Might & Magicin historia Saaga sankareista, miehistä mahdin ja magian

Might & Magicin historia

Saaga sankareista, miehistä mahdin ja magian

Taistelu on ohi. Muiden klassisten roolipeliruumiiden joukossa makaa Might & Magic yhdeksän osan ja muutaman sivusarjan sitkeän taistelun jälkeen. 3DO hajotti New World Computingin, joten uusia osia ainakaan pääsarjaan tuskin on luvassa. Mutta mistä kaikki alkoi?

Might & Magic -pelejä on myyty eri muodoissaan yli viisi miljoonaa kappaletta. Might & Magicin lipunkantaja on alkuperäinen roolipelieepos, josta sikisi hyvin menestyksekäs fantasiastrategiajatkumo. Kaikkien Might & Magicien takana häälyy sama mies: Jon Van Caneghem.

Gimme Sheltem

Vuonna 1986 Jon Van Caneghem ystävineen sai valmiiksi pelin Apple II:lle. Se ei kelvannut pelitaloille, joten Caneghem perusti oman. New World Computing toimi Caneghemin asunnosta, ja Might & Magic, Book I: The Secret Of The Inner Sanctum myi ensimmäisen kuukauden aikana hämmästyttävät 5000 kappaletta. Jakelusopimus Activisionin kanssa turvasi jatkon.

@Teksti:Addiktiivinen, aikoinaan käsittämättömän laaja hack'n'slash-kokemus oli höystetty mielenkiintoisella fantasiajuonella ja melko omaperäisellä maailmalla. Sankariryhmä oli VARNin kuninkaan Alamarin palkkalistoilla. Mutta Alamar onkin naamioitunut Sheltem, Terra-maailman entinen Vartija, jonka Muinaiset olivat jättäneet Terraa suojelemaan. Ikävä kyllä, Sheltem oli kuullut pimeän puolen kutsun, ja karannut Muinaisten agenteilta VARNiin. Juuri ennen kuin pelaajat pääsevät Sheltemin kurkulle, mokoma pelkuri karkaa Cronin maailmaan.

Ensimmäinen Might & Magic oli ruudukkopohjaiseen pelimaailmaan sijoittuva näennäis-3D-seikkailu. Merkittävintä oli se, että holvistojen asemasta seikkailtiin myös ulkomaailmassa. Peli käännettiin käytännössä kaikille varteenotettaville koneille - jopa 8-bittiselle Nintendolle.

Koodattuaan pelistä ensin uusitun version PC:lle Caneghem julkaisi vuonna 1988 kakkososan. Might & Magic, Book II: Gates To Another World on sitä samaa kauniimmassa paketissa, melkein yhtä mielenkiintoisella juonella ja hieman paremmalla pelimoottorilla.

Sheltem saapuu Croniin ja pistää heti töpinäksi. Ilmasto muuttuu ja hatut lentävät päästä, kun Sheltem aloittaa urakkansa syöstä Cron radaltaan # suoraan kohti aurinkoa. Muinaisten agentin Corakin avulla pelaajaryhmä tekee taas Sheltemin juonen tyhjäksi, mutta viimeisten kiperien hetkien aikana Sheltem onnistuu karkaamaan.

Kakkososa oli niin älyttömän pitkä peli, että suurin osa harkkorefaneistakin tunnustaa lopettaneensa sen kesken. Myös kakkosmahti konsoloitiin, mutta matolaatikon asemasta Super Nintendolle ja Sega Genesikselle. Kumpaakaan ensimmäisestä kahdesta Might & Magicistä ei nykypäivänä enää mielellään pelaile.

