Oikeastaan olisi hieman väärin kutsua Sims 2:ta täysin uudeksi peliksi, sillä se lähinnä päivittää ykkösen kolmiulotteiseksi, modernimmaksi versioksi ja lisää parhaat palat lisälevyistä sekä konsoli-inkarnaatioista.

Ensimmäisenä huomion varastaa nätti grafiikka, jota voi zoomailla ja pyöritellä mielensä mukaan. Uusi grafiikkamoottori on pätevä eikä edes kovin raskas, ja hoitaa yksityiskohtaiset, loistavasti animoidut hahmot ja esineet kunnialla. Tekniikka ei silti pelaa ihan ongelmattomasti, sillä parin#kolmen tunnin mittaisen session jälkeen latailu lisääntyy silminnähden ja lataustauot kasvavat sietämättömiksi.

Jo omien simien suunnittelussa riittää tekemistä. Naamatauluissa voi turvautua joko valmiiksi suunniteltuihin, säätää kaiken itse tai yhdistellä erilaisia valmiita osia (joilla hahmoista tosin tulee hirvittävän groteskeja sirkusfriikkejä). Vähän hassusti kaikkia mahdollisia kasvonpiirteitä ja muuta voi säätää enemmän kuin tarpeeksi, mutta ruumiinrakenteelle on tasan kaksi vaihtoehtoa eli anorektinen ja hieman keskivartalosta pyöreä. Tosielämää heijastelevia, sairaalloisen obeeseja, hampurilaisilla eläviä simejä ei siis vieläkään voi tehdä. Vaatetta ja muuta rättiä on enemmän kuin Mustamäen torilla.

Rahaa tai rakkautta

Suurimpana uutuutena simeillä on tarpeiden lisäksi kattava ja tekemisiä ohjaava tavoite, joita on viisi erilaista, esimerkkeinä vaikka romanssi, perhe tai raha. Romantikko-sim haluaa pääasiassa heilastella ja päästä petiin muiden kanssa, mammonaa halajava tahtoo rikkaan puolison tai hyvän työpaikan.

Tavoitekategoria antaa kerrallaan viisi vähintään kerran päivässä vaihtuvaa mielihalua ja kolme pelkoa, joiden toteutuessa joko saa tai menettää aspiraatiopisteitä. Pisteet vaikuttavat simin yleiseen mielialaan ja niillä voi ostaa bonusroinaa. Tavoitesysteemi vaikuttaa toimivalta ja antaa simien kanssa sähläämiseen lisää järkeä.

Sosiaalisiin suhteisiin on panostettu aiempaa enemmän ja ne ovat esimerkiksi merkittävämpi kuin työ. Muiden simien kanssa puhumiseen ja lääppimiseen tarkoitettuja toimintoja on vaikka millä mitalla, ja simit osaavat ihan oma-aloitteisesti jutella vaikka aterian tai telkkarin katsomisen ohessa. Ystävystyminen, ihastuminen ja rakastuminen tapahtuvat kaikki melko nopeasti. Rakastuneet tai parisuhteessa elävät simit uskaltavat nyt jopa käyttää kylppäriä samaan aikaan partnerinsa kanssa.

Monenlaista partneria

Suvaitsevaisuuden hengessä myös saman sukupuolen edustajan kanssa voi vakiinnuttaa parisuhteensa, tosin sänkypuuhat (tai siis "WooHoo") on kuvattu koko perheen peliin sopivalla tavalla. Aktin lopuksi molemmat nukahtavat, mutta nälkä kasvaa syödessä: pian ei tavallinen jiihaa riitäkään, vaan simit voivat alkaa himoita esimerkiksi julkisella paikalla hinkkaamista.

Mitään preferenssiä partnerin sukupuolen suhteen simeillä ei ole, ja niinpä esimerkiksi psykososiaalisen Miika ja kolme viekasta neitsyttä -kokeeni lopputulos oli se, että kuningatar Marie-Antoinette oli kihlautunut reilun rempseän sosiologi Mirjamin kanssa ja Buffylle jäi Miika. Kolmiodraamakin saatiin aikaan, kun Buffy ilmeisen spontaanisti rakastui Marie-Antoinetteen. Onneksi jälkimmäisen rakkaus Mirjamia kohtaan oli vahva ja kilpaheila sai kylmää kyytiä. Tämänkin esimerkin valossa simien sosiaalinen elämä vaikuttaa realistisen syvälliseltä.

Neljän simin touhujen kontrollointi onnistui muutenkin ykkös-Simsiä kivuttomammin, sillä tekoälyä on parannettu merkittävästi. Simit osaavat toteuttaa tarpeitaan ja mielihalujaan suhteellisen itsenäisesti, vaikka tietysti haluamaansa lopputulokseen päästäkseen on parempi ainakin kohtuullisen säännöllisesti tuupata pikkuväkeä oikeaan suuntaan.

Vauvasta vaariin

Toisena isompana uudistuksena simeillä on viisi ikäkategoriaa vauvasta vaariin, ja näissä edetään melko verkkaiseen tahtiin pelivuorokausien kuluessa. Vainion Joonan peräänkuuluttamaa Alter Ego -tyylistä elämänkaarikehitystä simien ikääntyminen ei kyllä tarjoa.

Lapsisimit käyvät töiden sijasta koulussa ja tavoittelevat teiniksi kasvamista, teinisimit eivät eroa aikuisista muuten kuin käymällä koulua, jonka lisäksi ne voi pakottaa töihin myymään nakkeja tai ompelemaan lenkkitossuja. Aikuisuus kestää kolmekymmentä pelivuorokautta, jonka jälkeen hahmo muuttuu vanhukseksi ja jossain vaiheessa heittää hanurin nurkkaan. Tässä vaiheessa lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja niin edelleen, mutta ei simeihin oikein osaa samaistua niiden elämän karrikoidun luonteen takia.

Kaikilla lisäosilla buustattuun ykkös-Simsiin verrattuna kakkonen tuntuu hieman kevyeltä, sillä lisälevyjen suurimmat lisäykset kuten lemmikit ja kunnon lomakohteet loistavat poissaolollaan. Sitä en epäile, etteikö Sims 2:een julkaistaisi vähintään saman verran lisärojua kuin ykköseen.

Myyntihitti Sims 2 varmasti on, ja kyllä minäkin liimaannuin koneen ääreen aamuyön pikkutunneille saakka virtuaaliversioni ja kämppisneitokaisten toilailuja ohjailemaan.