Jäähyväiset aseille

Vaikka täti telkussa puhuu miesten salaliitoista, eMaskuliiniset bloggaajat taistelevat soturikulttuuria vastaan. Mistä on kysymys?

Peliarvostelujen lisäksi tienaan rahaa käännöstöillä. Sain juuri valmiiksi sen alkuperäisen, kokonaan runomuotoisen Sormusten herran, jossa Gandalfin tilalla on vielä Tom Bombadil. Seuraava projektini on kohuttu Daniel Braunin paljastuskirja, joka liittyy osittain myös pelaamiseen.

Enkelit ja demonittaret

Audi-skandaalia seuranneet tietävät, että miehillä on kansainvälinen salaliitto Illumaleus, jonka tarkoitus on palauttaa nainen takaisin kotiin silityslaudan ja hellan väliin. Sen tunnuksen neljä yhteen kieroutunutta rengasta symboloivat väkivaltaa, kunniaa, velvollisuutta ja erätaitoja. Pelit ovat tärkeitä, ja Illumaleusin arvojen mukaisesti sen jäsenet avoimesti kokoontuvat soturikulttuurin areenoilla, pelifoorumeilla. "Illua illalla" kertoo kokoontumisesta, jossa naisia ei näy: heistä ei ole laivueenjohtajiksi.

Mutta heillä on vastavoimansa. Stud Gartin yliopiston miehuusprofessori Daniel Braun paljastaa naisten salaliiton, jonka maalina ei ole sen vähempää kuin täydellinen miessukupuolen emaskulointi. Die Ewige Fräulein paljastaa Veenuksen Viisaiden pöytäkirjat, jotka löysi vuonna 2007 tunnettu symbologi, professori Robert Langdon.

Ensin pelit, sitten pallit

Braunin kirjassa videopeleille on omistettu yksi laaja luku. Sukupuolten kylmässä sodassa pelit ovat uusi, mutta yhä tärkeämpi rintama. Kautta aikojen videopelit ovat tukeneet soturikulttuurin arvoja muokkaamalla nuorten poikalasten henkistä maailmaa kohti väkivaltaa ja suorittamista.

Videopelit eivät aluksi rekisteröityneet Veenuksen Viisaiden uhkatutkassa, mutta kun heille selvisi, että teini-ikäisten infantiilien harrastus kiehtoi jo kaikenikäisiä miehiä, vastatoimet olivat nopeita. Median tuella vuonna 1994 aloitettiin mittava operaatio.

Veenuksen Viisaiden yleisstrategia on poistaa peleistä taidollista eriarvoisuutta korostavat elementit ja minimoida mahdollisuus kilvoitteluun. Myös vaaran ja saavutusten tunne on korvattava heikommalla epämääräisellä korviketunteella, "viihtymisellä". Kun pelit ovat sillä tasolla, että jokainen osaa niitä pelata ja jokainen on aina voittaja, aloitetaan vaihe kaksi, pelisisällön käyttö pehmeiden arvojen aggessiovapaaseen pakkosyöttöön. Kolmannessa vaiheessa pelit tuhotaan, jolloin miehet saadaan pois monitorin loisteesta, takaisin keskustelemaan parisuhteesta ja hieromaan jalkoja. Vaihe kakkosen jälkeen se onkin helppoa.

Vaara on vaara

Braun kertoo, että Veenuksen Viisaat tekivät taktisen virheen. Historian ja pelimyyntilukujen pohjalta he keskittyivät aluksi liikaa neutraloimaan Nintendon ja Segan pelejä, ohittaen kotimikrot melko harmittomina. Herätys oli karu. Markkinoilla oli realistisia sotapelejä, jotka toimivat esikouluna armeijaan.

