Vielä betavaiheessa oleva musiikinteko-ohjelma Songhi tähtää korkealle. Parin vuoden päästä sillä voi tehdä jo kokonaisia biisejä lauluosuuksineen kaikkineen, nykyisen parin tahdin sijaan.
”Songhi perustuu siihen, että kuka tahansa voi säveltää biisejä tietämättä säveltämisestä yhtään mitään. Näin harrastamisen aloittamisen kynnys mataloituu pelin ja leikin kautta”, sanoo pelin markkinoinnista vastaava Veli Palevaara.
Songhi pyörii netissä ja sitä voi kokeilla kuka tahansa. Vielä nyt peli vaatii rekisteröimisen, mutta tulossa on demohuone pelkkää kokeilua varten.
Songhissä on heti käytössä neljä aloitussoitinta, tällä hetkellä kaksi pianoa, basso ja rummut. Soittimia voi hankkia lisää keräämällä tähtiä biisejä säveltämällä tai niitä voi ostaa mikromaksuilla. Mukana on myös mielikuvitussoittimia, kuten alppitorvi ja auton töötti, ja kaikkiaan instrumentteja on 64. Vielä tällä hetkellä syntyy ainoastaan kahden tahdin introja, joihin voi ladata kahdeksan soitinta päällekkäin. Kaikki soundit ovat aitoja, eli soittimet on äänitetty yksi kerrallaan studiossa.
Pitkän linjan ja kolmannen sukupolven muusikko Markojuhani Rautavaara sai Songhillä aikaan leffamusiikkia ja avaruusmölinää. ”Yllättävän nopeasti tällä jotain saa aikaan, mutta ehkä tämä on helpompaa, jos ei todellakaan tiedä musiikista paljoakaan”, hän totesi ohjelman nykyisestä rajoittuneisuudesta. Tällä hetkellä musiikkiinsa voi valita sävellajin ja skaalan, jotka pysyvät mukana koko biisin ajan, mutta esimerkiksi tahtilajia ei vielä pääse muuttelemaan. Kummasti Markojuhani jaksoi kuitenkin ohjelmalla leikkiä.
Tekijät nimittävät musiikinteko-ohjelmaansa peliksi. ”Tämä on The Game to Fame, joka koostuu kolmesta osasta. Skill tuo mukanaan uusia instrumentteja ja musiikki-featureita, Charisma koostuu pelaajan avatarista ja pelihuoneesta, ja Visio kerää faneja. Kun julkaiset biisin, saat faneja ja lopulta olet legenda”, kertoo Thomas Westerberg, tiimin vetäjä. Muutaman vuoden päässä siintää tiimin tähtäimenä Idolsin tapainen telkkariohjelma, joka tekee biisintekijästä oikean elämän top-artistin.
Songhillä on sopimus muun muassa Universalin kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi Justin Bieber -skabana, jossa yritetään tehdä Bieberin kaltaista musiikkia ja houkutella näin mukaan uusia käyttäjiä nykyisen 7000 lisäksi. Kaikkiaan biisejä on jo tehty yli 11 000. Oman intronsa on tehnyt myös Apocalyptican Eicca Toppinen.
www.5street.fi
Tietokonerintamalla tanssipelit ovat vähemmistössä, sillä harmaita keskusyksiköitä ei kovin helposti mielletä bileitä käynnistäviksi viihdevempaimiksi. SubTV:llä ahkerasti mainostettu 5Street pyrkii muuttamaan asian, mutta toteutus on kaukana perinteisistä tanssipeleistä.
5Street yhdistelee kevyttä tanssijytkettä yhteisölliseen moninpelaamiseen. Örkkien lahtaamisen sijaan kokemustasot nousevat jorailemalla, mutta ryppyotsaisen suorittamisen sijaan painopiste on hauskanpidolla. Sääli vain, että pelin askelmerkit menevät vähän pieleen.
Konsoleilla tanssipelejä pelataan tanssimatolla tai liikeohjauksella, mutta 5Street luottaa sormijumppaan. Ruudulla rullaa tasaisena virtana nuolinäppäinten kuvakkeita, jotka on napsuteltava virheittä. Onnistunut reaktiotesti kuitataan suoritetuksi oikea-aikaisella välilyönnin näpäytyksellä.
Kun näppäinsarjoja nakuttelee onnistuneesti putkeen, kuviot vaikeutuvat. Kuuden nuolinäppäimen sarja alkaa vaatia jo kissan refleksejä, sillä sarjat on suoritettava noin nanosekunnissa tai kone sakottaa virheestä. Eetterissä raikaavat radiosta tutut listahittiluritukset, joten musiikkitarjonnan suhteen 5Street onnistuu hyvin. Olettaen, ettei Jenni Vartiainen & muu listakärki aiheuta paiseita.
Musiikkia ei yllättäen huomioida tanssissa, sillä kuviot on naputeltava oikein mahdollisimman nopeasti. Ainoastaan välilyönnin painallus edellyttää rytmitajua, mutta kun namiskaa näpäyttää suoritusaikaa kuvaavassa tolpassa rullaavan pylpyrän osuessa valkoiselle alueelle, myös rytmitajuttomat pääsevät mukaan svengiin.
5peden 5peleistä vaikutteensa imenyt 5Street on yrityksenä hyvä. Nettimoninpeliksi naamioitu tanssipeli menestyisi varmasti maailmalla, mikäli ohjaimena voisi käyttää näppäimistön sijaan tanssimattoa ja liikehdintä perustuisi rytmeihin. Nyt käteen jää graafinen keskustelukanava, jonka parissa voi testata sorminäppäryyttään. Tanssitaidoilla ei ole mitään tekemistä tämän tamburiinin kanssa.
