Sony paljasti PS4:n! Ulkonäön? Hinnan? Julkaisupäivän? Julkaisuajan tienoon noin yleensä…
Sony onnistui helmikuun PS4-ensiesittelyssään yllättävässä silmänkääntötempussa. Firma esitteli konsolin paljastamatta itse laitetta. Sony keskittyi siihen, mitä koneella voi marraskuussa tehdä, kun se ilmestyy.
Internet tuntui jopa suhtautuvan näkemäänsä positiivisesti, mitä voi pitää suoranaisena ihmeenä.
Uusi maailma
Sonylle konsolijulkaisu on aina riski, jota ei haluta ottaa ainakaan liian aikaisin. Konevalmistajan katteet per kone kasvavat vuosi vuodelta. Pelimyynnistä kassaan kilisee koko ajan rojalteja ja konsolin tuotantokustannukset laskevat, mitä enemmän tekniikka ehtii vanhentua.
Sony ei voinut enää viivyttää PS4-julkaisua, koska PS3-joulumyynti oli pettymys ja Vita ei vetänyt missään vaiheessa. Koko viime vuoden pelimyynti laski esimerkiksi Pohjois-Amerikassa 24 prosenttia. Suomessa pudotus ei ollut yhtä iso, mutta meilläkin jäi myymättä 500 000 peliä. Todennäköisesti ne katosivat digimyynnin lisäksi mobiilimaailmaan.
Edellisen konsolisukupolven voitti ikuisena lupauksena pidetty mobiili, joten uudet konsolit joutuvat aloittamaan taistelun aivan uusilla sääntöversioilla. Mobiilipelit kilpailevat nimenomaan hinnallaan. Ne ovat joko ilmaisia tai maksavat pari hassua euroa.
Tuomiopäiväennustajat ovat jo pitkään uhanneet, että konsolipelien hinnat nousevat uuden sukupolven myötä, koska parempi grafiikka ja uusi alusta merkitsevät vääjäämättömästi lisätyötä.
Gran Turismo 6, 100 euroa, kiitos
PS4 nostaa kehityskustannuksia, mutta ei niin paljon kuin pelättiin. Toisin kuin esimerkiksi PS3:ssa, Sony ei käytä PS4:ssä ikiomaa tekniikkaansa. Firma turvautuu pc-maailman valmisosiin, mikä helpottaa pelintekijöiden työtä.
Myös kehitystyökalut ovat kehittyneet männävuosista eikä pelinteko ole enää puhdasta käsityötä. Guerillan ja Evolution Studiosin mukaan PS4-kehitystyökalut ja -dokumentointi ovat paremmalla tolalla kuin PS3:lla vastaavaan aikaan. Tosin Sonyn omat kehitysstudiot eivät ole lähteinä parhaasta päästä.
Muut pelintekijät ovat olleet harvinaisen tiukkahuulisia PS4:n suhteen, koska konsolia on kehitetty yhdessä pelifirmojen kanssa. Luotetut kumppanit saivat testata prototyyppejä ja ehdottaa muutoksia jo toissavuonna. Esimerkiksi Sonyn väitetään tuplanneen muistimäärän kahdeksaan gigaan vasta pari kuukautta sitten koekaniinien pyynnöstä. Työtavasta on etua sekä Sonylle että pelitiimeille, joten luottamussuhdetta ei haluta rikkoa.
Muutoksen taustalla on Sonyn varsin iso ajatuksellinen muutos, sillä japanilaislähtöinen firma luottaa jatkuvasti yhä enemmän länsimaiseen osaamiseen. PS4:n arkkitehtuurista vastaa Mark Cerny ja PlayStation-peliosastoakin veti Phil Harrison, ennen kuin hän loikkasi Microsoftille.
Kauas pilvet karkaavat
Myös maailma on muuttunut. Kun PS3-aikaan Sony pohti julkisesti, että seuraavassa sukupolvessa uudet pelit jaetaan digitaalisesti, useat amerikkalaiset kauppaketjut väläyttivät valtaansa. Jos marketit eivät saa pelimyyntiä, ei myöskään konsoleita oteta lattiatilaa viemään. Pelien digimyynti alkaa 2013 olla niin arkea, ettei uhkausta todennäköisesti toteuta kukaan.