Samaan muottiin

Kolmas osa heitti mukaan niin 256-värisen VGA-grafiikan kuin automaattikartoituksen. Lisäksi Might & Magic III: Isles Of Terra (1991) tiivisti M&M-pelien syvimmän olemuksen ja kliseet: Grafiikka oli aikaansa jäljessä (kuten joka kerta tämän jälkeen) ja maailma vääristyi yhä omituisemmaksi - joka puolelta peliä löytyi käsittämättömiä poijuja, joilla ei tuntunut olevan mitään funktiota, kaivoja, joista juomalla sai vähintäänkin myrkytyksen ja parhaimmillaan lisää voimaa tai tavaroita, maagisia portaaleja heinäpeltojen keskellä, legendaarisia hirviöitä, oraakkeleiden kivikehiä ja muuta jännää Disney-kamaa.

Pelissä oli arkkuja, jotka tuottivat satunnaisesineinä. Siitä huolehtiva koodinpätkä loihti aluksi sellaisia mestariteoksia kuin "vibrating leather buddy rod of aids", kertoo yksi pelin tekijöistä, Neal Hallford.

Sheltem on palannut takaisin Terralle, josta alunperin karkasi pahojaan tekemään. Vaihteeksi Sheltemiä ei saada hengiltä, vaan cliffhanger-lopussa Terralta lähtee kolme avaruusalusta: yhdessä Sheltem, yhdessä Corak ja yhdessä pelaajaryhmä. Sheltem ja Corak päätyvät kumpikin Xeenin maailmaan, mutta pelaajien alus eksyy kurssistaan ja katoaa pitkiksi ajoiksi. Tämäkin osa nintendoitiin, jälleen Snesille.

Sarjan neljäs ja viides osa julkaistiin nopeasti, kolmosen pelimoottorilla. Jatko-osat Clouds of Xeen (1992) ja Darkside of Xeen (1993) olivat jo itsessään suurikokoisia pelejä, mutta ne pystyi yhdistämään suorastaan jättimäiseksi World of Xeeniksi. Tämä lisäsi peliin muun muassa uuden lopun, joka ei sovi pelisarjan kokonaisjuoneen, sekä muutamia uusia questejä, joita suorittaessa täytyi pomppia valoisalta puolelta pimeälle ja takaisin.

Pilvi-Xeen ei sisällä viittauksia vanhempien osien juoniin, mutta lopussa, kun uusi pelaajaryhmä murskaa epäkuolleen pääpahan lordi Xeenin, he näkevät ilmestyksen Sheltemistä uhoamassa Xeenin pimeällä puolella. Pimiö-Xeenissä paljastuu, että Sheltem on palannut juurilleen: Hän teeskentelee kuningasta ja yrittää suistaa Xeenin kohti sen aurinkoa. Pelaajat löytävät Corakin aluksen jäännökset ja auttavat tätä saamaan Sheltemin käsiinsä. Seuraa taistelu, joka päättyy Corakin itsetuhomekanismin räjäyttäessä sekä pahiksen että hyviksen kappaleiksi. Kolmen ensimmäisen pelin sankareista ei Xeenissä kerrota.

Might & Magicin osat 3-5 ovat ihan pelattavia, jos karkean grafiikan ja parannusta vaativan käyttiksen sietää. Xeenit saivat jatkoa fanipoikien talkoohengellä tekemän epävirallisen ja tajuttoman vaikean lisäosan Swords Of Xeenin kanssa. Sitä löytää ainakin M&M-kokoelmilta.

Sankareita kaikki

Pääpeleissä seurasi roolipelisarjojen pakollinen, minimissään viiden vuoden hiljaisuus. Mutta Might & Magicin taru jatkui, joskin eri muodossa.

Van Caneghem oli vuonna -90 tekaissut näppärän fantasiastrategian Kings' Bounty, joka toimi pohjana uudelle pelisarjalle. Caneghem halusi yhdistää Might & Magicin mytologian, paikat ja hirviöt Kings' Bountyyn. Lopputulos toimi: fantasiastrategiaa Heroes Of Might & Magic (1995) ylistivät niin pelaajat kuin kriitikot.

