Mario Kart 8 – Maailman nopein putkimies

Wii Uun kartpelikärjessä kiitää yllättäen Sonic-siili. Onnistuuko Mario Kartin kilpparikuori pudottamaan vastustajansa kärjestä?

Mario Kart on yksi Nintendo-paratiisin herkullisimmista hedelmistä, mutta Wii Uun puutarhaan on kiemurrellut jo käärme. Julkaisupöhinään ehtinyt Segan Sonic & All-Stars Racing Transformed (Pelit 4/13, 87 pistettä) on kova veto, erittäin vauhdikas ja kirjaimellisesti lennokas kartpeli, joka ei tyytynyt ainoastaan kopioimaan Mario Kartien maneereja vaan tempaisi jopa ohi. Ilmassa on urheilujuhlan tuntua, kun Mario ja Sonic ottavat viime vuosituhannen tapaan mittaa toisistaan.

Mikroautoihin ja minimotskareihin hyppää Marion, Luigin, Warion, Bowserin ja muiden Sienikuningaskunnan vakionaamojen ohella sankarien baby-versiot ja iso joukko erilaisia piikkikilppareita, joiden alkuperää tyydyn vain arvailemaan. Tasoloikkanaamojen lisäksi hassujen rakkineiden kyytiin pääsee ennen pitkää mikä tahansa Wii Uulle tallennettu Mii-hahmo.

Mario Kartin laaja hahmo- ja kilpurivalikoima ei ole pelkkää silmänlumetta, sillä ajokit eroavat kääntyvyyden, kiihtyvyyden ja huippunopeuden saroilla. Masiinoissa on kolme vaihdettavaa osaa: runko, renkaat ja pitkissä ilmalennoissa aukeava liitosiipi. Hahmo, runko ja leveistä slickseistä puupyöriin vaihtelevat renkaat vaikuttavat ajo-ominaisuuksiin. Liitosiipi tai -varjo on ainoa kosmeettinen valinta.

Tiukat kurvit ja neulansilmät läpäistään mariosti sladilla, joka heittää auton kylki edellä mutkaan. Sladeihin pitää ottaa ennakkoa, sillä kaara tekee pienen hypyn sivuluisuasentoon. Renkailla menee hetki pidon saavuttamiseen ja suunnan muuttamiseen. Mopot eivät varsinaisesti luisu, vaan kiristävät hetken harkinnan jälkeen käännöstä jyrkällä kallistuksella, mikä edellyttää erilaista ajolinjaa. Pitkä ja radalla pysynyt luisu (tai kallistus) palkitaan lyhyellä turbotuksella.

Imussa ajaminen nostaa nopeutta reilusti.

Lyö lyötyä

Humoristisen Mario Kart 8 -kaahailun kisat jaetaan kolmeen, ajokkien moottorien koon määräämään nopeusluokkaan: 50, 100, 150 kuutiosenttiä. Mopoluokassa ykkössijat olivat arkea, satasissa sain jo yksittäisissä kisoissa turpiini ja 150 kuution porukassa koko sarja meni usein päin honkia. Tekoäly ajaa luokka luokalta paremmin, mutta kisojani kiristivät myös mutkat, joiden ennakointi vaikeutuu nopeuden kasvaessa.

Ajokeissa on uusi antigravitaatio-ominaisuus, jossa vanteet kääntyvät rataa kohti ja renkaat tarraavat sähköisesti tiehen kiinni. Liimanakkien ansiosta komeat baanat kaartavat seinille ja kattoihin, toisinaan rata tekee näyttävän koukkauksen taivaalle tai ylösalaisin. Vaihtoehtoisten reittien ja oikoteiden täplittämillä väylillä on runsaasti mäkiä, hyppyreitä ja nopeutta hetkeksi kiihdyttäviä buustipadeja. Välillä kilpurit liitävät hetken varjoillaan tai sukeltavat vedenalaisiin maisemiin. Kummituskartanossa, tulivuoressa ja muutamassa muussa paikassa on liikkuvia tai kierrosten edetessä muuttuvia rataelementtejä, kuten vängästi aaltoilevia lattioita.

Kaksi finaalirataa on kierroskisoista poikkeavia pisteestä A pisteeseen B -etappikilpailuja. Scifihtävä sateenkaatiserpentiini Rainbow Road tuo mieleen F-Zeron ja höyrypäistä snoukkaretkeä muistuttava ralli Mount Warion jäisiä rinteitä alas nyökkää 1080 Snowboardingin suuntaan. Lisää näitä, kiitos. Puolet viihdyttävästä ratasetistä on nostalgiahermoja voimakkaasti kutittelevia, nykypäivään ehostettuja klassikoita SNES:n Mario Kartista alkaen.

