeli Hearthstone kuulostikin liian hyvältä diililtä ollakseen totta, joten Curse of Naxxramas -laajennus sai minut panemaan peliin ensimmäiset euroni.
Harvoin olen yllättynyt yhtä positiivisesti kuin Blizzardin Hearthstonesta. Keräilykorttipeli tehtiin pienellä tiimillä, välityönä ja free-to-play-kokeiluna, mutta peli on pysynyt kohta vuoden päivät päivittäisellä pelilistallani. Fiilis on sama kuin Magic the Gathering -korttipelissä 90-luvulla.
Hearthstonen ansaintalogiikka on tuhannesti kirottu free-to-play. Tosin Blizzardin Hearthstonea voi pelata ilmaiseksi suht’ vaivattomasti, sillä päivittäisistä questeista saa riittävästi kultaa areenapeliin, jossa voi voittaa lisää kultaa ja kortteja. Voitolle kullassa alkaa jäädä seitsemällä areenavoitolla. Käytin ensimmäiset euroni peliin vasta kesällä, kun Hearthstoneen julkaistiin maksullinen yksinpelilaajennus Curse of the Naxxramas, jonka läpäisemällä saa kokoelmaansa 30 uutta korttia.
Kaikkiaan kortteja on noin 500, joista 400 voi omistaa. Blizzard hyödyntää hienosti pelinsä digitaalisuutta, sillä puuttuvat kortit tuodaan peliin pakkojen ulkopuolelta erilaisilla mekaniikoilla. Oikeassa korttipelissä moinen olisi todella hankala tokeneita ja muistilappuja vaativa systeemi, mutta digimaailmassa ei.
Puhu korttikädelle
Säännöt ovat simppelit ja teemakin tuttu World of Warcraftia pelanneille. Hearthstonessa kaksi War-craft-sankaria taistelee toisiaan vastaan aseinaan 30 kortin pakka, hahmokykynsä ja manapooli, johon joka kierroksella saa yhden pisteen lisää. Manalla manataan pöydälle otuksia, taikoja tai aseita. Se joka käyttää manansa tehokkaammin, yleensä voittaa.
Korteilla on riittävästi erityisominaisuuksia, jotta korttien yhdistelmistä syntyy jotain yllättävää. Curse of the Naxxramas ei (onneksi) lisää uusia ominaisuuksia peliin, mutta vaikuttaa silti metapeliin. Laajennuksen teemana on deathrattle, jolla otus tekee jotain vielä kuollessaankin. Esmes Mad Scientist -kortti nostaa kuollessaan pakasta secret-kortin laudalle, mikä tehostaa manankäyttöä. Naxxramas-laajennuksen jälkeen deathrattle-ominaisuus alkaa olla niin vahva, että Blizzard joutuu jatkossa joko heikentämään kykyä tai tuomaan peliin vastalääkkeeksi uuden ominaisuuden.
Hearthstone oli tutoriaalia lukuun ottamatta nettipeli, mutta Naxxramas lisää mukaan yksinpelin. Vastassa on AI-hahmoja, joiden pakka ja ominaisuudet suunniteltiin puzzlemaisiksi. Tekoälyvastustajien kädet eivät edes noudata normaaleja Hearthstone-sääntöjä, sillä vastustajalla saa olla vaikka loputtomasti yhtä ja samaa korttia. Tarkoituksena on voittaa vastustaja ”epäreiluista” lähtökohdista huolimatta.
Pomojen hiparimäärä ja kyvyt vaihtelevat villisti, mikä vaikuttaa siihen millaisella pakalla hahmoja vastaan kannattaa lähteä. Grand Widow Faerlina tekee hahmokyvyllään yhden vahingon jokaista kädessäni olevaa korttia kohden, joten kaadoin lesken warlock-pakalla, jossa oli runsaasti discard (kortti kädestä) -kortteja.
Vaikeustaso on tavispelaajalle kohdallaan. Useimpiin riittää järkevästi koottu peruspakka, johon ei edes tarvitse ”pakollisia” legendaryja. Bossit voittamalla saa uusia kortteja kokoelmaansa, joten Blizzardin ilmeisenä ideana on, että kuka tahansa kukistaa pomot viimeistään parin yrityksen jälkeen. Vaikeustaso on tiukka vain Heroic-pelimuodossa, jonka läpäisystä palkitaan uudella korttitaustalla. Moisella on vain symboliarvoa.
Kokonaisen siiven voittaminen avaa vielä hahmokohtaisen haasteen, jossa pomot pitää kaataa valmiiksi määrätyillä pakoilla. Yleensä pakat on niin tolkullisesti koottu, että haaste menee viimeistään toisella yrittämällä läpi. Ainoastaan Kel´Thuzad tuntuu nostavan verenpainetta, mutta sekin kaatuu, kun rikkoo haarniskan järkevässä paikassa (oma pöytä vahvassa tilanteessa).
Ihanan kallista
Jos laskee Naxxramasin hinnan kortteina, niin laajennuksen hinnaksi saa 73 senttiä per virtuaalikortti. Peli-ilona laskettuna taas jäin selvästi plussan puolelle. Ahkera questaaja voi maksaa lisärin pelissä kerättävällä kullallakin, joten luottokortin lisäksi maksuksi käy myös ahteri.
Enemmänkin olisi voinut antaa, mutta Blizzard haluaa välttää pay to win -leimaa. Jos paketissa
tulisi mukana uusi hahmoluokka, pelaajien olisi periaatteessa pakko hankkia laajennus. Toisaalta Naxxramas-kortit lisättiin kaikille mukaan arenapelimuotoon, mikä piristi kivasti eniten pelaamaani pelimuotoa. Pelaan rankedia vain quest-kullan takia, jolla rahoitan areenakierrokseni.
Minulle Hearthstone toimii vieroitushoitona Magic-addiktioon. Sopivan simppeli mutta toimiva korttipeli, johon peliseuraa löytyy mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Naxxramas riitti käynnistämään jo hieman hiipuneen peli-intoni uuteen roihuun.
Hearthstone: Curse of Naxxramas
Arvosteltu
PC
Saatavilla
iPad
Blizzard Entertainment
Minimi: Pentium D tai Athlon 64 X2, 2 Gt muistia, GeForce 6800 tai Radeon X1600 Pro
Testattu: Quad Core 2,66 GHz, 4 Gt muistia, Radeon HD 5850, Windows 7
Muuta: Maksullinen laajennus Hearthstone-peliin, jonka voi ladata osoitteessa eu.battle.net
Ikäraja: Ei ole
81