Sankarivetoiset armeijat keräsivät kamaa ja kokemusta, valloittivat kaupunkeja ja pelajan sydämen. Heroes I kertoo Morglin Ironfististä, joka epäonnistuneen valtataistelun jälkeen siirtyy maagisen portin läpi VARNista Enrothin maailmaan ja perustaa kuningaskuntansa uudelleen sinne.

HOMMin suosio polki vielä paremman jatko-osan Heroes Of Might & Magic 2: The Succession Warsin (1996) ja sille lisälevyn The Price Of Loyalty (1997). Succession Wars kertoo Morglinin poikien Archibald ja Roland Ironfistin taistelusta valtaistuimesta. Peli loppuu Rolandin voittoon pahasta arkkimaagi Archibaldista, joka vangitaan kiveksi Ironfistin linnan kirjastoon.

Heroes of Might & Magic 3: The Restoration Of Erathia (1999) oli pitkälti sitä samaa hieman muuteltuna. Radikaaleja muutoksia toimivaan pelikaavaan ei tehty, vain jatkuvaa pientä hiomista. HOMM 3 keskittyi parantamaan edeltäjiensä naivistista grafiikkaa eikä maistunut vielä puulta. Sille julkaistiin kaksi lisäosaa, Armageddon's Blade (1999) ja Shadow of Death (2000).

Nyt Heroes oli jo sen verran kuumaa kamaa, että kuppauslaite väännettiin kymppiin. Vuonna 2001 lanseeraattiin Heroes Chronicles -episodipelisarja, joka kertoi viidellä HOMM3-pohjaisella, neljän tehtävän rompulla Tarnum-soturin tien häpeästä kunniaan. Pelit olivat lyhyitä ja ylihintaisia, eivätkä menestyneet.

Haltiat nousevat haudasta

Erinomainen Might & Magic 6: The Mandate of Heaven (1998) ilmestyi juuri pahimman ropepulan aikoihin. Sisältö oli tuttua: epärealistinen satumaailma täynnä pahvihirviöitä, joita liiskattiin perinteisillä fantasiahahmoilla, jotka eivät pukeneet edes paitaa päälle ilman sopivaa kykyä. Vanhat hack'n'slashaajat olivat onnesta soikeina.

Ensimmäinen oikeana 3D:nä toteutettu Might & Magic oli sarjan standardeista poiketen melkein kaunista katsottavaa. Horizon-moottori piirsi ulkonäkymät ja Labyrinth hoiti seinien rajoittamat pelialueet. 3D-kiihdytys puuttui, koska tekstuurit ylittivät silloisten korttien suorituskyvyn niin kooltaan kuin määrältään.

Pelin huonoimpia puolia oli sen tajuton pituus: vain harva jaksoi pelata pelin loppuun saakka. Viimeistään VARNin pyramidin älyttömän vaikeat taistelut turhauttivat pelihanskat naulaan.

Enrothiin sijoittuva kutonen paljasti pelaajille vähän enemmän taustoja. VARN, Cron, Terra, Enroth ja muut maailmat ovat kaikki Muinaisten luomia keinotekoisia biosfäärejä. Noin 900 vuotta sitten Muinaiset joutuivat sotaan toisen ikiaikaisen rodun kreeganien kanssa. Sodassa suuri osa galaksista vapautui Muinaisten vaikutusvallasta, ja nämä maailmat (joille pelitkin sijoittuvat) ajautuivat hiljalleen barbarismiin ja noituuteen.

Taisteltuaan 900 vuotta galaksin toisella puolella kreeganien joukot ovat saapuneet viimein Enrothiin. Kuningas Roland kaapataan ja hänen vaimonsa, kuningatar Catherine on poissa maasta kuultuaan isänsä, Erathian kuninkaan, kuolleen. Pelaajajoukko yrittää selvittää, mistä on kyse. Monien seikkailujen jälkeen Oraakkeli kertoo heille, että vain kivettynyt Archibald voi auttaa. Archibaldin taikuudella kreeganien pesä teleportataan tyhjyyteen, jossa se tuhotaan. Maassa rauha ja kaikilla hyvä mieli - vaan ei kauan.