Näistä sotapeleistä tuli päävihollinen. Kuten chili, ne vaativat tottumista, mutta sitten syntyi addiktio. Salainen ainesosa oli vaaran tunne. Kun kuolema saattoi seurata yhdestä luodista, jokainen virhe voi olla viimeinen, ja tapon kuittasi paras soturi, se aiheutti massiivisen piikin sekä adrenaliinin että testosteronin tuotantoon. Pitkän säätämisen tuloksena suoritettu pelitappo eritti lisäksi endorfiinia ja aiheutti riippuvuutta.

Ja se arvomaailma! Rainbow Six vastusti luonnonsuojelua, SWAT sai nuoret hinkumaan poliiseiksi, ja kumpikin opetti ihan oikeita taistelutaikoja. Kesti muutaman vuoden, mutta sekä Rainbow Six että SWAT saatiin muutettua harmittomiksi viihderäiskinnöiksi. Liian liki meni.

Vielä pahemmin meinasi käydä Activisionin taistelupelin Modern Combat Soldier kanssa. Tämä äärimmäisen addiktiivinen sotapeli pystyi tekemään jokaisesta pelaajastaan soturimiehen. Kehitystiimi hajotettiin, ja mittavalla, kalliilla kampanjalla pelin nähneet pelijournalistit hiljennettiin uhkaamalla kertoa heidän äideilleen. Pelin äärimmilleen vesitetty, lapsellinen voimafantasiasotaversio CoD: Modern Combat oli silti julkaisuvuotensa mahtihitti.

Braunin mukaan Veenuksen Viisaat ovat tyytyväisä edistymiseensä. Satunnaisia sissejä lukuuun ottamatta sotapelit on saatu jo sille tasolle, että niitä voi mukavasti sohvalla röhnöttäen pelata samaan aikaan kun vetää sipsiä naamaan. Adrenaliinia ei erity, koska kuolema on enää pieni kiusa. Tappamisesta on poistettu saalistaminen, ja siitä on tehty mekaanista liukuhihnatyötä, joka käy muutaman pelin jälkeen tylsäksi. Ongelma on edelleen moninpeli, jonka vesittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Teknisillä ratkaisuilla on silti pelaajamäärää saatu tiputettua.

Agentit joukossamme

Daniel Braun paljastaa monia pelialalla toimivia Veenuksen Viisaiden videopeliosaston operaattoreita. Kaksi heistä on muuttanut pelimaailmaa merkittävästi.

Willow "Will" Wright loi ihmissuhteisiin perustuvasta pelistä maailmanlaajuisen trendin: ei kilpailua, ei väkivaltaa, vaan parisuhteita, small talkia ja kodinrakennusta. Mutta vallankumous syö lapsensa: Willow Wright pakotettiin eroamaan, kun hänen evoluutionpehmennyspelissään Spore menestyivät parhaiten aggressiiviset lihansyöjät.

Willow Wrightin saavutukset kalpenevat agentti "Marion" rinnalla. "Mario" on Yasuko Miyamoto, pelisuunnittelija Shigeru Miaymoton vaimo. Yasukon vaikutus mieheensä on absoluuttinen: Shigeru ei julkaise mitään tarkistuttamatta sitä ensin vaimollaan. Suurimman voittonsa videopelien emaskulointi saavuttikin Miyamoton kehittämän konsolin, Nintendo Wiin, mukana. Kukaan ei ihmettele, miksi sille ei vaan voi tehdä onnistunutta väkivaltapeliä.

Kenelle voitonkellot soivat?

Vuosikymmeniä kestäneessä sodassa miesten salaliitto on joutunut hitaasti perääntymään. Käännekohta oli naisten äänioikeus, jonka vaikutus alkaa Suomessakin pikku hiljaa näkyä, sillä yhä useampi nainen äänestää toista naista.

Miesten soturisalaliitto on menestynyt erinomaisesti vain televisiossa ja elokuvissa. Norminaisten mielenhallinta saippuasarjoilla on jo vanha juttu, mutta älykkäät ja koulutetut naiset olivat haaste. Pähkinä ratkaistiin: Sinkkuelämää opettaa shoppailun, miesten ja avioliiton tärkeyden, Täydelliset naiset sekä opettaa itsekeskeisyyden ja edustusvaimotuksen ilot että tekee hössötyksestä ja selkäänpuukottamisesta trendikästä.

