Hearthstone: Whispers of the Old Gods - Miltä C’Thuntuu?

Yogg-Saron poisti vihollisen lethalin, täytti oman laudan ja voitti seuraavalla vuorolla pelin. Reiluuden huipentuma.

Kuulin vanhojen jumalien kuiskaukset jo kuukausia ennen niiden ilmestymistä Hearthstonessa. ”Ossstah! Ossstah! Osssstaaah!”

Vanhatkin jumalat oppivat uusia temppuja, sillä he lähettivät houkutuksensa e-maililla, eivät unessa. Terästin mieleni, mutta mitä voi heikko kuolevainen, jos C’Thunin lonkerot rassaavat aivoja? Aamulla havahduin ja huomasin uivani korttipölyssä. Olin ostanut viisikymmentä pakkaa ennakkotilauksena peliin, jota saa tahkota ilmaiseksikin.

Keräilykorttipeli Hearthstone on Blizzardin hitti, jonka Whispers of the Old Gods lisää peliin uutta 134 korttia. Se uudistaa peliä enemmän kuin yksikään aikaisempi laajennus.


Standardissa ovat mukana ikivihreiksi julistetut Classic-kortit, plus kahden viime vuoden lisärit ja seikkailut. Tämä madaltaa kynnystä hypätä uutena pelaajana kelkkaan, koska se päästää ennemmin tai myöhemmin tulevaisuudenkin Dr. Boomin kaltaisten kauheuksien ikeestä. Kun korttien suunnittelu tuntuu parantuvan jokaisen uuden setin yhteydessä, se saa valon tunnelin päässä näyttämään mukavan kirkkaalta.Villit standardit

Samaan syssyyn tuunattiin tukku ongelmakortteja, jotta ikivihreisiin ei jää liian pahasti vastustajan peliä pakahduttavia lappuja. Muun muassa Ironbeak Owl, Big Game Hunter ja vanha kunnon druidin combokortti, Force of Nature, saivat maistaa tasapäistävää nerffilekaa.

Kaikkiaan lopputulos on erittäin mukava. Muutos tuntuu metapelin kannalta terveeltä, sillä interaktiot Hearthstonessa vihollisten vuoroilla jäävät ainoastaan secretien ja tauntien varaan. Pointti on aina ollut luoda vastustajalle tilanne, johon on olemassa ainoastaan epätodennäköinen tai epätehokas vastaus, perustuen arvioon vastustajan pakasta ja siihen sisällytetyistä korteista. Valintojen kuristaminen minimiin omalla pelillä oli ennen huomattavasti vaikeampaa, kiitos Piloted Shredderin kaltaisten voimahirmujen, jotka kuolemansakin jälkeenkin pitävät lautaa hallussaan.

 

Velhopokeria R’lyehissä

Lahjominen ei jäänyt korttipakkoihin, kaikki pelaajat saivat myös legendaarisen C’Thun-kortin (ja muutaman kultistin kylkiäisinä). Kultistit toimivat kaikki joko C’Thunia buffaavina tai C’Thunin voimasta ammentavina kortteina. Vaikka kultistit eivät ole virallisesti heimokortteja, harvoin niitä C’Thun-pakkojen ulkopuolella näkee. Druidien Dark Arakkoa lienee ainoa poikkeus.

Hyökkäysvoimansa verran pelatessa iskevä C’Thun toimii usein pakan voittoehtona, joka voi laudalle lävähtäessään tuhota koko vihollisen laudan, välillä vastustajan sankarinkin.

Idea C’Thunin lahjoittamisesta kaikille pelaajille on mielenkiintoinen, sillä pelaajille annetaan käytännössä käteen taaperon ensimmäinen control-pakka. Isossa kuvassa idea on hyvä, koska aikaisemmin aloittelijan ainoa vaihtoehto on ollut halvalla tehty, naamaan hakkaava aggropakka.

Muutamalla lisäkortilla käsissä on oikeasti kova pakka. C’Thunin lonkeroiden pulttaaminen warrior-pakkaan toimii jopa top 100 -sijoituksilla ladderissa. Aika näyttää ovatko kultistit tarpeeksi vahvoja kantamaan silmäpallokollaasin maaliviivalle, sillä muut C’Thun-pakkavariaatiot ovat alkaneet jo karsiutua pois.

Vanhoja jumalia löytyy kaikkiaan vajaa kourallinen, mukana Y’Shaarj ja Yogg-Saron. Ensimmäisen ympärille ei juuri ramppidruidin lisäksi ole pakkoja rakentunut, mutta jälkimmäinen on lisänimensä Hope’s End arvoinen. Epätoivo valtaa mielen Yoggin lävähtäessä pöytään, sillä seurauksena on sarja täysin satunnaisia taikoja täysin satunnaisiin kohteisiin. Välillä sillä voittaa pelin, välillä häviää, käytännössä kortti on pelaajansa viimeinen oljenkorsi, joka kannattaa pelata epätoivoisessa tilanteessa. En silti äkkiseltään keksi korttia, jota olisin koskaan inhonnut enemmän. Satunnaisuus itse korteissa olisi kiva pitää minimissään, sillä korttipelissä tuuria tarvitaan muutenkin ihan tarpeeksi.