Kuningatar Catherinen taru kerrotaan Heroes III:ssa. Hän taisteli Erathiassa kreeganien kanssa. Pahuuden voimat herättivät Catherinen isän henkiin epäkuolleeksi hirviöksi omalle puolelleen. Verisen sodan jälkeen kuolleet pääsivät rauhaan ja demoniset kreeganit ajettiin pakosalle.

Might & Magic 7: For Blood And Honour (1999) jatkaa sekä HOMM 3:n että M&M 6:n juonta, jälkimmäisen pelimoottorilla. Ainoat varsinaiset uudistukset itse peliin olivat Arcomage, hupaisa Magic The Gathering -kopio, jota pääsi pelaamaan pelin jokaisessa kapakassa kun löysi ensin Arcomage-pakan, ja buginen, huono tuki uusille 3D-korteille.

Myös For Blood and Honour sijoittuu Erathiaan, mutta alkaa siitä kun Isles of Terran lopussa karkuteille joutunut sankarlauma tekee pakkolaskun rannalle. Kiistelevät ex-sankarit jakautuvat kahteen ryhmään, joista toinen päättää tukea Archibaldia ja tämän kuolleidenmanaajalaumaa, toinen taas kauhistuneena kiirehtii varoittamaan Erathian hyviä maageja. Erathian hallinnasta syntyy taistelu, joka pelaajien valinnasta riippuen päättyy joko hyvisten tai pahisten voittoon. Siinä sivussa pyyhkäistään kreeganit pois Erathian päältä ja avataan tähtien välinen portti.

Vuoden keväällä 2000 julkaistu Might & Magic 8: Day Of The Destroyer oli jälleen vanhan pelimoottorin päälle rakennettu uusi peli ja toisti samat temput kuin edeltäjänsä. Käsittämättömästi jo seiskassa rumalta näyttänyt grafiikka heikkeni entisestään huolimatta 3D-tuen paranemisesta. Mielenkiintoisen juonen ja muutamien erikoisjippojen, kuten muinaisia Bard's Taleja muistuttavan hahmonkierrätyksen ansiosta, jaksoi Tuhoajan päivänkin pelata lystikseen läpi.

Enrothin maailman kolmannelle mantereelle Jadamelle sijoittuva kahdeksas peli kertoo pelaajalle Muinaisten pimeämmästä puolesta. Ilmeisesti mokomilla on poltetun planeetan taktiikka käytössä.

Escaton, Corakin kaltainen osaksi elektroninen Muinaisten agentti on saapunut Jadameen tarkoituksenaan tuhota koko kreeganien saastuttama planeetta. Escaton lähetettiin tehtävälleen ennen kuin kreeganit seitsemännen osan lopussa todella tuhottiin. Ohjelmointivirheen takia Escatonin tehtävä pitää lopettaa voimakeinoin. Escaton avaa neljä porttia elementtitasoille, jotka imevät maailmasta tasaiseen tahtiin energiaa. Elementtitasapainon järkkyessä maailman tuho on jo lähellä, mutta pelaajaryhmä kuuliaisesti sulkee portit ja pelastaa planeetan.

Työ tekijäänsä kiittää

Juuri äskettäin 3DO julkaisi New World Computingin miellyttävän Might & Magix 9:n sekä Heroes of Might & Magic 4:n. Lähes heti julkaisun jälkeen 3DO ilmoitti pelitiimeille, että se siitä ja kassan kautta kotiin, New World Computing lopetetaan.