Sony ilmoitti heti alkuunsa, että PS4-konsolilla nähdään sekä free to play -pelejä että episodityyliin julkaistavia pelejä. Hinnoittelun kurissa pitämiseksi tarjotaan myös digimyyntiä, parempaa indietukea ja pilvipelaamista. Miten pilvipelaaminen laskee hintaa, sitä ei kerrottu.
Toinen tärkeä ratkaisu oli, että huhuista huolimatta Sony ei tappanut käytettyjen pelien myyntiä. Asiaa vastustavat ainakin varsinaiset pelikaupat, jotka käytännössä elävät käytettyjen pelien myynnillä. Vielä tärkeämpää on, että asia on kynnyskysymys monelle pelaajalle. Jos pelit ovat kertakäyttöisiä, vaihdetaan leiriä.
Sony ei ole vielä (helmikuun lopussa) virallisesti vahvistanut, mitä käy PS3-aikojen digiostoksille. Veikkaan, että ihan PR-mielessä ne siirrettään PS4-tileille. Tyyli on käytössä muun muassa iTunesissa, jotta pelikirjastoaan ei joudu ostamaan uudelleen padin vaihtuessa.
Pelkkä pelikone
Sonylla on yksi valtava ongelma, johon ei ole annettu ratkaisua. Ensimmäistä PlayStationia käytettiin CD-soittimena, PS2 iski täydellisesti DVD-leffatekniikan ensiaaltoon ja PS3 osui blu-rayn yleistymisen kanssa yksiin. PS3 oli soittimena niin hyvä, ettei minulla ole vieläkään oikeaa blu-ray-soitinta.
Varsinkaan PS2:n roolia DVD-soittimena ei voi yliarvioida, sillä ominaisuus myi aikanaan konsolin massoille. Se taas loi pohjan massiiviselle 155 miljoonan konsolin myynnille, minkä ansiosta pelintekijöiden oli kaupallinen pakko julkaista teoksensa aina myös PS2:lle. Samalla vaivalla peli suunniteltiin PS2:n ehdoilla, jolloin PS2-pelaajatkin olivat onnellisia.
Ennakkoon PS4:n tärkein mediavaltti on Gaikai-pilvipalvelu. Teoriassa se sallii demojen suoran pelaamisen lisäksi myös musiikin ja elokuvien toiston. PS3:n loppuaikaan Suomessakin päästiin jo Sonyn alkuperäisen vision makuun. Netflix, Yle Areena, VidZone ja Music Unlimited tekivät konsolista mediasoittimen, jollaisesta Sony oli aina haaveillut. Sonyn tavoitteena on nostaa konsolinsa olohuoneen tärkeimmäksi mediasoittimeksi.
Pieni suuri mies
Sonyn ensimmäinen pressi oli pelkkä traileri. Tilaisuus jätti enemmän kysymyksiä ilmaan kuin antoi vastauksia. Sonyn tarkoituksena oli herättää mielenkiinto, saada ihmiset haaveilemaan konsolista. Kesän E3:ssa kerrotaan lisää, sillä sama taktiikka on ollut käytössä ensimmäisestä PlayStationista asti. Tosin 90-luvulla ei kerrottu edes laitteen nimeä.
Helmikuun tilaisuus oli selkeästi suunnattu pelaajille ja yllättäen myös pelintekijöille, sillä Sony vakuutti hoitavansa suhteensa paremmin varsinkin pieniin pelitiimeihin. Pikkutiimien on aina ollut vaikea saada pelinsä digimyyntiin PlayStationille.
Kaikki muuttuu PS4-kaudella. Todisteeksi lavalle marssitettiin indiedevaajien eräs messias, Jonathan Blow, joka vakuutti yhteistyön sujuvuutta.
Nyt odotetaan enää Microsoftia ja Markus Perssonia.