Menoa tasoitetaan hupaisilla aseilla ja apuvälineillä, jotka napataan radalta laatikoista. Yleisimpiä kikka kaseja ovat buustisieni, spinnauksen aiheuttava banaaninkuorimiina, näkyvyyttä heikentävä mustekalan muste ja (kolmasti kirotut) kilpparinkuoriammukset, joista vihreä kimpoilee esteistä ja punainen imeytyy edellä kiitävän kuskin takamukseen. Aseita voi viskata taaksepäin, mistä on iloa lähinnä johtoasemassa.

Aseet ovat tyypilliseen tapaan reilukerhoa puhtaimmillaan. Useimpien aseiden osumat tai pommin vaikutusalue pysäyttävät ajokin kokonaan, mikä on voimakkaita tunteita herättävä kokemus viimeisissä kurveissa. Itsehakeutuvat kilppariohjukset ovat koko hermoja kiristävän hulabaloon huipentuma. Jos olet munkin ja pullan petettyä yhtäkkiä ekan sijaan (melkein) vikalla sijalla vikassa kurvissa, systeemissä on vikaa.

Toivotaan parasta -tyylin johtoasemassa posottaminen on tietysti Mario-perinne, mutta kaikki perinteet eivät ole säilyttämisen arvoisia. Toisella kilpparinkuorella voi toki yrittää torjua ohjuksia, mutta useampaan peräkkäiseen iskuun (yllättävän yleistä) ei ole muuta lääkettä kuin rentoutumisharjoitus. Oooom, ilmaa nenän kautta sisään, suun kautta ulos, ei korvista höyryten.

Red Bullin sijasta ilmalento antaa siivet.

Mario vastaan Sonic

Nätti Mario Kart 8 on teknisesti sulavaa, huolellisesti viimeisteltyä, sarjismaisen värikästä jälkeä, joka kestää keskivertotelkkarissa tehdyn maallikkovertailun PS4:n ja Xbox Onen esityksiin. Maisemat ovat selkeästi kertaluokkaa hienompaa ja hienostuneempaa jälkeä kuin Sonicin kaahailussa, jota tyyppäsin muistin virkistämiseksi. Sonicin tapaan Mario Kart kasia voi pelata kokonaisuudessaan GamePadin ruudulta.

Kauniista maisemista maksetaan, sillä moninpelissä GamePadia ei hyödynnetä yhtä hyvin kuin Sonicissa. Pelaajamääristä riippumatta telkkarin ruutu ainoastaan kloonataan GamePadin ruudulle, joten ysärihenkisessä jaetun ruudun nelinpelissä GamePadilta tihrustetaan pientä nurkkaa näytöstä. Sonicin kaahailussa ohjaimen ruudulta pääsi mukaan viides pelaaja ja kaksinpelissä molemmat saivat omat ruutunsa, mikä olisi voitu kopioida Marioonkin. Ohjaintuki sinänsä on kunnossa: Wiimoteen kytkettävät Classic ja Classic Pro -padini toimivat moitteettomasti.

Tusinan pelaajan nettikarkeloihin pääsee samalta koneelta kaksi kuskia omilla Nintendo Network -profiileillaan, minkä takia telkkarin simppeli peilaaminen GamePadille harmittaa tuplasti. Koko ruutu on aina koko ruutu, vaikka se olisi pieni. Netissä jauhetaan yksittäisiä kisoja, taistelukilpailuja ja sarjoja. Normiradoilla ajettavissa taisteluissa keskitytään popsuttelemaan vastustajien ilmapalloja aseilla. Testiajankohtana Mario Kart 8 julkaisu oli vielä parin viikon päässä, minkä takia netissä oli hiljaista.

Ounastelin jo Sonic & All-Stars Racing Transformedin ilmestyttyä, että seuraava Mario Kart joutuu koville. HD-aikakauden ensimmäinen Mario Kart on erittäin hyvä, mutta ei yksiselitteisesti parempi kuin Sonic & All-Stars Racing Transformed. Mario Kartin tekniikka ja radat ovat tyylikkäämpää jälkeä, mutta Sonicin kilpurit ovat nimikkohahmonsa vauhtiperinteen mukaisesti nopeampia ja sen moninpelitilat tukevat GamePadia paremmin.

En halua valita näiden kahden välillä ja onneksi minun ei tarvitsekaan, molempi parempi.

Luiqi kisaa maalla, merellä ja ilmassa.

 

Wii U

Nintendo

Versio: Myynti

Moninpeli: 2-12

Muuta: Tukee Classic- ja Classic Pro -ohjaimia

Ikäraja: 3

86