Suurin osa porukasta potkittiin suoraan pihalle, mutta Might & Magic -tiimit saivat mahdollisuuden muuttaa omaan laskuun kahden viikon sisällä työskentelemään 3DO:n toimitiloihin. Muussa tapauksessa työntekijä saa kuukauden liksan, lämmintä kättä ja suositukset. Myönnytys M&M-tiimeille johtuu 3DO:n aikaisemmin tänä vuonna tekemästä lupauksesta, että pelitiimien jäsenien ei tarvitse pelätä irtisanomista projektien valmistuttua.

Sääli työntekijöitä, mutta sääli myös pelaajia. Luvattuja päivityksiä, kuten HOMM 4:n moninpeli, ei välttämättä enää julkaista. Ruma lopetus pelitalolle ja tuplasti rumempi, koska näillä näkymin samalla kuolee myös Might & Magicina tunnettu osa pelikulttuuria.

Rumat lapset

Pääsarjan ja Heroes-sarjan lisäksi Mahtia & Magiaa yritettiin sorvata muun muassa toimintaraameihin. New World Computing ei ollut mukana näissä projekteissa, ne toteutti emoyhtiö, loisteliaista Army Meneistä tunnettu 3DO. Van Caneghem oli mukana projekteissa, mutta ilmeisen nimellisesti.

Crusaders of Might & Magic julkaistiin vuonna 2000, ja se oli kurja third person -toimintaseikkailu todella omituisella näkemyksellä ohjattavuudesta.

PS2:sta rankaistiin samanlaisella kakkakasalla, Warriors of Might & Magicilla.

Viime vuonna ilmestynyttä Legends of Might & Magicia odotin alunperin jopa innolla. Sen oli tarkoitus olla toimintaroolipeli, jonka voi pelata läpi joko yksinpelinä tai moninpelinä netissä. Pelin piti sisältää neljä suurta aluetta, joista jokainen käsittelisi erillisen kokonaisuuden pelin juonesta. Pelaajilla olisi ollut mahdollisuus toimia yhteistyössä tai taistella toisiaan vastaan, miten mieli vain tekee.

Vähän kerrallaan Legendsin ominaisuuksia karsittiin, kunnes viime kesänä käteeni päätynyt peli oli nettiräiskintää a la fantasia-Counter-Strike. Peli oli ruma, laaduton ja parempi unohtaa historian syövereihin.

Kaksi muutakin projektia oli suunnitteilla ja jopa työn alla, mutta ne eivät koskaan toteutuneet: tosiaikainen Might & Magic -strategia ja M&M-pohjainen massiivinen nettipeli.

Ludografia

Heroes of Might and Magic, 1995

Heroes of Might and Magic 2: The Price of Loyalty, 1995

Heroes of Might and Magic 2: The Succession Wars, 1996

Heroes of Might and Magic 3: The Restoration of Erathia, 1999

Heroes of Might and Magic 3: Armageddon's Blade,1999

Heroes of Might and Magic 3: The Shadow of Death,2000

Heroes of Might and Magic 4, 2002

Might and Magic 1: The Secret of the Inner Sanctum, 1986

Might and Magic 2: Gates to Another World,1988

Might and Magic 3: Isles of Terra,1991

Might and Magic 4: Clouds of Xeen,1992

Might and Magic 5: Darkside of Xeen,1993

Might and Magic: World of Xeen,1994

Might and Magic 6: The Mandate of Heaven,1998

Might and Magic 7: For Blood and Honor,1999

Might And Magic 8: Day Of The Destroyer,1999

Might And Magic 9, 2002

Kokoelmat

Heroes of Might and Magic 2 Gold (PoL+TSW) 1998

Heroes of Might and Magic: Millennium Edition, 1999 (HOMM 1, 2+TSW, 3)

Heroes of Might and Magic 2 Complete: Collector's Edition, 2000 (RoE, SB, SoD)

Ultimate Might and Magic Archives, Interplay, 1998

Might & Magic 1-5 + Swords of M&M

Might and Magic: Millennium Edition, 3DO, 1999

Might & Magic 4-7 + Swords of M&M

Lisää aiheesta