Vuonna 2003 juuri kukaan ei uskonut EVE:n kaltaisen hiekkalaatikkomörpin selviävän edes vuotta. Kahdeksan vuotta myöhemmin peli senkun porskuttaa.
EVE on saanut olla pitkän aikaa rauhassa avaruusmörppien monopolipaikalla. Siitä ei ole kehkeytynyt Blizzardin lippulaivan kaltaista suurhittiä, mutta se on kerännyt itselleen tasaisesti kasvaneen pelaajakunnan. Eikä kaksi kolme kertaa vuodessa ilmaiseksi päivittyvä peli ole edes jäänyt polkemaan paikoilleen.
Sitten viime arvostelun on tapahtunut paljon. Empyrean Age -päivityksessä keskityttiin lähinnä juonen kehittämiseen, Quantum Rise keskittyi rukkaamaan pelimoottoria massataisteluystävällisemmäksi ja jatkoi grafiikkapäivityksineen siitä, mihin Trinity jäi. Viime vuonna näihin aikoihin julkaistu Apocrypha lisäsi haastavat matoröörit, paremman tekoälyn uusille vihollisille ja kolmannen sukupolven palikoista koottavat strategiset cruiserit.
Joulukuun alussa palvelimille runnottu Dominion heitti pienen ikuisuuden palvelleen alueiden hallintajärjestelmän romukoppaan ja esitteli täysin uudistetun systeemin. Kuiden kiertoradoille kylvettyjen tukikohtien määrä määritti aiemmin tähtijärjestelmän omistuksen, mistä seurasi järkyttävää grindaamista valloitus- ja puolustussodissa. Dominionin myötä näistä tukikohdista tuli hallinnan kannalta hyödyttömiä, sillä uuden järjestelmän kivijalkana ovat Territorial Claim Unitit (TCU:t) ja hyppyporteille asetettavat saartoyksiköt.
Hyökkääjän ei enää tarvitse aluetappelussa kylvää yli puoliin kuiden kiertoradoista omia tukikohtiaan, sillä nyt riittää, että omistaa yli puolet saartoyksiköistä, jolloin voi tuhota vihollisen TCU:n ja asentaa oman tilalle. Aikaisemmasta järjestelmästä tutut aikamääreet pitävät huolen siitä, että alueiden valloitus kestää edelleen useamman vuorokauden, ja etteivät tietyt osapuolet pysty jyräämään toisia pelkän aikavyöhykkeen suoman edun turvin.
Toinen suurempi muutos Dominionissa kohdistui EVE:n epic mounteihin eli titaaneihin. Aiemmin aluevahinkoa tehneet järkäleet pystyivät pienissä ryhmissä teurastamaan kokonaisia laivastoja aiheuttaen suurta itkua ja parkua. Doomsday-pääase muutettiin toimimaan siten, että se tekee yhteen alukseen kerrallaan vahinkoa, ja aseen latautumisnopeus kolminkertaistettiin. Muutoksen myötä näitä aiemmin lähinnä yllätyshyökkäyksiin ja logistiikkaan käytettyjä aluksia on alkanut näkyä taistelutantereella, sillä ne ovat murhaavan tehokkaita niitäkin isoja aluksia vastaan, joita edellinen pääase lähinnä kutitteli.
Oho, tää lähti irti
Ei päivitystä ilman kaaosta, tuttuun islantilaiseen tyyliin. Tällä kertaa uhriksi joutui palvelimien kuormansieto. EVE:n taistelukentät koostuvat noin 250 kilometriä säteeltään olevista ”ruudukoista”. Alue kestää tietyn määrän pelaajia, ja veteen piirretyn viivan ylittävät tulijat lähetetään kloonausasemille, ennen kuin ne ehtivät ladata yhtäkään vihollista. Tai pahimmassa tapauksessa ne kaatavat koko alueen palvelinryppään. Viisi kuollutta titaania, yli 40 dreadnoughtia ja kourallinen carriereita kertoo hyökkääjälle karua faktaa nykyjärjestelmän toimivuudesta.