Mutta kotikentällä, eli peleissä, otetaan koko ajan takkiin. Vain yksi merkittävä päänahka roikkuu vyössä. PlayStation 2:n Singstar-sarja yllätti miehet housut kintuissa: taitoa ei enää vaadittu, riitti että ynisi oikealla äänenkorkeudella. Tekkeniä ei päässyt pelaamaan, kun tytöt halusivat laulaa. Loistavana vastaiskuna Illumaleus kehitti Guitar Heron, joka täsmäaseen tavoin herätti miesten sisällä lepäävän sovinistisen rokkikukon. Sen taitoon ja puhtaaseen kilpailuviettiin pohjautuva pelimekanismi kulminoituu muovisessa fallossymbolissa: jos haluaa todellista voimaa, se pitää nostaa pystyyn.

Suomi on Venäjän ohella yksi miesten viimeisiä valta-alueita. Meillä soturikulttuuri on pahasti voimissaan, vaikka sitä vastaan hyökätäänkin rajusti. Yksi taistelun äänettömistä sankareista on Suomen Illumaleuksen maajohtaja, rillumalei Ilomäki.

Ihan puhtaasti suomalaisia illuryhmiä vastaan suunnattiin täsmäpeli IL-2: Birds of Prey, mutta se jäi suutariksi. Samaan aikaan uusi alaliitto, Teräspedot, muuntaa pahinta amerikkalaista soturikulttuuria suomalaiseen makuun. Veenuksen Viisaiden Suomen-äitimaajohtajatar Laura Kråft myöntääkin, että huonosti on mennyt. Merkittävin voitto on sotapelejä ja kotikenraaleita mollaava käännynnäinen Turkkusen Tiltu, mutta hänkin on kääntynyt pahasti itseään vastaan.

"Kun kaupassa arvot sillai rennosti viihdyttävän tai kaikki aistit ja aivot haastavan pelin välillä, muista että jokainen ostamasi peli on luoti suuressa taistelussa", muistuttaa rillumarei.

Katson ja korotan työpaikallani

Daniel Braunin kirja on herättänyt paljon kiinnostusta. Sähköpostiini tuli haastattelupyyntö eNanna-lehden markkinointierikoisnumeroon, ja pyydettiin etenkin leikkisästi luottamuksella kommentoimaan naisten pelaamista. Heitin pari napakkaa huomiota, eiköhän sieltä jotain kuulu.

Ja nyt ikkunan takana on varmaan se toimittaja. Oho, ikkuna rikottiin. Säntäänkö karkuun vai jäänkö raportoimaan? Mikäs muodoton hirviö tuolta lähestyy... lähestyy.. ei, sillä on kuohintasaks

SORI!

* * * * *

Toimittaja Nirvi on vanhoillinen sovinisti, joka on jämähtänyt 1800-luvun alun asenteisiin. Naisen paikka on kotona, kun mies sotii Napoleonia vastaan ja parantaa sankkeriaan elohopealla. Naiset ovat kuin laivoja, toiset vikkeliä kuttereita, toiset jyhkeitä ja kovaäänisiä linjalaivoja.

Vaikka täti telkussa puhuu miesten salaliitoista, eMaskuliiniset bloggaajat taistelevat soturikulttuuria vastaan. Mistä on kysymys?

Lue koko artikkeli uusimmasta Pelit-lehdestä tai www.pelit.fi:ssä 21.10.2009.

Loppuvuoden pelimarkkinat saivat ilahduttavan piristysruiskeen, kun sekä Playstation että Microsoft pudottivat konsoliensa hintoja. Uuden PS3 Slim -mallin saa nyt noin 350 eurolla, Xbox 360 Eliten 250 eurolla ja kiintolevyttömän Arcaden parilla sadalla. Sen sijaan Nintendo ei ole vielä ilmoittanut Wiin hinnanalennuksesta, tosin huhujen mukaan sellainen olisi lokakuun alussa mahdollisesti tulossa.