Ylivoimaisesti mielenkiintoisimpana jumalana on Blizzardin retcon-osaston maskotti N’Zoth, joka herättelee aiemmin kuolleita hahmoja henkiin. Pakan ympärille on rakentunut jo useampi arkkityyppi, joista ainakin paladin on tullut peliin pysyäkseen. Mikäs sen mukavampaa kuin herättää Sylvanas ja Tirion takaisin epäkuolleina, kun vastustaja on juuri iloissaan päässyt niistä eroon?

 

Julkaisun kunniaksi pelaajille jaettiin ilmaisia pakkoja. Legendat kelpaavat aina.

Voittaja korjaa potin

Muihin selkeisiin voittajiin lukeutuu warrior, joka on nykyisellään aivan älyttömän monipuolinen. Warru on saanut nauttia kenties onnistuneimmasta suunnittelusta, sillä erilaisia hyviä ja toisistaan oleellisesti poikkeavia pakkoja löytyy jopa kourallinen. Controllia C’Thunilla ja ilman, patron, midrangea whirlwind-efekteillä ja synergialla korttinostoihin lopetuskortteineen, plus vielä piraattipakka massiivisella kasalla aseita. Monta eri pakkatyyppiä tekee jo pelkästä mulliganista warruja vastaan huomattavasti aikaisempaa hankalampaa.

Roguen miracle-pakat ovat kokeneet vahvan henkiinherätyksen lisärin ja standardin myötä, vaikka Blade Flurry rankasti nerffattiinkin. Viime seikkailun Tomb Pillager pääsee viimein nauttimaan peliajasta äärimmäisen kilpaillussa neljän manan paikassa kun Piloted Shredder poistuu Wild-takavasemmalle. Vahvimmalta tuntuva miraclen arkkityyppi käyttää tällä hetkellä Cold Blood ja Leeroy -komboa, joka tekee vuorossa puolet vastustajan kukistamiseen tarvittavasta vahingosta.

Hunter koki suurimman muodonmuutoksen. Haunted Creeperin, Mad Scientistin ja Glaivezookan poistuminen kokonaan standardissa on kääntänyt hunun alkupelin päälaelleen. Ennen äärimmäisen vahvasta alkupään laudanhallinnasta on tullut jopa jokseenkin heikko. Huvittavasti taas uusi Call of the Wild sen sijaan lukeutuu mielestäni pelin voimakkaimpien 8 manan korttien sekaan. Sankarin koko voimapiikki on entistä vahvemmin siirtynyt keskipelin vaiheille.

Kustannustehokkaan silence-efektin poistuminen Ironbeak Owlin nerffissä sai myös monen vanhan legendakortin osakkeet nousemaan todella vahvasti, jopa Cairne Bloodhoof palasi kentälle. Big Game Hunterin hinnannousun myötä isot möllit ovat hieman paremmin turvassa ja vanha kunnon Ragnaros on palannut moneen pakkaan. Acidic Swamp Ooze ja Harrison Jones ovat silti nykyisten aseilla riehuvien sankarien suosion ja voimakkuuden myötä kenties tärkeimpiä techikortteja koko pelissä.

 

Hereillä C-kielen’Thunilla

Vaikka peli taas parin kolmen kuukauden päästä käykin hieman rasittavaksi suosituimpia nettipakkoja vastaan pelaamiseksi metapelin tasaantuessa, vanhojen jumalien paluu piristi. Täysin erilaisia pakkoja näkyy jopa korkeilla rankeilla aika paljon. Lisäri antaa lisää työkaluja myös pakkoihin, joita ei historiallisesti ole juuri näkynyt. Kyseessä on pinnan alla kytevää tavaraa. Vähän kuin dragon priest, joka ei kunnolla lähtenyt liitoon ennen Grand Tournamentia. Kytevät pakkaideat tuntuvat tarvitsevan vain pienen hönkäyksen kasvaakseen liekkiin, ja se valaa uskoa seuraavaan korttisettiin.

Shamaanille tarjottiin ilmainen voitto suoraan mulliganiin. Kyllä kiitos.

Arvosteltu: PC

Saatavilla: iOS, Android

Blizzard Entertainment

Minimi: Pentium D tai Athlon 64 X2, 2 Gt muistia, GeForce 6800 tai Radeon X1600 Pro

Muuta: Hearthstonen voi ladata ilmaiseksi osoitteesta eu.battle.net

 

Vanhojen jumalien myötä Hearthstone kehittyi paremmaksi kuin koskaan.

Arvosanaksi neljä vanhaa jumalaa viidestä.