Joulukuun alun jälkeen kartalla on käynyt aikamoinen myllerrys. Tätä kirjoittaessani neljä suurta liittoumaa on savustettu pihalle pilottien hallitsemasta 0.0-avaruudesta ja uusia nimiä on ilmestynyt maailmankaikkeudenkartalle. Tähän pääsyyllinen on ollut ylläpitokustannusjärjestelmän muutos. Pahiten nahoissaan sen sai tuta meidät vuosi sitten kodistamme pois ajanut Goonswarm, joka johtajiensa laskutuskämmin takia savustettiin ennätysajassa ulos koloistaan nauttimaan alueettomuuden suomasta vapaudesta.
Dominionin myötä käyttöliittymä koki pari tervetullutta muutosta. Suoraan sanoen aivan karsea pelinsisäinen postijärjestelmä rempattiin uuteen uskoon, nyt se muistuttaa tavallista sähköpostilaatikkoa, eikä enää aiheuta migreeniä. Myös pelinsisäinen selain uusittiin, vanha turhake korvattiin Googlen avoimeen lähdekoodiin perustuvalla Chromiumilla. Nyt sillä jopa pystyy surffailemaan useimmilla nettisivuilla. Laivastojen muodostamista varten on luotu erillinen Fleet-valikko, joten enää ei tarvitse mainostaa laivuettaan n+1-kanavalla.
Graafisella puolella silmäkarkkia tarjoavat uudet planeetta- ja tähtigrafiikat, ja planeetat näyttävät massiivisuudessaan todella upeilta. Käyttöliittymän koskemattomuus puolestaan tuntuu olevan valitettavasti CCP:lle tärkeää, sillä – bannien uhalla – karmeaan fonttiin ei saa millään tavalla koskea. Alusta asti muuttumattomana pysynyt fontti on alkanut hyvän aikaa sitten raivostuttaa, koska esimerkiksi 6 ja G sekä 8 ja B näyttävät keskenään ihan samalta. Pelaajien huudot kaikuvat kuuroille korville.
Kromia ja kiiltoa
CCP on viime aikoina panostanut EVE:n mainontaan oikein urakalla. Melkein joka toisella isommalla sivustolla on pyörinyt mainoksia, JuuTuupista löytyy toinen toistaan hienompia traileripätkiä. Kromia on lisätty vähän joka paikkaan, mutta välillä tuntuu, että kehittäjät keskittyvät liikaa pinnan kiillottamiseen pelin toimivuuden ja laadunvalvonnan kustannuksella. Jälkimmäinen näkyy varsinkin CCP:n Singularity-testipalvelimilla järjestetyissä testaus- ja vianhakutapahtumissa. Paperilla ne näyttävät hyviltä, todellisuudessa ne ovat kuitenkin kuin perinteinen juhannuksen vietto, jossa murto-osa käyttäytyy nätisti suurimman osan perseillessä ja örveltäessä.
Uusia pelaajia ajatellen alun vaikeustasoa on yritetty loiventaa yksinkertaistamalla hahmonluontia, parantamalla ohjeistusta muun muassa EVEwikin muodossa ja lisäämällä 24 tunnin taitojenkehitysjono. Näistä huolimatta oppimiskäyrä on poikkeuksellisen korkea, varsinkin edelleen suppean ohjeistuksen takia. Positiivisena puolena se pitää ADHD-potilaat poissa.
Kaukana horisontissa siintää pitkään odotettu Incarna-lisäosa, jossa pääsee vihdoin jalkautumaan asemien käytäville. Useampaan otteeseen lykätylle lisärille ei ole vielä annettu julkaisupäivämäärää, mutta julkisuuteen tihkuneen kuvamateriaalin perusteella se tuskin on enää kaukana. Toinen mielenkiintoinen projekti on Dust 514, joka julkaistaan Xbox 360:lle ja Playstation 3:lle. Planeettojen pinnalle sijoittuvan räiskintämoninpelin luvataan olevan yhteydessä EVE:n maailmaan, ja pelaajaliittoumille tarjotaan mahdollisuutta ostaa nurmiporien palveluksia. Kunnianhimoinen projekti, saas nähdä kuinka käy.
Artikkeli on luettavissa pelit.fi:ssä 1.4.2010.