Maailmalla hintojen pudotus on saanut uuden Pleikan todelliseen lentoon, esimerkiksi Iso-Britanniassa PS3:n myynti nousi peräti 999 prosenttia edellisviikkoon verrattuna. Amerikassa nousua oli 300 prosenttia ja Suomessa 500 prosenttia. Luvut toki kertovat hyvästä myynnistä, mutta myös siitä, että kuka sitä nyt kalliimmalla ostaa, jos parin päivän päästä uuden mallin saa vanhaa halvemmalla. Vanhaa mallia ei myöskään välttämättä ollut enää jälleenmyyjillä varastossa.

Vaisun alkuvuoden jälkeen kaikki piristykset ovat tervetulleita. Jos konsolien hinnat ovat kuluttajien mielestä nyt kohdallaan, myös pelimyynnin pitäisi alkaa herätä, jos ei nyt ihan Ruususen unesta, niin jonkinlaisesta horroksesta kuitenkin. Paria hittiä, kuten Batman: Arkham Asylumia ja Wolfensteinia lukuun ottamatta Suomen listoilla ovat koko vuoden pyörineet samat pelit, lähinnä siis Singstarit ja Guitar Herot.

Molempien konsoleiden myyntiä vauhdittavat myös erilaiset bundlet (osta konsoli – saat pelin) ja Slimin kohdalla myös vaihtotarjoukset tyyliin "tuo meille vanha PS3:sesi niin saat Slimin parilla sadalla". Xbox 360 tekee muun muassa Call of Duty -paketin, jossa konsolin kiintolevyn koko on peräti 250 gigaa. Lisäksi jälleenmyyjät kilpailevat varmastikin omilla bundleillaan ja hintatarjouksillaan.

Aina kun hinnat laskevat, tulee lisää käyttäjiä. Aina kun tulee lisää käyttäjiä, tulee myös lisää pelimyyntiä. Yhtälö on yksinkertainen, ja vaikka osa peleistä onkin siirretty alkuvuoteen, se ei ole välttämättä huono asia. Tammikuu on jälleenmyyjille hyvä pelikuukausi: uusien konsolien omistajat haluavat lisää pelattavaa ja lahjarahat on pantava kiertoon.

Bonuksena Kuluttajaviraston tutkimusten mukaan taulutelevisioita saa nyt halvemmalla kuin koskaan. Mikään ei siis enää estä kunnon pelinurkkauksen perustamista. Perheiden sisäpoliittiset kriisit ja nootit unohtaen.

Lisää aiheesta

  • Palkintojen aika

    Vuoden lopulla pidetyssä Niko2008-gaalassa arvovaltainen raati valitsi kuluneen vuoden merkittävimpiä pelikulttuuritapahtumia. Äänestys sujui täydellisen yhteisymmärryksen merkeissä.

    Vuoden peli: The Witcher Enhanced Edition

    Jopa Ron Perlman äännestäisi Enhanced Editionia koko…
  • Arcademäen sankarit

    www.animal-crossing.com/cityfolk

    Animal Crossing on enemmän harrastus kuin peli, sillä säännöllisellä ja pitkäjänteisellä paneutumisella Eläinristeyksestä saa eniten irti.

    Elämäsimulaattori Animal Crossing on Nintendon omalaatuinen virtuaalinukkekodin, kalenterin, tamagotchin ja…
  • Pelifornication

    Toimittaja Nirvi on Gamestoliiton parisuhdeneuvoja, joka opettaa pelaajia ymmärtämään erilaisia pelejään ja pelialustojaan. "Jengi hei, älkää jähmätkö!" on hänen sanomansa maailmalle. Vapaa-ajallaan toimittaja Nirvi pelaa vain venäläisiä strategiapelejä, vain mustalla PC:llä,…